fbpx

Merivirrat ovat jäähtyneet Atlantilla ja se tarkoittaa myös ilmaston jäähtyvän tulevaisuudessa

Aurinko paistaa meriin päiväntasaajan tasolla aiheuttaen merien lämpenemisen. Meri luovuttaa lämpöä ilmaan, ilma lämpenee. Merivirrat kuljettavat valtavan määrän lämpöenergiaa maapallon napojen suuntaan. Tämä on ilmastojen lämpötilojen määräytymisen perusprosessi. Merien lämpökapasiteetti on valtava suhteessa ilmaan ja ilman lämpötila määräytyykin meren lämpötilan perusteella.

Viimeaikaiset mittaukset Argo-poijuilla, joilla mitataan merivirtojen lämpötiloja, ovat osoittaneet, että lämpötilat Atlantilla ovat laskeneet merkittävästi. Nämä merivirrat ovat hitaita, mutta ne alkavat vaikuttaa lähivuosina myös pohjoisen pallonpuoliskon ilmastojen lämpötiloihin. Pohjois-Atlantilla on ollut jo vuosista 2015-2016 lähtien menossa tapahtumaketju, joka johtaa ennemmin tai myöhemmin pohjoisen ilmaston viilenemiseen.

Otsikkokuvan kartassa on neljä värillistä neliötä sekä merivirtojen kuljettamia lämpömääriä kuvaavia käyriä. Britannian länsipuolella on sininen neliö joka kuvastaa Pohjois-Atlantin merivirtaa, vihreä neliö on Islannin ja Britannian välissä. Punainen neliö on Norjanmeri ja Norjan merivirta. Violetti neliö on Huippuvuorten läntinen merivirta, joka on ainoa merivirta joka kuljettaa paljon Atlantin lämmintä merivettä aina pohjoisnavalle saakka.

Jäämeren jääpeitteen määrä seuraa Huippuvuorten läntistä merivirtaa n. 3-4 vuoden viiveellä. Jos Huippuvuorten merivirta on lämmin, niin jää sulaa. Jos se kuljettaa huonosti lämpöä, eli on kylmä, niin jääpeite kasvaa kuten se vuosina 2013-2014 teki (merivirta oli viileämpi ~2010-2011).

Nyt viime vuoden 2019 syksyn aikana tämä kylmä meriveden pulssi on levinnyt jo 60N…70N alueelle eli Suomen korkeudelle asti. Menee noin vuoteen 2023 asti että sama kylmyys saavuttaa Huippuvuoret ja tästä vielä 3-4 vuotta että se tuntuu Jäämerellä saakka. Voidaan arvioida että sen jälkeen ilmastomme alkaa viilenemään voimakkaasti kun Jäämeren jääpeite kasvaa. Norjanmerellä on jo kylmempää kuin vuosikymmeniin.

Tällä hetkellä Jäämerellä vaikuttaa Huippuvuorten läntisen merivirran lämmin pulssi 2015-2019. Mistä Huippuvuorten läntinen merivirta ottaa veden? Enimmäkseen Norjanmereltä, josta on noin 2-3 vuoden aikaviive Huippuvuoren merivirran lämpömäärään. Britannian länsipuolelta Pohjois-Atlantin merivirrasta on puolestaan taas noin 4-5 vuoden viive Norjanmerelle. Britannian länsipuolella on ollut viileämpää jo vuosien 2015-2016 paikkeilla. Kylmyys jatkuu ja on jo oikeastaan Amerikasta Eurooppaan asti noin 40N…60N leveysasteilla.

Kun Jäämeren jäämäärä kasvaa, samalla kasvavat meren lähellä olevat mantereen lumipeitemäärät maaliskuun-elokuun välillä, jopa kaksin-kolminkertaisiksi pinta-alaltaan nykyiseen nähden. Sillä on suuri vaikutus maapallon heijastuskykyyn koska kesäauringon säteily ei enää pohjoispuolella maapalloa imeydy niin hyvin maaperään vaan heijastuu enemmän takaisin avaruuteen.

Tuore kuva Grönlannin pintalumimassan kehittymisestä osoittaa, että Grönlannin lyhyt kesä vuonna 2020 alkaa olla ohi ja lumen määrän lisääntyminen on ennätysvoimakasta.

