Valtamedia vaikenee Porin kuntavaalien 2017 nyt paljastuneista epäselvyyksistä

Julkaisen alla porilaisen kansalaisaktivisti Mette Jalomäen lehdistötiedotteen sellaisenaan. Lehdistötiedote on lähetetty viidelletoista (15) valtamedialle. Yksikään niistä ei ole vastannut Mette Jalomäelle. Muutamia omia kommenttejani lisää kirjoituksen jälkeen kursiivilla. (OT)

---

Lehdistötiedote 23.5.2021                       Julkaisuvapaa heti

Kuntavaalien 2017 äänten tarkastuslaskennan epäselvyydet

Suomalaisiin on iskostunut vankkumaton usko vaalien ääntenlaskennan tulosten virheettömyyteen. Luottamus vaalijärjestelmään on maailman korkeimpia. Vaalien lopullisissa tuloksissa ei epäillä olevan virheitä, sillä kyllähän kaikki äänet lasketaan aina vieläpä kahteen kertaan. Vai lasketaanko?
Epäilys tulosten oikeellisuudesta heräsi kuultuani toisissa kunnissa löytyneistä laskentavirheistä ja kävin ystäväni kanssa käsin laskemassa Porin kaupungintalon arkistossa Porin kuntavaalien 2017 ääniä uudelleen. Laskimme kaikki kyseisissä vaaleissa annetut ennakkoäänet ja virheitä löytyikin kasapäin, laskentatavasta riippuen yhteensä kolmisenkymmentä. Suurin yksittäinen virhe oli ehdokkaan 303 (Tommi Raunela) Reposaaressa saamien 8 äänen kirjaaminen ehdokkaalle 308. Kuntavaaleissa valtuustoon pääsy voi oikein tiukan paikan tullen olla vain yhdestä äänestä kiinni. Myös neljän ja viiden äänen heittoja tuloksissa löytyi ja pari hyväksyttyä äänestyslippua oli vailla leimaa. Varsinaisen vaalipäivän ääniä emme laskeneet, sillä niille oli selvästi tarkastuslaskenta jo suoritettu.

Sain Porin kaupungilta Kuntavaaleihin 2017 liittyviä pöytäkirjoja vastauksena tietopyyntööni joka koski ääntenlaskentaa. Asiakirjoista selviää, että ennakkoäänille tarkastuslaskenta on suoritettu vain äänestysalue 001 Keskikaupunki ja Itätullin osalta. Se on aika vähän kun äänestysalueita on Porissa yhteensä 31.
Olen keskustellut vaalilaista puhelimitse Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen sekä neuvotteleva virkamies Heini Huotarisen kanssa. Molempien tulkinta vaalilaista oli, että keskusvaalilautakuntien velvollisuus on laskea vaaleissa kahteen kertaan ainoastaan varsinaisen vaalipäivän äänet. Ennakkoäänten kohdalla pelkkä alustavan laskennan pöytäkirjojen hyväksyntä riittää heidän mukaan täyttämään lain vaatimukset, toista laskentakertaa ei vaadita.
Puhuttamieni Oikeusministeriön virkamiesten mielestä asia ei ollut erityisen huolestuttava, sillä ovathan tulokset toivottavasti kuitenkin enimmäkseen oikein. Molempien mielestä harrastamani kansalaisaktivismi oli positiivinen asia, ”josko sitten ensi vaaleissa ääntenlaskijat olisivat vähän tarkempia kun tietävät teidän olevan tulossa suorittamaan tarkastuslaskentaa.” Nämä vastaukset saivat minut erityisen huolestuneeksi.
Merkillepantavaa on, että minun ei ollut mahdollista saada kummankaan virkamiehen vaalilain tulkintaa koskevia lausuntoja kirjallisena. Olin lähettänyt Oikeusministeriöön kirjallisen tietopyynnön tarkastuslaskentaa koskien, vastaukset sain puhelimitse suullisesti. Kirjallisena saamani vastaus sisälsi ainoastaan suoran lainauksen vaalilaista.

”Vaalilaki 87 § (28.6.2013/496) Äänten tarkastuslaskenta
Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen.”

Mahdolliset valitukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa siitä kun vaalien vahvistettu tulos on julkaistu. Kahden viikon aikarajan umpeuduttua on valittaminen mahdotonta, ei auta vaikka paljastuisi kuinka törkeitä virheitä hyvänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ehdokkaan, joka epäilee omia ääniään olevan kadoksissa, on käytävä itse laskemassa kymmenet tuhannet äänet välittömästi vaalien jälkeen. Kenellä työssäkäyvällä ihmisellä sellaiseen on mahdollisuus?

