Kiitokset!
Aivan ensimmäisenä haluan kiittää vielä uudestaan äänestäjiämme, kenttäväkeämme, ehdokkaitamme ja puoluesihteeriämme Lasse Paanasta, sekä vaalipäällikköämme Susanna Strandvikia. Teimme ison työn yhdessä.
Vapauden liiton tulos
Vaalien tulos ei ollut mairitteleva. Jäimme noin 0,2 prosentin kannatukseen valtakunnallisesti kuntavaalissa ja ehdokaslistamme saivat yhteensä 5513 ääntä. Aluevaalissa, johon panostimme enemmän, saimme 7960 ääntä ja 0,4 prosentin kannatuksen. Omat listamme jäivät joka paikassa ilman valtuutettuja, vaikka esimerkiksi Vantaalla saavutimme 0,8 prosentin kannatuksen. Kunta- ja aluevaalit ovat numeropeliä – mitä enemmän ehdokkaita saat listalle, niin sitä enemmän on kannatusta tiedossa. Suuret puolueet keräävätkin tuhansia ehdokkaita. Meillä ehdokkaita sekä kunta- että aluevaaleissa oli noin sata kummassakin. Sekin tässä on muistettava, että nämä vaalit olivat Vapauden liitolle ensimmäiset paikallisvaalit. Jostain on aloitettava.
Paikallisista yhdistyksistä
Saimme puolueemme toiselle varapuheenjohtaja Niko Kaukolle valtuustopaikan Lahden kaupunginvaltuustoon ProLahden listalta ja pari muuta vastaavaa paikkaa. Paikalliset epäpoliittiset valitsijayhdistykset ja niiden muodostamat yhteislistat keräsivät joillain paikkakunnilla merkittäviä ehdokasmääriä ja nämä söivät myös Vapauden liiton äänimääriä. Teemamme sopivatkin paremmin eduskuntavaaleihin kuin paikallistasolle.
Jos näytti siltä, että jollain paikkakunnalla tyypillisesti yhteen asiaan keskittyvä yhteislista kerää hyvän listan, niin pyrimme saamaan listalle omia tai meitä lähellä olevia ehdokkaita, emmekä edes yrittäneet muodostaa omaa ehdokaslistaa. Näistä kannattaa mainita ProLahden lisäksi Keminmaan Parhaaksi, eli KemPar. Keminmaalla tapahtuikin pienimuotoinen vallankumous. KemPar sai peräti 41,1 prosentin kannatuksen ja 13 paikkaa kunnan 31 paikan valtuustosta. KemPar keskittyi suunniteltujen valtavien tuulimyllyalueiden vastustamiseen, mikä sopii hyvin Vapauden liiton teemoihin. Mehän vastustamme Suomen energiahuollon jättämistä täysin epäluotettavan tuurivoiman varaan, puhumattakaan eläimille ja ihmisille aiheutuvista muista haitoista.
Äänestysprosentti laskee edelleen
Äänestysprosentti kuntavaaleissa on laskenut jatkuvasti ollen näissä kuntavaaleissa enää 54,3. Aluevaaleissa äänestysprosentti nousi hieman yhdistetyistä vaaleista johtuen, mutta jääden vain 51,7 prosenttiin sekin. Käytännössä vain joka toinen äänioikeutettu käytti äänioikeuttaan.
Pidetäänkö kunta- ja aluevaaleja tarpeettomina? Tämä on erikoista, sillä esimerkiksi kuntavaaleissa ratkaistaan kunnan veroprosentti ja välillä tulee päätettäväksi isoja investointeja, jotka vaikuttavat kunnan tulevaisuuteen oleellisesti. Mainitsen tässä yhteydessä esimerkkinä kotikuntani Lohjan mahdollisen osallistumisen Länsiratahankkeeseen, johon valtio haluaisi radanvarren kuntien osallistuvan. Käytännössä Lohjan jo ennestään korkea velkamäärä nousisi 200 miljoonasta eurosta yli 400 miljoonaan euroon. Pelkät korkokulut voivat nousta vuosittain 20 miljoonaan euroon! Tämä tulee viemään Lohjan konkurssiin, jos hankkeeseen sitoudutaan. Sama pätee muihin Lohjan ylimitoitettuihin hankkeisiin, joista voi mainita ’virkistysuimalan’ uusimisen, johon halutaan (kirjaimellisesti) upottaa 45 miljoonaa euroa. Kuntataloudessa on käymättä kokonaan tarpeellinen keskustelu siitä, mitkä toiminnot kuuluvat veronmaksajien maksettavaksi ja mitkä eivät.
