fbpx

Koronarealismia kootusti

Kokosin alle mielestäni tärkeimpiä viitteitä ja tutkimuksia koronaepidemiasta. Tämä kirjoitus on päivitetty viimeksi 6.4.2021 muutamilla lisäyksillä.

Epidemian kulku oli tiedossa jo keväällä 2020:
https://ossitiihonen.com/2020/03/31/epidemiologit-koronaepidemia-ei-nayta-eroavan-kausittaisesta-rakataudista/

Kokonaiskuolleisuus on ollut koko ajan tavanomaisella tasolla:
https://ossitiihonen.com/2020/08/06/talven-2019-2020-rakatautikausi-oli-suomessa-lieva-mukaan-lukien-koronaepidemia-covid-19/

Alla käyrästö kokonaiskuolleisuudesta tilastokeskuksen viikottaisista kuolleisuusluvuista viikoilla 27/2015 – 3/2021. Siitä ilmenee, että epidemioiden huiput ovat laskeneet vuoden 2020 kevään huipun ollessa matalin.


https://www.euromomo.eu/graphs-and-maps
Kokonaiskuolleisuuskäyristä kannattaa huomata mm. se, että talvi 2020 oli Euroopassa lauha ja se alensi kokonaiskuolleisuutta. Keväällä 2020 alkanut C-19 -epidemia niitti sitten ne vanhukset, jotka olivat saaneet muutaman kuukauden ’lisäelinaikaa’. Kuolleisuuspiikki on yleensä aina jossain kohti talvea. Alla on pari kokonaiskuolleisuuskäyrää Ruotsista ja Britanniasta, jotka osoittavat, että aiempina vuosina on ollut yhtä pahoja tai pahempia epidemioita myös näissä maissa. Ruotsista olen tehnyt erillisen analyysin, joka osoittaa, ettei Ruotsissakaan ole havaittavissa poikkeuksellista kokonaiskuolleisuutta.

https://www.nuffieldtrust.org.uk/thumbs/1000x0r/2020-12/cotwartboard-9-4x.png



Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ kuolevat? Suomen osalta emme tiedä. Tiedot muista maista antavat ymmärtää, että kuolleisuus johtuu pääosin olemassa olevista perussairauksista ja kuolemat ovat koronaviruksen kanssa tapahtumia kuolemia, ei koronavirukseen.
https://ossitiihonen.com/2020/07/18/thl-pimittaa-koronavirukseen-liittyvia-kuolinsyita-kuolevatko-koronapotilaat-vanhuuteen/
https://ossitiihonen.com/2020/10/04/tein-rikosilmoituksen-thlsta/

Olen tehnyt THL:stä mm. kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ym. tietojen pimityksen vuoksi. THL on sortunut tietojen pimittämisen lisäksi sairaalassa olijoiden määrän väärentämiseen.



D-vitamiinista:
https://ossitiihonen.com/2020/09/11/tuore-tutkimus-osoittaa-d-vitamiinin-suuren-tehon-koronavirukseen/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/iranin-koronahelvetin-syyt-loytyivat-israelilaistutkimuksesta/

Italian ja Espanjan korkeita lukuja voi selittää D-vitamiinin puute vanhuksilla, mutta myös antibioottiresistenssi. Siellä voi olla vaarallista joutua sairaalaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424

Hydroksiklorokiinista Mikko Paunion US sensuroitu juttu:
https://ossitiihonen.com/2020/07/27/mikko-paunio-trump-oli-oikeassa-hydroksiklorokiinista/

Nykyiseen WHO:n määritelmään sopii mikä tahansa nuha. WHO:n pandemia-määritelmä ei ota mitään kantaa taudin vakavuuteen. WHO on pyrkinyt muuttamaan myös laumasuojan käsitettä sellaiseksi, että sen saa vain rokotteilla, ei sairastamalla.
https://www.who.int/bulletin/volumes/89/7/11-088815/en/
https://www.who.int/csr/disease/swineflu/frequently_asked_questions/pandemic/en/
https://avoin.media/2020/12/26/vapauspassi-ja-whon-uus-maaritelmat/

