Olin miettimässä kirjoitusta The Lancet -tiedemediassa julkaistusta raportista, jossa käydään läpi koronarokotusten todellista tehoa kun kuulin, että eräs kontaktini oli miettimässä samaa asiaa. Niinpä pyysin häneltä valmiin kirjoituksen, joka on alla. Kirjoittaja on lääketieteen todellinen ammattilainen, joka haluaa pysyä anonyyminä. (OT)
Olen seurannut jo pitkään epäuskoisena koronaan liittyviä toimia. Covid-19:n väitetään olevan poikkeuksellisen vaarallinen ja tappava, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Worldometerin sivustolta nähdään, että 6.6.2021 mennessä ainoastaan noin 2.2% maailman väestöstä on saanut positiivisen koronatestituloksen noin 16 kk seurannan aikana. Lisäksi heistä ainoastaan 0.67%:lla on taudin vakava muoto (“Serious/critical” määrä suhteutettuna “Active cases” määrään), joten 99.33% positiivisen testituloksen saaneista ovat joko oireettomia tai heillä on ainoastaan lieviä oireita. Kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, valtaosa vakavan taudin saaneista ja kuolleista on monisairaita vanhuksia joilla korona ei ole pääasiallinen kuolinsyy, ja muille kuin monisairaille vanhuksille korona näyttäisi olevan vähemmän vaarallinen kuin tavallinen kausi-influenssa.
Koronaan liittyen ihmetystä on herättänyt myös mm. se, että diagnosointiin yleisesti käytetty PCR-testi ei sovellu diagnostiseen käyttöön. Testi on suunniteltu sellaiseksi, että se antaa valtavan määrän vääriä positiivisia, joita on arvioiden mukaan yli 90% kaikista positiivisista testituloksista. Näyttääkin siltä että mitään koronaepidemiaa ei ole olemassa, vaan kyseessä on pikemminkin väärien positiivisten epidemia. Epidemian hallintaan liittyvien toimien, kuten maskien käytön ja erilaisten yhteiskunnan rajoitustoimien perusteet ovat myöskin vähintäänkin kyseenalaiset, ja kovin vakuuttavaa näyttöä niiden tehokkuudesta ei löydy. Maskien käyttösuositukset ja rajoitustoimet perustuvat hyvin pitkälti oletukseen, että oireettomat voisivat levittää tartuntoja, mihin tieteellinen näyttö on myöskin vähintäänkin kyseenalainen, metatutkimuksen mukaan vain 0,7%. Väite on myös terveen järjen vastainen. Mikäli oireettomat todellakin levittäisivät tautia, siitä olisi välttämättä seurannut infektioiden nopea hallitsematon leviäminen ympäri maailmaa sillä seurauksella, että 2.2%:n sijasta valtaosa maailman väestöstä olisi saanut tartunnan. Oireettomien testaamisessa ei ylipäätään ole mitään järkeä.
Kuvitteellisen epidemian oletettavasti turhien rajoitusten purkamiseksi on alettu maailmanlaajuisesti rokottamaan ihmisiä rokotteilla, joita ei ole asianmukaisesti tutkittu, ja joille ei sen vuoksi ole myönnetty kuin hätäkäyttölupa. Näitä kokeellisia rokotteita on annettu Suomessakin jo pitkälti yli 2 miljoonaa, ja rokotteiden hyötyjen väitetään ylittävän niiden aiheuttamat haitat. Väite on vähintäänkin hataralla pohjalla, ja sen perusteet on syytä selvittää. Keskityn alla Pfizer/BioNTechin rokotteeseen, josta on tullut vallitseva rokote myös Suomessa.
