fbpx

Kertomus 14 kadonneesta äänestä Muijalassa

Kuntavaalien 2025 alustava tuloslaskenta ei näyttänyt minulle yhtään ääntä omalla kylälläni Lohjan Muijalassa. Edes oma ääneni ei oikeusministeriön vaalijärjestelmässä näkynyt. Alla oleva kuvakaappaus on Ylen sivuilta. Mediat saavat tiedot ns. rajapintaa (tietojärjestelmä lukee toisen tietojärjestelmän tietoja) käyttäen oikeusminiseriön vaalijärjestelmästä. Sama virhe siis näkyi kaikissa medioissa, jotka tuota rajapintaa käyttivät.

Julkistin tiedon maanantai-aamuna 14.4.2025 ja kuten kuvasta näkyy, niin tähän mennessä (pitkäperjantai 18.4.2025) pelkästään X-somepalvelussa aiheesta luki yli 200.000 ihmistä. Monia siis kiinnosti, miten minun ääneni voivat tuosta noin vain kadota.

Aloin selvittämään asiaa mm. soittamalla Lohjan kaupungin hallintojohtajalle ja keskusvaalilautakunnan varapuheenjohtajalle. Molemmat kehottivat odottamaan tarkastuslaskennan tulosta, joka julkistetaan keskiviikkona tai viimeistään torstaina. Tämän toki tiesin ja ymmärrän, että sunnuntain vaalipäivän yönä kiireessä ja väsyneenä voi virheitä syntyä. Itseäni ihmetytti lähinnä virheen suuruus ja että minulle annetut äänet voivat kokonaan kadota. Ei kuulostanut kovin todennäköiseltä, että näin kävisi. Epäilin tahallisuutta.

Tiesin maanantain nollaäänijulkistukseni perusteella, että ääniä pitäisi olla vähintään 6-7. Minulle nimittäin soitti joukko ihmisiä, jotka ilmoittivat äänestäneensä minua Muijalassa varsinaisena vaalipäivänä sekä kunta-, että aluevaaleissa. Oikeusministeriön tietojärjestelmä näytti minulle annetun aluevaaleissa 16 ääntä Muijalasta. Kuntavaalien ääniä saattoi olla kateissa siis jopa 16 kappaletta.

Sovin eiliselle torstaille 17.4.2025 käynnin Lohjan kaupungintalolle tutkimaan pöytäkirjoja ja äänestyslappuja.

Oikeusministeriön vaalitietojärjestelmää päivitettiin myöhään keskiviikko-iltana 16.4.2025 klo 21:57:34 tarkastuslaskennan tuloksella:
https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2025/fi/ehdkutulos_444009.html

Maanantain ja tiistain aikana tehdyssä tarkastuslaskennassa oli siis löydetty 14 minulle annettua ääntä, jotka oli alustavassa laskennassa laskettu toiselle Vapauden liiton ehdokkaalle Emilia Lahtelalle. Oma äänimääräni Lohjan kuntavaaleissa nousi 94 => 108. Sillä ei kahden hengen listalta pääse valtuustoon. Isommalla listalla homma olisi onnistunut, mutta en ole valmis tinkimään periaatteistani ja muuttumaan ammattipoliitikoksi, jolle kaikki käy.

Olivatko niput menneet alustavassa laskennassa sekaisin tai päällekkäin? Tämä on tietenkin hyväntahtoinen tulkinta. Pahantahtoinen tulkinta on, että tietojen syöttäjä oikeusministeriön tietojärjestelmään on tehnyt saman virheen kaksi kertaa tarkoituksella tai koko Muijalan vaalilautakunta on tehnyt sen kokonaisuutena. Kyseessä oli joko yksi tai useampi tekijä, oli sitten kyse virheestä tai tahallisuudesta. Äänestyslaput nimittäin lasketaan kaksi kertaa jo äänestyspaikan vaalilautakunnassa ja sillä pyritään tällaisten virheiden karsimiseen. Tietoja siis korjataan tarvittaessa jo äänestyspaikan vaalilautakunnan toimesta vaalipäivän illan alustavassa laskennassa.

Kävin eilen torstaina 17.4.2025 mm. Emilia Lahtelan kanssa tutkiskelemassa pöytäkirjoja ja äänestyslappuja Lohjan kaupungintalolla. Paikalla oli myös kolme keskusvaalilautakunnan jäsentä, sekä Lohjan kaupungin juristi. Saimme valtuustosalin käyttöömme ja muutenkin meitä kohdeltiin erittäin asiallisesti, josta haluan kiittää erikseen. Meille oli varattu etukäteisen pyyntöni mukaisesti joukko pöytäkirjoja ja muita asiakirjoja paikalle. Lisätietoja ja äänestyslaput alueittain sain pyynnöstäni paikalle. Minulle myös vastattiin kattavasti kysymyksiini mm. äänestysprosessista ja käytännöistä.