PCR-testit ovat liian herkkiä:
https://www.rt.com/news/504799-covid19-test-false-positives/

Public Health England (valtion virasto): Yleisesti koronaviruksen toteamiseksi käytetty PCR-testi ei pysty toteamaan, onko kyseessä tartuttava virus. Yhteen mittaustulokseen ilman kliinistä kontekstia (esim. onko oireita) ei pidä luottaa pääteltäessä henkilön tartuttavuutta:

https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/926410/Understanding_Cycle_Threshold__Ct__in_SARS-CoV-2_RT-PCR_.pdf

Suomalaisen ArcDia Therapeuticsin sivuilla on havainnollisia kuvia eri koronavirustestien eroista.


PCR-testien monistuskertojen syklin 27 kohdalla jo yli puolet näytteistä on lisääntymiskelvottomista viruksista. PCR-tekniikan kehittäjien kovista nimistä Kevin McKernan kertoo, että tyypillisesti 80-90% näytteistä on ns. kylmiä positiivisia (vääriä positiivisia), kuolleiden virusten osia:

Koronahuijauksen tieteellinen pohja lepää ns. Corman-Drosten -julkaisussa, joka on julkaistu Eurosurveillance-lehdessä. 22 arvostettua tieteilijää, mm. yllä mainittu Kevin McKernan, on tehnyt lehteen julkaisun takaisinvetovaatimuksen. Julkaisussa on kymmenen vakavaa puutetta ja se meni läpi vertaisarviointiprosessista alle 24 tunnin, mikä on käytännössä mahdotonta, mikäli toimitaan rehellisesti. Ko. julkaisun läpimenoaika oli mahdollinen, sillä Eurosurveillance-lehden toimituskunnassa on julkaisun tekijöitä.

Osa lääkäreistä ei uskalla puhua kuin anonyymisti:
https://www.satakunnankansa.fi/a/95e2e686-5a52-4f6a-b8cf-a80ece463d10

Rajoitustoimien, varsinkin maskien, tehosta ei ole näyttöä:
https://rationalground.com/mask-charts/
https://wmbriggs.com/post/30833/
https://thefatemperor.com/scientific-analyses-and-papers-on-lockdown-effectiveness/
https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-6817
https://www.kaleva.fi/kohutun-maskiselvityksen-tehnyt-professori-marjukk/2983706
Yli kymmenen esimerkkiä siitä, miten maskit eivät toimi: https://twitter.com/yinonw/status/1321177359601393664
https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/5/19-0994_article

Rajoitustoimilla on vaihtoehtoiskustannuksia ja -haittoja. Rajoitusten ja haittojen aiheuttamat kuolonuhrit lasketaan jo miljoonissa. Kirjailija Olli Tammilehto on tehnyt tästä blogiinsa perusteellisen laskelman.

Kuriositeettina mainittakoon, ettei maskien tehosta ole näyttöä infektioiden estämisessä edes sairaalaolosuhteissa. Asiasta on 14 tutkimusta:
https://visionlaunch.com/more-than-a-dozen-credible-medical-studies-prove-face-masks-do-not-work-even-in-hospitals/
Miksi kirurgit sitten käyttävät maskeja? Tässä on kirurgin vastaus asiaan, jonka suomalaisetkin kirurgit oppivat koulutuksensa aikana:
https://www.meehanmd.com/blog/post/170332/if-masks-don-t-work-then-why-do-surgeons-wear-them-1

Rokotteelta ei kannata odottaa ihmeitä:
https://ossitiihonen.com/2020/09/20/thl-pimittaa-tietoa-influenssarokotusten-huonosta-tehosta-johtuuko-se-koronarokotteesta/



Koko lähtökohta uskoa koronarokotteiden auttavaaan voimaan lepää pettävällä pohjalla, sillä virukset muuntuvat nopeasti. Rokotteet eivät mitenkään voi pysyä jatkuvasti muuntuvien virusten tasolla ja niiden teho jää väkisin huonoksi. Mikäli siihen pyritään, niin on kysyttävä, että miksi pyritään rokottamaan vain yhtä virustyyppiä ja – muunnosta vastaan? Entäs muut virukset ja niiden muunnokset? Täytyykö jatkossa ottaa kymmenen ’rokotetta’ joka vuosi? Rokotebisnes hyötyy pelon luomisesta.