Aloitetaan rokotteen tehosta, joka on julkaistun kliinisen tutkimuksen mukaan 95%. Tällä viitataan tutkimuksessa ns. suhteelliseen tehoon (relative risk reduction, RRR), joka on laskettu seuraavasti:
- Tutkimuksessa oli mukana 18.325 ihmistä joille annettiin lumevalmistetta, ja joista 162 sai lumevalmisteen saamisen jälkeen positiivisen testituloksen
- 18.198 ihmiselle annettiin rokotetta, ja heistä 8 sai positiivisen testituloksen
- Koska 8 on 95% vähemmän kuin 162, on rokotteen suhteellinen teho 95%
Käytännön elämän kannalta olennaisempaa kuin RRR on kuitenkin absoluuttinen riski (absolute risk reduction, ARR). Koska 18.325 ihmisestä ainoastaan 162 sai positiivisen testituloksen ilman rokotetta, on heitä ainoastaan 0.88% lumevalmistetta saaneista. Rokotteen saaneista vastaavasti positiivisen testituloksen sai 8/18.192 = 0.04%, joten rokotteen absoluuttinen teho on 0.88 – 0.04 = 0.84%. Toisin sanoen rokottamattomista 99.12% sai negatiivisen testituloksen, joten positiivisen testituloksen saaminen oli verrattain harvinaista myös rokottamattomille.
WHO:n lokakuussa 2020 ilmestyneen tutkimusraportin mukaan covid-19 viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleisuus (infection fatality rate) on 0.23% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Lisäksi on syytä huomioida, että kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, ja alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05%.
Edellä mainitun kliinisen tutkimuksen, worldometerin sivustolla julkaistujen tilastojen, sekä WHO:n tutkimusraportin perusteella voidaan laskea, että jokaista sataatuhatta rokotettua kohti:
- 840 rokotettua säästyy koronavirustartunnalta rokotteen ansiosta (ARR = 0.84%)
- 5,6 rokotettua säästyy taudin vakavalta muodolta (0,67% tartunnan saaneista)
- 1,9 rokotettua säästyy kuolemasta koronaan (0,23% infection fatality rate)
Toisin ilmaistuna jokaista säästynyttä koronavirustartuntaa kohden on rokotettava 119 henkilöä, jokaista säästettyä vakavaa tautia kohti on rokotettava 18.857 henkilöä, ja jokaista säästettyä koronakuolemaa kohti on rokotettava 52.631 henkilöä.
Tarkastellaan seuraavaksi Fimean rekisteriin ilmoitettujen rokotehaittojen määrää. Pfizer/BioNTechin rokotteen osalta rekisterissä oli 2.6.2021 seuraavat tiedot:
- Rokotteita annettu 2.325.979 annosta
- Vakavia haittailmoituksia 731 kpl (31/100.000 annosta)
- Kuolemia 62 kpl (2,7/100.000 annosta)
Vakavalta taudilta säästyy siis Pfizer/BioNTechin rokotteen ansiosta 5,6 rokotettua/100.000, kun taas rokotteesta saa vakavia haittoja 31/100.000 annosta. Koronakuolemalta taas säästyy rokotteen ansiosta 1,9 rokotettua/100.000, kun taas rokote aiheuttaa 2,7 kuolemaa/100.000 annosta. Tällä perusteella rokotteen haitat ovat jo nyt ymmärtääkseni selkeästi todennettavissa isommiksi kuin hyödyt.
Lisäksi on syytä huomioida, että edellä mainituissa luvuissa on mukana ainoastaan ne rokotteen aiheuttamat haitat, jotka on ilmoitettu rekisteriin, ja jotka Fimea on ehtinyt käsitellä. Haittailmoituksia on kuitenkin tullut Fimeaan niin paljon, että iso osa niistä on edelleen käsittelemättä. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella yleisellä tasolla ainoastaan alle 1% rokotehaitoista päätyy rekisteröitäväksi, joten todennäköisesti koronarokotteidenkin haittojen todellinen määrä on vielä valtavan paljon suurempi kuin nyt todennettavissa oleva määrä.
On myös syytä toistaa että WHOn tutkimusraportin mukaan alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Suomessakin THLn tilastojen mukaan kuolleista ainoastaan pieni osa on alle 70-vuotiaita, ja alle 30-vuotiaita ei ole kuollut yhtään. Silti kaikkia ikäryhmiä, myös lapsia ollaan varauksetta rokottamassa. Ihmetystä herättää miksi Suomessa tehdään rokotetestausta pienillä lapsilla, joille korona ei aiheuta minkäänlaista riskiä? On vaikea ymmärtää miten hyödyt voivat olla suuremmat kuin haitat, jos hyötyä ei ole käytännössä lainkaan, varsinkin kun vakavia haittoja on jo ilmennyt hälyttävän paljon. Tätä ei voi perustella edes muiden suojelemisella, koska rokotteet eivät todennäköisesti estä rokotettua saamasta tartuntaa tai tartuttamasta muita.