Kuntien päätöksenteko vaikuttaa siis jokaisen suomalaisen elämään, äänestipä tai ei. Nyt äänestämättömät antavat päätöksenteon muiden käsiin. Kreikan kaupunkivaltioissa, joista demokratia on peräisin, yhteiseen päätöksentekoon osallistumatonta pidettiin vastuunpakoilijana tai muuten kummallisena. Tällainen vastuunpakoilu näkyy valitettavasti Suomessa paljon laajemminkin kuin vain kuntavaaleissa. Valtaa on annettu kasvavassa määrin pois omista käsistä myös valtiollisella tasolla, EU:lle ja jopa armeijan käskyvalta on annettu Natolle. Kansallista liikkumavaraa ei edes haluta käyttää. Tämä ei ole mielestäni sattumaa, vaan meille on syötetty päättäjät, joiden tehtävä on totella ulkopuolelta annettuja ohjeita, Suomen kansan vahingoksi.
Miksi aluevaltuustot ovat olemassa?
Aluevaltuustoilla ei ole todellista itsenäistä päätäntävaltaa. Tähän päätyy, kun lukee lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kirjoitettua lakia. Laissa sanotaan mm. seuraavasti: ”…hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.” Eli käytännössä palvelutuotannon kokonaisuutta ei voi ostaa tehokkaalta yksityiseltä palveluntuottajalta. Minulle onkin jäänyt käsitys, että aluehallintouudistus toteutettiin sen estämiseksi, että kunnat olisivat ostaneet lisää terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia yksityisiltä yrityksiltä. Niitähän tehtiin kasvavassa määrin 2010-luvulla ja ne olivat erittäin tehokkaita. Laki on nyt siis käytännössä sementoitu sellaiseksi, että byrokratia voi hyvin. Sen sijaan, että keskityttäisiin kansalaisen hyvinvointiin. Suomessa uskotaan edelleen, että jo kuopatulta Itä-Saksalta kopioitu suunnitelmatalouden malli on terveydenhuollossa parempi ratkaisu kuin huomattavasti joustavampi markkinatalous.
Itsenäisen päätäntävallan puutteesta kuvaava esimerkki oli kiistely yöpäivystyksistä. Kiista meni eduskunnan päätettäväksi, vaikka asia olisi pitänyt olla alueiden päätösvallassa. Mistä aluevaltuustot siis päättävät? Kyse on nähdäkseni näennäisdemokratiasta ja virkamiesvallan vahvistamisesta. Lait on kirjoitettu vieläpä siten, että eduskunta ja perustuslaki voidaan haluttaessa ohittaa ja vedota ylikansalliseen EU-lainsäädäntöön. Mahtavatko aluevaltuutetut tietää millaiseen rakoon heidät on tungettu? Aluevaltuustoissa ei ole vaalituloksen perusteella enää ollenkaan kriittisiä ääniä, joilta ikäviä, mutta todellisia faktoja voisi kuulla.
Muutama sana Perussuomalaisista
Persut kokivat kunta- ja aluevaaleissa järkyttävän romahduksen. Kannatus suli noin puoleen, valtuutettujen määrissä kuntavaaleissa pudotus oli 1351 paikasta 651 paikkaan, eli alle puoleen. Aluevaaleissa PS sai vain 105 paikkaa entisen 155 paikan sijasta. Riikka Purran ajama Kokoomukselle täysin alisteinen politiikka näkyi myös kunta- ja aluevaalien tuloksessa. Jo ehdokasasettelussa näkyi, että persujohdon politiikka ei vedä, sillä ehdokasmäärät putosivat noin 40 prosenttia.
Persujen menestystä ei myöskään lisää se, että hallituspolitiikkaa yhtään arvostelevat puolueen jäsenet erotetaan puolueesta tai ajetaan sivuraiteelle. Näin tehdään vahvoillekin paikallisvaikuttajille. Joissain kunnissa persut katosivat valtuustoista kokonaan. Jopa paikallisyhdistyksiä on lopetettu.
PS sisällä kuohuukin, koska puoluejohto on pettänyt täydellisesti oman puolueohjelmansa, äänestäjänsä ja kenttäväkensä. Ristiriita puoluejohdon ja kunnissa mahdollisesti ajetun järkevän politiikan välillä on ilmeinen. Tämän kesän 2025 puoluekokous näyttääkin, ajaako PS täydellisesti seinään Purran johtamalla globalistisella linjalla seuraavissa eduskuntavaaleissa 2027 vai vaihtuuko puoluejohto. On mahdollista, että esimerkiksi Teemu Keskisarja tukijoineen haastaa puoluejohdon, hallitus kaadetaan ja PS:n linja muuttuu. Persuissa on potentiaalia nousta Suomen AfD:ksi (Saksan EU-vastainen puolue), mutta tämä riippuu siitä, kumpi linja PS:n sisällä pitää valtaa, globalistiset purrapersut vai vanhan linjan peruspersut.
LiikeNytin romahdus
Persujen lisäksi kunta- ja aluevaaleissa romahti myös LiikeNytin kannatus. Syykin on sama – puoluejohto toimi puolueen ideologiaa vastaan. Hienoilla nettiparlamenteilla ei ole merkitystä, jos puoluejohto toimii omavaltaisesti. En itse edes näe LiikeNytillä mitään ideologista eroa Kokoomukseen. Eivätkä näytä näkevän puolueen valtuutetutkaan, jotka siirtyivät ennen vaaleja joukolla Kokoomukseen. Puolueen ei pitäisi mielestäni olla yhden henkilön projekti.