Infektiotautien emeritusprofessori Heikki Peltola on ollut lääkintöneuvos Mikko Paunion lisäksi koko ajan sitä mieltä, että epidemiaa liioitellaan:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.1085218

Immuniteettia, eli vastustuskykyä C-19 -koronavirukselle vaikuttaisi olevan aiempien koronavirustartuntojen perusteella. Samaan viittaa myös professori Sucharit Bhakdi:
https://www.verkkouutiset.fi/yllatystutkimus-monella-voi-olla-jo-immuniteettia-koronavirukselle/#0f770806
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/immunologian-palomiehet-tyossaan/
https://youtu.be/4uo2KGiSjrw
https://www.cell.com/cell/fulltext/S0092-8674(20)30610-3
https://www.nature.com/articles/s41590-020-00808-x
https://www.nature.com/articles/s41577-020-0389-z
https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/5/19-0994_article


Oireettomat eivät tartuta, kertoo JAMA metatutkimuksessaan:
https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2774102

Rokotukset koronavirukseen:

Vuoden 2020 lopulla on Suomessa aloitettu rokotukset uudentyyppisillä mRNA-rokotteilla ja virusvektorirokotteilla. Tällä hetkellä (24.2.2021) näyttää siltä, että rokotukset tulevat johtamaan katastrofiin, sillä vaikka rokotuksia on tehty vasta viidelle prosentille väestöstä, ovat ne johtaneet 209 vakavan haitan ilmoitukseen Fimealle sisältäen 27 kuolemantapausta.

Mikäli pyritään 70 prosentin rokotusasteeseen (noin 3,9 miljoonaa henkilöä) koko Suomen väestössä, seurauksena tulee olemaan vajaat 3000 vakavaa haittailmoitusta sisältäen noin 350 kuolemantapausta. USA:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan vain osa rokotehaitoista ilmoitetaan, jopa vain 1-10%, joten voidaan olettaa ilmoittamatta jääviä haittoja olevan moninkertaisesti ilmoitettuihin. Olen tehnyt Fimealle vetoomuksen rokotusten lopettamisesta.

Juridiikan näkökulmasta mitään perusteita rajoituksiin ei ole. Koronavirus C-19:ssa ei ole kysymys yleisvaarallisesta taudista, sillä virus ei täytä tartuntatautilain yleisvaarallisen taudin kriteereitä tai tartuntatautiasetuksen vakavan infektion vaatimusta.

Kiteyttäisin samoin kuin moni kokenut epidemiologi: Kyseessä ei ole poikkeuksellinen virus, vaan tavanomainen mutaatio joka talvi villiintyvistä koronaviruksista. Ko. virus ei ole kovin helposti tarttuva, eikä vaarallinen kuin vanhuksille, joilla on alhainen vastustuskyky.

Uudentyyppisten rokotteiden, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ei edes tiedetä, muodostama uhka kansanterveydelle on itse tautia paljon suurempi.

Sanna Marinin hallitus rikkoo jatkuvasti perustuslakia – Aikooko oikeuskansleri Tuomas Pöysti painaa kaiken villaisella?

Kansalaisten liikkumisoikeuden rajoittaminen

Hallitus päätti keväällä koronaepidemian yhteydessä rajoittaa kansalaisten liikkumisoikeutta mm. siten ettei Suomen rajojen yli saanut käytännössä kulkea. Professori Martin Scheinin on 28.4.2020 kirjoittanut perustuslakiblogissa seuraavasti: ”Onko Suomen kansalaisen perusoikeus lähteä maasta unohdettu?”

Oikeuskansleri Pöysti teki päätöksen viisi kuukautta myöhemmin 1.10.2020, jossa hän lausunnossaan tosiasiassa toteaa useilla esimerkeillä tapahtuneet perustuslain loukkaukset, mutta sitten päätyy lopputulokseen ettei perustuslakia kuitenkaan ole rikottu.