Tästä kaikesta herää kysymys, mihin perustuu väite että rokotteen hyödyt ylittäisivät haitat? Edellä mainittuun vedoten todennettavissa olevat haitat ylittävät jo nyt rokotteiden laskettavissa olevat oletettavat hyödyt, ja haittoja on todennäköisesti vielä paljon enemmän. Kuinka paljon vakavia haittoja ja kuolemia on tapahduttava, ennen kuin rokotukset keskeytetään? Sikainfluenssarokotusten suhteen paljon vähäisempikin määrä rokotehaittoja riitti aikanaan keskeyttämään rokotukset.
Lääkeyhtiöiden omat paperit vahvistavat, että _absoluuttinen_ teho on tässä artikkelissa kuvattua luokkaa, alle 2% (ks. esim. https://avoin.media/2021/01/10/koronarokotteet-tulivat-faasi4-koe-alkoi/ )
mutta
media, THL ja hallitus puhuivat jatkuvasti _suhteellisesta_ tehosta, selvästi luottaen siihen, että suurin osa ei tajua eroa. Puhuivat siis totta mutta sivuseikasta.
Totta on myös, että koronapiikkihaittojen määrä on suhteessa suurempi kuin taudin; hoito on tautia vaarallisempi.
Minun ymmärtääkseni tuota tilastomatemaattista kikkailua ne harrastaa muidenkin lääkkeiden kohdalla. Tässä esimerkki videona kemoterapian todellisesta tehosta;
https://tokentube.net/view?v=3513071417
Minun ymmärtääkseni Se rokotteen tehon suhteellisena (relative) lukuna ilmoittaminen on sitä, että jätetään molemmista kontrolliryhmistä huomiotta ne joihin lääke ei vaikuttanut yhtään mitenkään ja keskitytään vain niihin joissa havaittiin vaikutuksia. Sitten vertaillaan tilastomatematiikan keinoin näitä uudelleen muodostettuja havaintoryhmiä keskenään.
Tuolla tavalla tilastomatemaattisesti lukuja pyörittelemällä saadaan isot prosenttiluvut sinne hyötypuolelle, ja mitättömän pienet haittavaikutuslukemat.
Lääketeollisuus harhauttaa muidenkin tuotteidensa kohdalla tämän kaltaisten kikkailujen avulla. Jos tehokkuus ilmoitetaan suhteellisena prosenttilukuna (relative) – saadaan monille lääkkeille monen kymmenen prosentin teholukema. Rehellisesti absoluuttisena lukuna ilmoitettuna se teho voi kuitenkin olla jopa alle tuo 2 % !!!!
Tietenkin ne haittavaikutukset sitten ilmoitetaan absoluuttisena lukuna, jotta saadaan pienempi prosenttilukema, eli haitat olisivat alle tuo 2 %.
Tätä ei ehkä ole ensialkuun helppoa tajuta, asiaan pitää perehtyä. Mutta kun tämän tajuaa – se kolahtaa niinkuin 1000 volttia.
Tässä eräs asiaan perehtynyt henkilö selittää tämän tilastokikkailuasian suomenkielisellä videolla. Ala katsella kohdasta 15:50
https://tokentube.net/view?v=2006807708
tänne kantsii laittaa myös linkit – ei välttämättä ”mene noilla FB, TW, tai muilla” linkeillä – ”jaa”… Blokattuja varmaan…
Suhteellista tehoa ei lasketa yksinkertaisesti 1 – (tulehdukset placeboryhmässä)/(tulehdukset rokoteryhmässä) vaan ensin lasketaan kohorttikohtaiset otantaestimaatit varianssista ja suhteellisista tulehdussuhdeluvuista, jota ovat vahvasti riippuvaisia otantakoosta. Kun laskee nämä estimaatit olettaen otannan noudattavan normaalijakaumaa, voi yksinkertaisesti laskea z-muunnoksen mikä noudattaa standardia 0-1 normaalijakaumaa. Täten saadaan helposti laskettua rokotetehokkuuden luottamusvälit halutulla luottamustasolla. Lisäksi on triviaalia laskea tarvittavien otosten lukumäärä, jotta laskettu tulos pitää paikkansa annetulla todennäköisyydellä.