Kävimme läpi Muijalan kuntavaalin äänestyslaput, sekä pöytäkirjoja ja muita dokumentteja. Huomioita:

Äänestysaktiivisuus jäi Lohjan kuntavaaleissa huonoksi, puoleen äänioikeutetuista. Muijalassa äänestäneitä oli yhteensä 1058, joista vaalipäivänä 670 henkilöä.

Muijalan vaalipöytäkirjan mukaan vaaliluettelon mukaan oli äänestänyt 669 henkilöä varsinaisena vaalipäivänä, mutta vaaliuurnassa vaalilippuja oli vain 668 kpl. Tämä voi selittyä mm. sillä, että joku on äänestänyt vain aluevaalissa, eikä ole halunnut jättää vaalilippua kuntavaalissa. Hylättyjä ääniä oli 14, mikä on 2,1 prosenttia äänestyslipuista.

Muijalan äänilaatikkoa avattaessa huomioni kiinnittyi siihen, että laatikon päällä luki ’670 lippua’. Jostain oli siis ilmestynyt kaksi äänestyslippua lisää verrattuna pöytäkirjaan. Näinkään ei tietenkään pitäisi pystyä käymään. Meille ei selvinnyt mistä ylimääräiset äänestysliput olivat ilmestyneet.

Muijalassa oli vaalipäivänä annettu ääniä vain 670 kpl, mikä on varsin vähän, puolikas laatikko. Tällaisen määrän laskeminen ja ristiintarkastus 10 paikalla alustavassa laskennassa mukana olleen hengen voimin ei ole iso juttu ja virheitä ei luulisi pääsevän syntymään. Toki myös aluevaalien äänet oli laskettava, mikä lisäsi työmäärää.

Emilia Lahtelan (numero 229) ääninipun päällä oli tarkastuslaskennan merkintöjä, joiden perusteella voi päätellä nipussa olleen ensin 16 kpl ääniä, mutta sitten on havaittu niiden sisältävän 14 kpl minun (numero 230) ääniäni. Herää väkisin kysymys, että olisiko alkuperäisessä laskennassa tehtyä virhettä huomattu, jos en olisi itse nostanut meteliä julkisesti siitä, että ääniäni oli isohko joukko kateissa? Entä jos lasketaan vain lukumäärät kiinnittämättä huomiota siihen, että lipussa on eri numero? Haluan ajatella, että virhe olisi huomattu tarkastuslaskennassa joka tapauksessa.

Kuvasin kaikki minulle annetut äänet. Ne näkyvät otsikkokuvassa. Joku saattaa tunnistaa oman äänensä kuvasta käsialan perusteella.

Hylätyistä 14 äänestä 13 kpl oli nelinumeroisia. Kuntavaalin äänestyslippuun oli kirjoitettu virheellisesti aluevaalin numero. Tämä on muualtakin saatujen tietojen perusteella yleisin syy korkeisiin hylkäysprosentteihin. Hylkäysprosentti sekä kunta-, että aluevaaleisssa kuulostaa korkealta, mutta jos mietitte asiaa tarkemmin, niin kyllä sadasta ihmisestä löytyy 2-4 henkilöä, jotka onnistuvat tupeloimaan yksinkertaisenkin asian. Tällä kertaa asiaa oli sekoittamassa kahdet liput kahdessa erillisessä vaalissa. Asiassa on kansalaisilla opeteltavaa.

Yksi minulle selvästi tarkoitettu ääni oli hukattu kirjoittamalla kuntavaalinumeroni 230 sijasta lippuun aluevaalinumeroni 2023.

Mainittakoon, että myös Taavi-eno oli saanut yhden äänen.

Epäselväksi kuitenkin jää, kenestä Taavi-enosta on kysymys. Aku Ankan enosta ei liene kysymys, sillä Taavi Ankka on Akun setä, ei eno.

Pyysin ja sain erikseen eroraportit, joissa vertaillaan alustavan laskennan ja tarkastuslaskennan eroja. Muijalassa minulle ja Emilialle tehty virhe oli selkeästi suurin. Muut lienevät eroja numeroiden tulkinnoissa.