On aiheellista kysyä, onko vaalilakia syytä tarkentaa tai muuttaa tarkastuslaskennan osalta. Minua on äänestäjänä huijattu ja uskoni vaalijärjestelmään on romuttunut tämän projektin myötä. Minulle ei riitä suurin piirtein ja sinne päin olevat vaalitulokset. En myöskään usko, että asia on samantekevä yhdellekään kuntavaaliehdokkaalle tai äänestävälle kansalaiselle. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, millaisia virheitä aiemmissa vaaleissa tuloksiin on mahtanut jäädä vaalilain mahdollistaessa virhelaskelmat.

Löydetyt virheet Porin kuntavaalien 2017 ennakkoäänilaskelmissa:

025 Reposaari:
Ehdokkaan 303 (SDP) saamat äänet 8kpl, merkitty pöytäkirjaan ehdokkaalle 308 (SDP) jolle oikeasti kuului ääniä 0 kpl.

016 Käppärä ja Musa

Ehdokas 168 (VIHR) saanut 2 ääntä, pöytäkirjaan merkitty vain 1.

003 Läntinen Riihiketo ja Tiilimäki

Ehdokkaalle 192 (VIHR) merkitty 8 ääntä, todellisuudessa sai vain 4kpl. Ehdokkaalle 193 (SKP) merkitty 0 ääntä vaikka sai 4 ääntä. Eli 4kpl ääniä oli siirretty viereiselle ehdokkaalle, eri puolueeseen.

Ehdokkaalle 370 (KESK) merkitty 1 ääni, oikeasti saanut 0 ääntä. Ääni kuului viereiselle ehdokkaalle 371 (KESK), jolle oli merkitty ääniä 0kpl.

005 Toejoki

Taas äänet siirretty viereiselle ehdokkaalle, ehdokkaan 143 (VIHR) äänet 2 kpl merkitty ehdokkaalle 142 (VIHR).

011 Koivula ja Herralahti

Ehdokkaan 26 (KOK) saamat äänet 5kpl merkitty ehdokkaalle 25 (KOK)

012 Sampola ja Vanhakoivisto

Hieman epäselvästi kirjoitettu 337 merkitty pöytäkirjaan 339:ksi.

004 Isosanta ja Pormestarinluoto

Laskettu tuloksiin mukaan 2 todella epäselvää numeroa. Pöytäkirjaan merkitty äänet numeroille 22 ja 89 vaikka numeroiden monitulkintaisuuden vuoksi olisi äänet kuuluneet hylättyihin.

Lisäksi 2 leimaamatonta äänestyslippua oli hyväksyttyjen joukossa

Lisätietoja:
Mette Jalomäki
0503220439

---

Valtamedian vaikeneminen löydettyjen vaaliepäselvyyksien edessa on kuvaavaa. Näiden löydösten pitäisi olla vapaan median oloissa skuuppikamaa. Kyse on demokratian ytimestä, vapaista (?) vaaleista. Ilmeisesti kansan illuusiota rehellisistä vaaleista halutaan ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin.

Valtamedian jo valmiiksi punaviherideologisten toimittajien ja mediapooliin kuuluvien medioiden uskollisuus on nähtävästi ostettu valtavalla ja ilmeisen kalliilla mainoskampanjalla, jossa niihin on tuupattu aukeaman kokoisia mainoksia, kts. kuva alla.

Kuvakaappaus on tämän päivän Länsi-Uusimaa -lehden sähköisestä (maksullisesta) näköislehdestä, jonka tilaaja olen. Sama mainos on näkynyt nyt noin viikon verran. Joku voisi vaikka kaivaa esille sen, mitä kampanjasta on maksettu. Vai ovatko mediat oma-aloitteisesti mukana vakuuttelemassa kansalle, että kaikki on kunnossa samalla kun ne vaikenevat paljastuneista epäselvyyksistä? Heikki Hurstina olisin huolissani siitä, mihin olen suostunut.

Itseäni ihmetyttää tämä menossa oleva mainoskampanja aivan yleisestikin. Miksi vaalien luotettavuutta pitää mainostaa? Luotettavuus ansaitaan toimimalla luotettavasti, ei väittämällä olevansa luotettava. Tällainen mainoskampanja herättää ainakin minussa juuri päinvastaisen tunteen kuin mihin se pyrkii.

Oman huomioni kiinnittää myös valtion huoltovarmuuskeskuksen mukana olo. Olen kirjoittanut sen alaisesta mediapoolista kaksi kirjoitusta. Nähtävästi tämä ’älä epäile mitään – luota järjestelmään’ -kampanja on organisoitu mediapoolin kautta. Mediapooliin kuuluvat kaikki isot suomalaiset mediat.

Kaiken yllä luettuaan tavallinen kansalainen miettii, että mitä hän voisi tehdä. Oma neuvoni on sama kuin aiemmin – äänestä vasta varsinaisena äänestyspäivänä. Silloin on ainakin todennäköisempää, että äänesi tulee huomioitua.

Tämä kirjoitus on kolmas Kansalaiset vaalitarkkailijoina -sarjassa. Käynnistin projektin tällä kirjoituksella tammikuussa 2021. Ensimmäiset tulokset julkaisin 21.5.2021. (OT)