Jos otetaan 99% luottamustaso, saadaan rokotetehokkuuden luottamusväliksi [0.8845, 0.9785]. Eli jos sama testi suoritettaisiin 100 kertaa, olisi rokotetehokkuuden arvo tuon luottamusvälin sisällä keskimäärin 99 kertaa. Tämä tulos vaatii, että kohorttikohtainen otantakoko on noin 18204. Tulos siis pitää tilastollisesti paikkansa tämän perusteella. Jos halutaan vahvistaa tulosta ja päästä eroon ”p-hakkeroinnista”, voidaan nostaa luottamustaso 99.9999% jolloin saadaan rokotetehokkuuden luottamusväliksi [0.8088, 0.9870]. Eli tuo luku pitää paikkansa kun tulos lasketaan ottaen huomioon otoskoot, eli mikäli nuo lukumäärät 8 ja 162 pysyisivät samana ja kohorttikohtaiset lukumäärät muuttuisivat, olisivat myös tulokset täysin erilaisia.
En ota kantaa siihen, antaako tämä mielekään signaalin, mutta väite siitä, että tehokkuus on laskettu yksinkertaisella kaavalla ”Koska 8 on 95% vähemmän kuin 162, on rokotteen suhteellinen teho 95%” on väärin, koska siinä ei oteta huomioon myös niiden lukumäärää jotka eivät sairastuneet, mikä vaikuttaisi tuloksiin merkittävästi. Tässä sattumalta saadaan 95% mutta todellisuudessa suhteellinen tehokkuus tietenkin liitetään annettuun luottamusväliin ja luottamustasoon.
Pyysin artikkelin kirjoittajalta kommenttia ja sain ao. viestin:
”Tuo on saivartelua asiassa jossa lopputulos oli oikea. Olennaistahan tässä on se että suhteellinen teho oli 95%, ja se on otettu suoraan siitä kliinisestä tutkimuksesta. Sen verran voin todeta että oikeastihan suhteellinen teho on teho rokoteryhmässä suhteessa tehoon plaseboryhmässä. Jos ryhmäkoot olisivat hyvin erilaiset se tulisi huomioida eli laskea prosentuaaliset tehot kummassakin ryhmässä ja sitten suhteuttaa ne prosentuaaliset tehot, mutta silloin kun ryhmäkoot ovat käytännössä samat (kuten tuossa kliinisessä tutkimuksessa) sen tekeminen on turhaa koska lopputulos on suurella tarkkuudella sama “oikaisemalla” tavalla jota käytin.”
Hei!
Anteeksi, pieni lisäys sinun absoluuttisen riskin (ARR) laskelmiisi.
Placebo ryhmän 18.325 tutkittavasta sairastui 162. Tähän luonnollisesti vaikuttaa tutkimusaika, koska mitä pidempään tutkimusta jatketaan sitä useampi kerkeää sairastua. Aika on tiedetysti koronarokoitetukimuksissa pyritty asettamaan minimiin. Lisäksi rokotetutkimukset on tehty aikana, jolloin kaikkialla maailmassa taudin leviämistä rajoitettiin rokotteiden lisäksi muillakin keinoilla. Tämäkin luonnollisesti vaikuttaa, koska mitä vähemmän kontakteja, sitä harvempi sairastuu.
Kun nämä korjaukset otetaan huomioon ARR laskelmiat muuttuvat muotoon
162*(Edellisten tekijöiden vaikutus)/18.325
Kun rokoteryhmän 18.192 tutkittavasta sairastui 8, heidän laskukaava on tulee muotoon
8*(Edellisten tekijöiden vaikutus)/18.192
JOTEN ARR = 162*(Edellisten tekijöiden vaikutus)/18.325-8*(Edellisten tekijöiden vaikutus)/18.192.