Kun katsoin eroraportteja, niin huomioni kiinnittyi siihen, että vain yhdellä alueella Lohjan kuntavaalissa alustavan laskennan ja tarkastuslaskennan tulos täsmäsi. 11:sta alueella 12:sta oli eroja, jopa huomattavia.

Erityisen huomioni kiinnitti se, että eräällä toisella alueella oli samanlainen virhe kuin mitä itselleni oli tehty. Kymmenen ääntä oli ensin mennyt toiselle ehdokkaalle ja kyseiselle ehdokkaalle oli laskettu nolla ääntä vaalipäivänä. Tämä oli sitten tarkastuslaskennassa korjattu. Onko tässä ohjeistuksessa korjattavaa?

Muijalan vaalipäivän pöytäkirjassa itseni ihmetytti, että miksi jotkin jäsenet oli merkitty pöytäkirjaan kahdessa roolissa. Ehkä tälle on joku byrokratiasyy? Vai onko kyse jälleen vain kirjausvirheestä? Siihen viittäisi sekin, että nimet on kirjoitettu väärin pienillä etukirjaimilla ja Grönberg on Grönperg, eli kovalla p-kirjaimella. En ole myöskään kuullut Simoa-nimisestä etunimestä.

Kokonaisuutena Lohjan kuntavaaleissa näkyisi vaalilautakuntien työssä olevan petrattavaa. Olisi kunnia-asia saada alustavan laskennan tulos täsmäämään tarkastuslaskentaan siten, ettei keskusvaalilautakunta pääse tekemään yhtään korjausta.

Sain äsken kiinni Muijalan vaalilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Savolaisen. Hän kertoi kattavasti äänestystilanteesta ja Muijalan vaalilautakunnan toiminnasta varsinaisena äänestyspäivänä. Löysimme yhdessä prosessin parannuspaikaksi mm. sen, että kun tietoja syötetään oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, on syytä vaihtaa tietojen syöttäjää kun tietoja tarkastetaan ja muutenkin rooleja tarkastusvaiheessa. Kiitän myös Pirjoa avoimesta ja kattavasta kommunikaatiosta.

Löysin siis prosessista virheitä, mutta en löytänyt tahallista tuloksen vääristämistä, eikä nähdäkseni ole syytä viedä asiaa esimerkiksi poliisitutkintaan.

Suomen vaaleissa on paljon suurempiakin korjattavia kohtia. Rehellisistä ja tasapuolisista vaaleista ei voi puhua niin kauan kun ei korjata erityisesti rahoituksen vääristymää, jossa puoluetuet jaetaan vain eduskuntapuolueille. Tämän lisäksi media syrjii systemaattisesti haastajapuolueita. Erityisesti tämä koskee Yleä, jonka rooli julkisesti omistettuna mediana ja jo Yle-lainkin mukaan edellyttäisi tasapuolista ja monipuolista uutisointia kaikista puolueista. Muitakin korjattavia kohtia on kosolti, mm. vaaliprosessista.

Ossi Tiihonen
puheenjohtaja
Vapauden liitto r.p.

Lisäys: Päivitetty juttuun klo 11.35 kokonaisäänimääräni Lohjalla.

Vaalirikos Oulun aluevaaleissa – maskittomalta estetty normaali äänestäminen?

Sain äsken tiedon, että Oulussa järjestettävissä aluevaalien äänestyksissä on tapahtunut kummallisuuksia. Äänestyspaikka on numero 17 Oulunsuu, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Oulussa.

Äänestäjän mentyä ko. äänestyspaikkaan oli ovella ollut vastassa kolme vaalitoimitsijaa, jotka eivät olleet päästäneet äänestäjää sisälle, koska äänestäjälle ei ollut maskia. Oli sanottu ’ette ole tervetullut’ ja ’tervetuloa äänestämään pihalle’. Asiasta oli syntynyt väittelyä ja ilmeisesti vaalilautakunnan jäsenistä joku oli soittanut poliisin paikalle. Samanaikaisesti oli soitettu keskusvaalilautakunnan sihteeri, Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampénille, joka oli ilmoittanut yksiselitteisesti, ettei maskipakkoa ole. Paikalle tulleet poliisit kuulivat myös asian ja totesivat, että jatketaan normaalisti. Tästä huolimatta äänestäjää ei kuitenkaan päästetty sisälle, vaan äänestys toimitettiin poliisiauton takapenkillä ja poliisi kuljetti äänestyslipun oletettavasti uurnaan. Tämä siitä huolimatta, että ulkoäänestys on tarkoitettu vain karanteenissa oleville:
https://www.kaleva.fi/sunnuntaina-aanestetaan-aluevaaleissa-pohjois-pohj/4274344

Asiasta löytyy äänitallenteita. Asiasta tullaan tekemään rikosilmoitus ja oikeudenkäynnistä näitä tallenteita oletettavasti kuunnellaan.