”Päätöksissä mainittu ”välttämätön syy” rajan ylittämisen on kattanut tulkinnallisesti perustuslain suojaamaat oikeudet lähteä maasta ja palata maahan.” Perustuslaissa ei ole sellaista rajausta, että rajan ylittämiseen pitäisi olla välttämätön syy.

”Rajanylityspaikkoja on ollut avoinna siten, että nämä oikeudet ovat myös käytännössä voineet toteutua.” Käytännössä missä? Käytännössä liikkuminen kiellettiin, teoriassa rajanylitysmahdollisuus on voinut olla. Jos ei osannut tiukasti vaatia oikeuksiaan, niin käytännössä perustuslakia rikottiin.

”Päätöksissä olisi tullut myös selkeämmin tuoda esiin se, missä määrin kyse on ollut suosituksista ja missä määrin oikeudellisesti velvoittavista päätöksistä.” Jos ei ole kerrottu, että kyse on suosituksesta, niin kyseessä on todellisuudessa määräys ja sen mukaan rajavartiolaitos on toiminutkin.

Päätöksessä huomio kiinnittyy kaksi kertaa käytettyyn sanaan ’tulkinnallisesti’. Melkoista tulkintaa on todella tarvittu, että on päädytty johtopäätökseen että kaikki on kunnossa!

Perustuslakivaliokunnan antamien ohjeiden rikkominen

Perustuslakivaliokunta antoi pääministeri Marinille ohjeita heinäkuussa käytyihin EU-neuvotteluihin. Näissä ohjeissa todetaan:

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan hyvin selkeästi, ettei tule hyväksyä, eikä edes edistää ehdotettua lainanottoa tai vastuuta.

Valtioneuvoston kanslia ilmoitti tiedotteellaan 21.7.2020, että

Pääministeri Marin on vähintään edistänyt sopimuksen syntymistä, ellei tulkinnallisesti olekaan sopinut pitävää sopimusta. Oikeusoppineista mm. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg oli pöyristynyt tapahtuneesta: ”En odottanut näkeväni Suomessa hallitusta, joka julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.”

Perussuomalaiset ilmaisivat välittömästi tapahtuman jälkeen oman kantansa:

Perussuomalaisten tiedotustilaisuudesta on myös video:

Neuvottelumandaatin antaminen Ruotsin pääministerille

Viimeisin episodi on ehkä kummallisin tapahtumista. Sanna Marin poistui Eurooppa-neuvoston kokouksesta ilmeisen vauhdikkaasti ja antoi Suomen valtion edustusoikeuden Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenille!

Perustuslaissa kuitenkin sanotaan selvästi, että

Perustuslaissa ei sanota mitään Ruotsin (tai Venäjän tai Saksan) pääministeristä Suomen edustajana. Mahdolliset neuvoston sisäiset käytännöt eivät mene Suomen perustuslain edelle. Ei ainakaan pitäisi mennä!

Arto Luukkasen videossa pohditaan ansiokkaasti tätä tapahtumaa:

Perussuomalaisten ex-kansanedustaja Pentti Kettunen on ilmoittanut jättäneensä kantelun tästä asiasta oikeuskanslerille.

Tavallisen kansalaisen näkökulmasta selkeät perustuslain rikkomukset eivät ole ainoita hallituksen edesottamuksia, jotka sotivat oikeustajua vastaan. Myös ulkoministeri Pekka Haaviston toimet ovat sekä keskusrikospoliisin, että perustuslakivaliokunnan tutkittavina. Näistä huolimatta Haavisto jatkaa tehtävässään. Suomi näyttää olevan laittomuuden tilassa ja hivuttamalla tehtävän vallankaappauksen kohteena, jossa perustuslaki poljetaan lokaan lähes kuukausittain.


Kysymykseni oikeuskansleri Tuomas Pöystille kuuluvatkin: Aiotteko painaa kaikki tapahtuneet perustuslain rikkomukset villaisella selittäen mustan valkoiseksi? Toimitteko pelkkänä kumileimasimena siunaten hallituksen mitä kummallisimmat sekoilut? Missä raja kulkee milloin alatte toimia tehtävänne mukaisesti? Vai onko rajaa ollenkaan? Kaikki käy?