Tästä näkee että näiden tekijoiden vaikutus ARR riskiin on todella merkittävä. RRR laskemien tapauksessa taas edellisten tekijöiden vaikutus supistuu, eikä vaikuta tulokseen.
Luvuista maallikkokin näkee myös, miten heikosti koronavirus tarttuu, vaikka tartuntoja on tutkittu PCR-testillä, joka löytää myös oireettomat tai vähäoireiset tartunnat, joita on valtaosa. Heikko tarttuvuus selittyy aiempien koronavirustartuntojen aikaansaamalla vastustuskyvyllä.
Hei, anteeksi mutta et vastannut kommenttiini, vaan yritit siirtää puheenaihetta koronan tarttuvuuteen ja testausmenetelmiin. Pikaisen tarkastuksen jälkeen viittaamassasi tutkimuksessa oli seurattu tartuntoja ≈100 päivää toisen annoksen jälkeen. Tutkimuksien aikaiset rajoitustoimet myös rajoittivat rajusti taudin leviämistä.
Yksinkertaistan laskelmiani hieman ymmärrettävämpään muotoon. Oletetaan että placebo ja rokote ryhmien koko on sama ≈18.000, ja että tutkimuksen aika ja rajoitukset vaikuttavat molempiin ryhmiin yhtä paljon.
ARR =162*(ajan ja rajoitusten vaikutus)/18.000-8*(ajan ja rajoitusten vaikutus)/18.000
ARR=(162-8)*(ajan ja rajoitusten vaikutus)/18.000.
Tästä näkyy, että näiden tekijöiden vaikutus vaikuttaa suoraan ARR arvoon. Jos tutkittavat olisivat eläneet ilman rajoituksia ja seurantaa olisi jatkettu esimerkiksi vuosi, sairastuneiden määrä molemmissa rymissä olisi esimerkiksi x kertainen, joten ARR arvokin olisi x kertainen.
Et kuitenkaan maininnut blogiteksitssäsi mitään tästä. Joten eikö tällä ilmiöllä ole mielestäsi vaikutusta ARR-arvoon?
Voin kysyä asiaa kirjoittajalta. Rajoituksilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta epidemian etenemiseen:
https://rationalground.com/mask-charts/
https://wmbriggs.com/post/30833/
https://thefatemperor.com/scientific-analyses-and-papers-on-lockdown-effectiveness/
https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-6817
https://www.kaleva.fi/kohutun-maskiselvityksen-tehnyt-professori-marjukk/2983706
Yli kymmenen esimerkkiä siitä, miten maskit eivät toimi: https://twitter.com/yinonw/status/1321177359601393664
https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/5/19-0994_article
Rajoitustoimilla on vaihtoehtoiskustannuksia ja -haittoja. Rajoitusten ja haittojen aiheuttamat kuolonuhrit lasketaan jo miljoonissa. Kirjailija Olli Tammilehto on tehnyt tästä blogiinsa perusteellisen laskelman.
Kuriositeettina mainittakoon, ettei maskien tehosta ole näyttöä infektioiden estämisessä edes sairaalaolosuhteissa. Asiasta on 14 tutkimusta:
https://visionlaunch.com/more-than-a-dozen-credible-medical-studies-prove-face-masks-do-not-work-even-in-hospitals/
Miksi kirurgit sitten käyttävät maskeja? Tässä on kirurgin vastaus asiaan, jonka suomalaisetkin kirurgit oppivat koulutuksensa aikana:
https://www.meehanmd.com/blog/post/170332/if-masks-don-t-work-then-why-do-surgeons-wear-them-1
Sain tällaisen vastauksen artikkelin kirjoittajalta:
——————–
Ihan hyvä kysymys, tässä kommenttini.