Soitin Jukka Lampénille, joka ohjasi puhelun äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja Mervi Haahdille. Haahti väitti, että äänestäjä oli poistettu epäasiallisen käytöksen vuoksi, eikä maskin puuttumisen vuoksi. Jos maskipakkoa ei ole yritetty käyttää, niin miksi Lampén tästä asiasta on ilmoituksen tehnyt? Nopeasti tulee mieleen, että maskin vaatiminen ja äänestyksen estäminen voi hieman kiihdyttää mieltä ja poliisi on ratkaissut asian paikan päällä parhaaksi katsomallaan tavalla. Oikea menettely olisi varmaankin ollut päästää äänestäjä äänestämään vaalihuoneistoon lain mukaan ja jos olisi ollut epäilys ’asiattomasta käytöksestä’, niin poliisi olisi voinut tulla siksi aikaa vaalihuoneistoon.

Lisätietoja VKK:n nettituki Lauri Louhivirta, p. 044 730 0007, Oulun keskusvaalilautakunta p. 044 703 1107, äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja Mervi Haahti, p. 040 772 0036.


Päivitys klo 17:00: Sain tilanteesta tehdyn äänitallenteen. Tallenne tekee täysin selväksi, että maskia käyttämättömältä äänestäjältä estettiin äänestäminen vaalihuoneistossa ja että vaalilautakunnan puheenjohtaja Mervi Haahti valehteli väittäessään, ettei maskittomalta estetty äänestämistä. Kyseessä on vaalirikos. Väite ’asiattomasta käytöksestä’ oli myös valhe. Äänestäjä käyttäytyi täysin asiallisesti ja yritti vain pitää kiinni oikeuksistaan demokratian ydinalueella, vaaleissa. Äänitallenne löytyy tästä:
https://ossitiihonen.com/wp-content/uploads/2022/01/20220123_132415.mp4


Päivitys ma 24.1.2022 klo 14:00: Sain toisen äänitallenteen (kesto reilut kuusi minuuttia, äänestäjän henkilöllisyyden suojelemiseksi hänen nimensä peitetty tallenteesta), jossa VKK:n tuki Lauri Louhivirta soittaa konferenssipuhelun äänestyspaikalle, jossa yritetään estää toisen äänestäjän äänestäminen vedoten maskin puuttumiseen. Linjoilla on äänestäjän ja Louhivirran lisäksi keskusvaalilautakunnan sihteeri Jukka Lampén, sekä vaalilautakunnan puheenjohtaja Mervi Haahti. Tallenne ei jätä epäselväksi, että Haahti haluaa valikoida vaalihuoneistoon sisään pääsevät kansalaiset maskin käytön ja Haahdin kuvitteleman kansalaisen terveydentilan perusteella.
https://ossitiihonen.com/wp-content/uploads/2022/01/Toinen-puhelu-Oulussa.wav

KANSALAISET VAALITARKKAILIJOINA – OHJEET ÄÄNTEN UUDELLEENLASKENTAAN

Alla ovat ohjeet kansalaiset vaalitarkkailijoina -projektin ääntenlaskentaan. Aihe on ajankohtainen meneillään olevien aluevaalien 2022 vuoksi. Projektin tarkoitus on vahvistaa demokratiaa, tutkia onko vaaleissa vilppiä ja kannustaa vaalityöhön osallistuvia viranomaisia lakien mukaiseen toimintaan. Käynnistin projektin vuoden 2021 alussa. Tässä blogissani on useita muitakin kirjoituksia aiheesta, 1.,2.,3.,4., Ohjeen on laatinut Mette Jalomäki, joka vastaa nykyisin projektista. Alla olevat ohjeet löytyvät pdf-muodossa myös tästä linkistä. (OT)


1. Ota yhteyttä kuntasi keskusvaalilautakuntaan. Kerro aikeistasi tulla suorittamaan äänten uudelleenlaskentaa. Sinun ei tarvitse kuulua yhteenkään puolueeseen, eikä muitakaan vaatimuksia ole. Jokaisella tavallisella ihmisellä on oikeus pyytää vaaliasiakirjat ja äänestysliput tarkasteltavaksi.