Hyvät ihmiset huonoissa puolueissa
Persujen lisäksi Suomen parasta ajattelevia ihmisiä on muissakin puolueissa. Näistä voi erikseen mainita Kristillisdemokraatit, joiden kanssa teimme vaaleissa yhteistyötä parilla paikkakunnalla. Itselleni on epäselvää, onko KD:n johto tietämättään, vai tarkoituksella mukana Orpon suomentuhohallituksessa. Onko pirulle annettu pikkusormi ja loppukäsi on menossa perässä?
Yleisesti suomalaiset ovat liian puolueuskollisia. Puoluejohto voi tehdä melkein mitä tahansa, silti äänestetään samaa puoluetta. Olenkin itse kuvannut asiaa siten, että puolue voi ideologisesti loikata täysin alta, mutta silti äänestetään sitä samaa kokoomusta. Lähipiirissänikin on joukko tällaisia ihmisiä. Älykkyys ei suojaa aivopesulta, vaan näyttää pikemminkin siltä, että se auttaa tekosyiden keksimisessä sille, että todellisuus kielletään tai se nähdään demarien ruusunpunaisessa valossa. Ruiskukka on todellisuudessa vieraslaji, ryppyruusu. Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraatit voisikin yhdistää kansallissosialistiseksi yhtenäispuolueeksi. Mitään suomalaiskansallista kummassakaan ei tosin enää ole, rajatonta sosialismia sen sijaan piisaa.
Totuus vai tarkoituksenmukainen valhe?
Vapauden liiton sisältä ja varsinkin puolueen ulkopuolelta tulee ajoittain vaatimuksia siitä, että pitäisi puhua tietyistä asioista toisin, niin puolue voisi menestyä. Tällä tarkoitetaan yleensä sitä, että tietyistä asioista ei saisi puhua tai niistä pitäisi muuttaa kokonaan mielipiteensä. Tämä vain johtaisi siihen, mihin muutkin puolueet on ajettu – kaikki ovat osia järjestelmäpuolueesta, jolla on sama agenda. Joidenkin pitää puhua totta, vaikka sitä ei haluttaisikaan kuulla. Ehkä jopa sellaisista asioista, jotka eivät ole mediaseksikkäitä tai ovat joissain asioissa ristiriidassa omien ajatusten kanssa. Itse olen tähän ikään mennessä oppinut eniten niiltä ihmisiltä, joiden ajatukset kuulostavat ensin syystä tai toisesta vastenmielisiltä. Ehkä kyse onkin siitä, että minulle nuoruudessa on opetettu valheita ja vastenmieliseltä kuulostava mielipide sotii aivopesuani vastaan?
Median voima ja sen luoma todellisuus
Ovatko suomalaiset luopuneet itsenäisyydestä ja valinneet orjuuden? Politiikkaa täyspäiväisesti tekevänä joutuu välillä ihmettelemään, että eivätkö suomalaiset ollenkaan havaitse mitä maailmassa tapahtuu? Tyydytäänkö siihen kuvaan, mitä Suomen media meille luo – ihminen vaikuttaa merkittävästi ilmastoihin, eikä kyseessä ole luonnonilmiö, Trump on sekopää, venäläiset lähtökohtaisesti pahoja ja EU on ihana? Samanaikaisesti media vaientaa kriittiset äänet lähes kokonaan. Politiikassa kriittiset haastajapuolueet jätetään lähes kokonaan huomiotta ja vaihtoehtoina tarjotaan jotain järjestelmäpuolueen osaa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettemme pääse haastamaan järjestelmäpuolueiden edustajia mediassa ja paneeleissa.
Mielestäni Suomi on ollut korkean luottamuksen yhteiskunta ja tätä on käytetty ja käytetään edelleen törkeästi hyväksi. En enää ihmettele, miten kansoja on aiemmin saatu aivopestyä kannattamaan ties minkälaisia ideologioita, kun olen viime vuosina nähnyt koneiston täydessä toiminnassa. Tämä ei ennusta tulevaisuudelle hyvää. Meille ollaan syöttämässä lisää hyvin vahingollisia ajatuksia WHO:sta, digi-eurosta, luonnon ennallistamisesta ja vaikka mistä. Näille kaikille on yhteistä se, että luovutamme jatkuvasti päätäntävaltaa omista käsistämme ylikansallisille elimille ja kaiken lisäksi vielä maksamme siitä alati kasvavan verotuksen ja lainanoton muodossa.
En ole omasta puolestani pettynyt vaalitulokseen, koska en tavoittele vaikutusvaltaa itseni vuoksi. Suomalaisten puolesta sen sijaan olen. Asiat eivät mene hyvään suuntaan. Velvollisuutemme on kuitenkin taistella tyranniaa vastaan ja itsekin niin teen. Pyydän myös sinua, hyvä lukijani, osallistumaan tähän yhteiseen tehtävään. Ennen kuin on liian myöhäistä.
Ossi Tiihonen
puheenjohtaja
Vapauden liitto r.p.