Viimeksi vastaava merivirtojen kylmäpulssi saapui pohjoisnavalle vuonna 1958, jonka seurauksena koko pohjoisen pallonpuoliskon ilma jäähtyi noin 0,8C vuoteen 1963 mennessä ja tästä vielä lisää vuoteen 1965 asti, myös 1975 oli kylmää.

Samoista käyristä näkee myös päinvastaisen ilmiön, eli jos aikaviiveet olisivat olleet tiedossa noin vuonna 1988, niin samalla olisi ollut tiedossa, että n. 2000-luvulla Jäämeri sulaa runsaasti ja ilmasto lämpenee paljon pohjoisella pallonpuoliskolla. Tuolloin oli Britannian länsipuolella hyvin lämmintä merivettä.

Nyt tilanne on suunnilleen sama mitä se oli 1950-luvulla, eli viileneminen etenee. Voidaan arvioida, että 2020-luvun loppupuolella tai 2030-luvulla tämän huomaa jokainen joka asuu Euroopassa tai Jäämeren lähistöllä Venäjällä, Kanadassa jne.

Lisäys 16.8.2020: Myytinkertojat on tehnyt yo. merivirtojen kylmenemisestä hyvin havainnollisen videon:


Olen koostanut yllä olevan kirjoituksen parin nimettömänä pysyttelevän asiantuntijan kanssa (OT).


15.8.2020 järjestettiin Messukeskuksessa Ilmastosi.fi -seminaari, jossa Suomen eturivin tieteilijät esitelmöivät ilmastosta, mm. professorit Kalevi Mursula, Antero Järvinen, Jyrki Kauppinen ja Kari Mielikäinen. Olin mukana järjestelyissä Ilmastofoorumi ry:n puolelta. Ilmastofoorumi ry on ainoa suomalainen ilmastorealistinen yhdistys. Seminaarin anti löytyy FinlandiaTV:n tallenteesta: https://finlandiatv.com/index.php/tapahtumat/item/659-ilmastosi-2020.html

Talven 2019-2020 räkätautikausi oli Suomessa lievä, mukaan lukien koronaepidemia Covid-19

Koostin yllä olevan taulukon Tilastokeskuksen viikottaisista kuolinluvuista. Niiden mukaan talven 2019-2020 räkätautikauden kokonaiskuolleisuus on ollut tavanomaista tasoa, hieman alhaisempi kuin vuosina 2015-2018 ja hieman suurempi verrattuna talveen 2018-2019. THL ajoittaa räkätautikauden laskennan syksyn viikolta 40 (lokakuun alku) viikkoon 20, eli toukokuun puolivälin.

Tänä vuonna 2020 on viikottainen kuolleisuus pysytellyt tuon viikon 20 jälkeen tyypillisissä kesän alhaisissa lukemissa:

Koronaepidemia Covid-19 ei siis ole nostanut kuolleisuutta Suomessa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tämän toteaa myös THL tilannekatsauksessaan:

Olen kirjoittanut koronaepidemiasta aiemmin useamman blogikirjoituksen. Jo maaliskuussa 2020 oli havaittavissa, ettei tämänkertainen koronavirusepidemia eroa merkittävästi aiemmista räkätaudeista:

Vaikka THL panttaa kuolinsyytilastoja, niin tähän mennessä saatujen tietojen perusteella ei niissäkään näytä olevan mitään poikkeuksellista nähtävissä.

Epidemia vaikuttaa olevan ohi. On huomattava, että erilaisia taudinaiheuttajia, mukaan lukien koronavirukset, on liikkeellä jatkuvasti ympäri vuoden. Ne villiintyvät tyypillisesti pohjoisen pallonpuoliskon talvikausina. THL on koostanut aiemmin perusteellisia ja informatiivisia analyysejä influenssakausista, joihin tämänkertaisen koronaepidemian voimakkuutta pystyy vertailemaan. Ensi talvena ovat jälleen liikkeellä jotkin taudinaiheuttajat. Niiden voimakkuudesta tai lajista ei tässä vaiheessa ole vielä kovin paljon tietoa.

Ottaen huomioon tämänkertaisen koronavirusepidemian tavanomaisen luonteen, on kysyttävä miksi valtavat erityistoimenpiteet ovat tarpeen?

Jos jokatalvisia räkätautiepidemioita haluaa omalta osaltaan vältellä, niin vastustuskyvystään kannattaa pitää huolta ja maskeja kannattaa käyttää aina marraskuusta toukokuulle. Joka talvi. (tämä viimeinen kappale on sarkasmia)