Kaikki vaaleihin liittyvät asiakirjat ja äänestysliput ovat julkisia asiakirjoja, joita tulee saada tarkastella veloituksetta (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1§, 34§.)
”9 § Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.”

2. Sovi keskusvaalilautakunnan edustajan, tai muun vastaavan henkilön kanssa ajankohdat jolloin menet/te ääniä laskemaan. Aikaa laskennoille on järjestyttävä, juuri niin paljon kuin tarvitset/te. Kunnat eivät myöskään voi rajoittaa laskijoiden määrää. Valitusaikaa on 14vrk alkaen siitä, kun Aluevaalilautakunta 26.1.2022 julistaa tuloksen. Alueellisia eroja saattaa ehkä olla, varmista tämä omasta kunnastasi.

3. Ääniä kannattaa laskea laatikko=äänestysalue kerrallaan. Laskija ottaa eteensä yhden äänestysalueen äänestysliput ja saman alueen tallennusraportin (=laskentalomakkeet). Pinojen päällimmäisinä on hylätyt äänet. Tarkasta ne ja arvioi, täyttyvätkö hylkäyskriteerit. Äänestyslipun mitätöintiä koskevat kriteerit löytyvät Vaalilain 85§. Kyseinen pykälä kannattaa lukea huolellisesti.

Vertaa onko pinossa yhtä monta lippua kuin paperiin merkittyjä ääniä. Tarkista että äänestyslipuissa on leimat.

Vertaa onko alustavan ja tarkastuslaskennan tuloksissa eroja, mahdolliset laskentaerot pitäisi olla tallennusraportin viimeisellä sivulla eriteltynä.

4. Valokuvaa JA kirjoita muistiinpanoihin kaikki mietityttävät äänestysliput, virheelliset tulokset ja muut epäselvyydet. Jälkityön kannalta helpointa on kuvata samaan kuvaan sekä äänestyslippu että tallennusraportti, joka ääneen liittyy.


5. Tarkista vaalipöytäkirjat. Siellä näkyy eriteltynä äänien määrä uurnassa, äänestäneiden määrä sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen äänestyslippujen kokonaismäärät. Näiden lukujen tulisi olla yhtenevät, kuten alla olevassa kuvassa.


Vaalipäivän äänestyksen laskentalomakkeiden alaosaan merkitään äänien yhteismäärä kullakin sivulla. Silmäile myös ne läpi, että luvut täsmäävät vaalipöytäkirjassa ilmoitetun kokonaismäärän kanssa.

6. Äänestyspaikoilla on käytössä joko paperinen tai sähköinen vaaliluettelo (=lista äänestäneistä henkilöistä, sisältää äänestäjän nimen ja henkilötunnuksen). Joissain äänestyspaikoissa käytetään molempia rinnakkain. Myös vaaliluettelot ovat julkisia.

Suosittelen tarkistamaan etenkin paperiset vaaliluettelot. Mikäli henkilötunnusten näkyminen koetaan ongelmaksi, valvojat voivat peittää henkilötunnusrivin paperinpalalla, aina siirryttäessä seuraavalle aukeamalle. Tarkista, onko äänestäneiksi merkittyjä henkilöitä yhtä monta kuin sivun alalaitaan on merkitty. Laske vielä joka sivun yhteisluvut yhteen ja vertaa vaalipöytäkirjan lukemaan.

7. Mikäli huomaat merkittäviä laskuvirheitä tai muita tuloksiin vaikuttavia eriskummallisuuksia, laadi niistä halutessasi vaalivalitus hallinto-oikeuteen. Valituksen voi laatia vapaamuotoisesti eikä päätöksestä voida lain mukaan periä maksua. Apua tähän saa tarvittaessa.

Kannattaa ehdottomasti käydä keskusvaalilautakunnan edustajan kanssa palautekeskustelu, jossa kunnalle on mahdollista antaa tarvittaessa parannusehdotuksia tulevia vaaleja varten.

8. Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projektin yhteyssähköpostiosoite on [email protected]. Ota yhteyttä, mikäli kaipaat lisäneuvoja, tarkennusta tai eteen tulee yllättäviä ongelmia esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa.

Vastaanotan erittäin mielelläni myös tiedot suoritetuista uudelleenlaskennoista.

Muista! Kunnan virkamiesten ja keskusvaalilautakunnan jäsenten tehtävä on auttaa ja etsiä sinulle vastaukset kysymyksiisi. 

Mette Jalomäki