Tuomas Pöystin kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Vieraskirjoitus: Kansankapitalismin eteneminen sosialistihallituksen paineessa

Kirjoitin melko tarkkaan kaksi vuotta sitten vieraskirjoituksen Ossin blogiin kansankapitalismista.

Asiat ovat menneet yksityissijoittamisen osalta periaatteessa hyvään suuntaan, vaikka tällä hetkellä maata johtaa sosialistihallitus. Suvi Tuppurainen kirjoittaa Kauppalehden mielipidekirjoituksessa, että suoraan osakkeita omistavia suomalaisia on yli 887 000. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/osakesaastotilit-auttavat-suomalaisia-vaurastumaan-kansankapitalismi-vaatii-kuitenkin-syvempaa-muutosta/eb63c734-2a8f-4fbc-a3fd-cfd2a3b0e8b8

2020 alussa voimaan astunut edellisen hallituksen lanseeraama osakesäästötili on varmaankin edesauttanut tätä, vaikka tilin toteutuksesta ja hyödystä voidaan olla montaa mieltä. Itse näen suurempana syynä sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun ja sitä kautta myönteisen asenteen leviämisen yksityissijoittamista kohtaan etenkin nuoremmassa väessä. Tai sitten porukalle on hiipinyt karmaisevasti tietoisuuteen, että parempi alkaa säästämään vanhuuden varalle äkkiä, koska räjähdysmäisesti velkaantuvan valtion tarjoama eläke valuu yhä kauemmaksi horisonttiin.

Toivoa sopii ettei nykyhallitus ennätä ryvettämään hyvin alkanutta yksityissijoittamiskehitystä. Pääomaverotuksen kiristäminen olisi myrkkyä orastavalle sijoitusvarallisuuden kerryttämiselle Suomessa. Ainakin jos korotukset osuisivat taas meihin rahvaisiin eikä esim. verovapaudesta nauttiviin ”yleishyödyllisiin” etujärjestöihin ja säätiöihin. Sijoittaminen muuttuu vähemmän houkuttelevammaksi, jos ennestään korkeat verot nousevat lisää. Toinen vaaranpaikka on ansiotulojen verotuksen kiristyminen ja välttämättömien kulutustavaroiden kuten ruuan, asumisen ja polttoaineen hintojen nousu kulutusverojen kiristymisen myötä. Mitä vähemmän palkasta jää käteen välttämättömien menojen jälkeen, sitä vähemmän yksityissijoittaja voi laittaa uutta rahaa markkinoille töihin tuottamaan verotettavaa pääomatuloa.

En ole aktivoinut osakesäästötiliä, koska veroporkkana on lopulta niin pitkän ajan päässä verrattuna normaaliin arvo-osuustiliin, jossa veroseuraamus tulee heti. Sijoitan lisäksi osan varallisuudesta ulkomaisiin osakkeisiin, joita ei kannata ostaa osakesäästötilille, koska verohyöty ei toteudu ulkomaisten osinkojen kohdalla enkä jaksa/osaa veivata osakkeita edes takaisin myyntivoittoa tehden. Helsingin pörssissä on listattuna pari ”ansaa” osakesäästötilin osinkomyllyn kannalta: Telia ja SSAB. Nämä ovat kotipaikaltaan ruotsalaisia ja osingoista jää hyöty saamatta osakesäästötilin sisällä. Noin yleensä ulkomaisten osakkeiden omistamisessa osinkotulot tulevat muualta Suomeen ja verottajakin saa osansa, eräänlaista ”vientituloa” siis.

Perinteisen arvo-osuustilin kautta voi tehdä kätevämmin laillista verosuunnittelua, eli hyödyntää tappioita verotuksessa ja tätä kautta pienentää verovuotena maksettavia pääomaveroja. Käytännössä veroja ei pääse pakoon ellei tee vuodesta toiseen tappiota, mutta niitä voi siirtää myöhemmin maksettavaksi esim. sellaisen hallinnon aikakauteen, jolloin yhteisten verorahojen käyttö toissijaisiin kohteisiin on vähäisempää. Lompakolla äänestäminen on ihan mukava bonusominaisuus. Osakesäästötilin eräänlaisena sopimuskumppanina on valtio. Tämä on arveluttavaa, koska tilin hyöty tulee laskelmissa vasta todella pitkän ajan päästä. Monet sosialistihallitukset ennättävät tehdä tällä välillä ”uudistuksiaan”, ja osakesäästötilin ehtojen muuttamisen houkutus voi käydä näissä liian suureksi.

Vaikka yksityissijoittamisen asiat ovat kehittyneet, on yhteiskunnassa edelleen havaittavissa samaa työntekijät vs. omistajat asetelmaa, josta kirjoitin pari vuotta sitten. Jopa pääministeri on alkanut syyttelemään yrityksiä yhteiskuntavastuun puuttumisesta, kun nämä ovat tehneet ikäviä toimenpiteitä turvatakseen kilpailukykyään globaaleilla markkinoilla koronakriisin jyllätessä taustalla. Tilanne saattaa parantua pienin askelin, kun kansankapitalismi etenee. Kun on enemmän porukkaa omistajana ja samalla työntekijänä, lisääntyy ymmärrys talousasioista. Osakkeita omistavien suomalaisten kappalemäärän lisäämisen ohessa pitäisi myös huomioida osakepotin euromääräisen arvon kasvattaminen per omistaja. Tähän ei ole hokkuspokkuskeinoja, mutta ennakoitava ja kohtuullisella tasolla oleva verotus auttaisi asiaan. Tämä taas tarkoittaa, että valtion pitäisi pystyä priorisoimaan rahankäyttöään. Suomalainen veronmaksaja ei voi ratkaista kaikkia maailman ongelmia, mutta se voidaan kyllä verottaa hengiltä.

Osakesäästötili tuli vuoden 2020 alussa juuri ennen koronakriisiä. Tammikuussa aloittanut on saanut heti kovan koulun, kun talouksia suljettiin paniikin edetessä. Toivottavasti mahdollisimman moni on pitänyt päänsä kylmänä ja ehkä jopa tehnyt edullisia hankintoja. Tulevaisuutta ei voi tietää varmasti, mutta todennäköisesti osakesijoitukset ovat edelleen numero 1 pitkän aikavälin sijoituksina. Yksityissijoittaja kantaa oman vaurastumisen ohessa myös yhteiskuntavastuuta. Suomalainen omistajuus hidastaa yhtiöiden valumista ulkomaiseen komentoon. Valtio tai sen sijoitusyhtiö Solidium ei voi, eikä sen pidä tehdä tätä yksin. Tosin voihan valtio periaatteessa omistaa vaikka kaikki paperitehtaat ja muut tuotantovälineet. Tällaista mallia kokeiltiin aikanaan itänaapurissa ja tuloksen tiedämme.

Oma sijoitustoimintani on pysynyt ennallaan. Sijoitan osan palkastani osakemarkkinoille suomalaisiin ja ulkomaisiin osakkeisiin sekä ajoittain passiivisiin indeksirahastoihin. Omistusten kasvaessa, myös osinkotulot kasvavat. Nämä rahat ovat ohjautuneet täysimääräisesti takaisin osakemarkkinoille. Joskus tulee se päivä, että rahat ohjautuvat täysimääräisesti kulutukseen. Toivottavasti tämä tapahtuu järkevän ja kohtuullisen veroasteen Suomessa eikä maastapoistumisverotettuna pakolaisena ulkomailla ihmettelemässä, että miten tässä näin kävi.

Antero T (twitter: @realPseudonyymi)


Sain jälleen yo. hyvän jutun julkaistavaksi tuttavaltani. Olen itse kirjoittanut useita juttuja eläkkeistä, joiden rahoittamisessa sijoitustoiminnalla on aivan oleellinen rooli. Eläkejärjestelmässä olisi paljon korjattavaa. Itselläni on myös merkittävä sijoitussalkku. (OT)