Millään rajoituksillahan ei ole todistettavasti mitään käytännön merkitystä taudin leviämiseen, mutta ARR tosiaankin riippuu sekä sairastuvien määrästä että seuranta-ajasta. Jos virus olisi niin raju että tartuttaisi kaikki ihmiset olisi rokotteen ARR sama kuin suhteellinen teho eli 95%. Käytännössä tilanne on kuitenkin avian toisenlainen. Koska positiivisen covid-tuloksen on saanut tähän mennessä noin 16 kk aikana ainoastaan noin 2.3% maailman väestöstä (joista valtaosa on vääriä positiivisia), on tuo tutkimuksessa todettu lukema siihen nähden tuossa aineistossa jopa reilusti yläkanttiin (samassa suhteessa plaseboryhmässä olisi pitänyt olla alle 0.5% positiivisia tuossa 100 päivän seuranta-ajassa).
Olennaista on se, että tuo 0.84% ARR on erittäin hyvä lukema kun verrataan rokotteen hyötyjä ja haittoja, sillä aika rokotusten aloittamisesta rekisteriin kirjattuihin haittoihin lienee jotakuinkin samaa luokkaa kuin tuo tutkimuksen 100 päivän seuranta-aika. Näin ollen kyseinen tutkimus ja sen ARR 100 päivän seuranta-ajalla on hyvinkin verrannollinen rokotehaittojen määrään vastaavana ajanjaksona, kun tarkastellaan fimean haittarekisteriä. Vaikka iso osa haittojen käsittelystä on edelleen kesken fimeassa, ja vaikka yleisesti ottaen ainoastaan alle prosentti rokotehaitoista päätyy rekisteröitäväksi, on näiden rajusti alimitoitettujen virallisten haittojen määräkin jo selvästi suurempi kuin rokotteen hyödyt. Vaikuttaakin selvältä että mitä pidempi seuranta-aika olisi, sitä suuremmaksi nousisi haittojen määrä suhteessa hyötyihin yhtä pitkällä seuranta-ajalla.
Kyllä, olet oikeassa, maskien hyödyt ovat marginaalisia. Väitteeni ei liittynyt maskien hyötyihin, vaan koronarajoituksiin.
Viittaamissasi koronarajoitusten tehokkuutta käsittelevissä artikkeleissa, tehdään johtopäätöksiä koronatoimien julkistuspäivämäärien ja tartunta-aika kuvaajien perusteella. Tartuntojen kehitykseen vaikuttaa rajoitusten lisäksi ääretön määrä muita tekijöitä, joista esimerkkinä rajoitusten noudattaminen, asukastiheys sekä paikalliset tavat ja tottumukset. Tämän takia pelkkien tartunta-aikakuvaajien ja rajoitustoimien julkistamispäivämäärien perusteella tehdyt johtopäätökset kuvaavat yhtälailla näiden muidenkin tekijöiden vaikutusta tartuntojen kehitykseen.
Suomessa kansalaistottelevaisuus on maailman kärkiluokkaa, koska olemme ”lampaita”. Miksi et käsittele esimerkiksi suomen koronatoimien tehokkuutta samalla mittarilla? Suomen koronatoimien tehokkuutta arvioitaessa samalla menetelmällä saadaan tuloksia joiden mukaan rajoitukset ovat toimiva väline viruksen leviämisen ehkäisyyn, koska suomalaiset suurimmaksi osaksi noudattavat näitä rajoituksia.
Jos väittää, että rajoitustoimet tehoavat, niin osoitustaakka on väitteen esittäjällä. Valtava määrä aineistoa osoittaa, ettei tehoa ole löydetty. Suomessa virustaudit hiipuvat kesäksi joka tapauksessa.
Ja artikkelin kirjoittajalle.
Kyllä absoluuttinen riksi on parempi menetelmä tilanteessa, jossa taudin leviämistä ei rajoiteta muilla keinoin, ja seuranta-aika on pitkä. Oletus, jonka mukaan rajoitustoimet eivät vaikuta taudin etenemiseen, on valtava. Ossi viittasi aiemmassa viestissä tätä kantaa tukeviin tutkimuksiin ja vastauksessani selitin miksi ei voi vain seurata tartunta-aika-kuvaajaa ja rajoitustoimien julkistuspäivämääriä ja tehdä johtopäätöksiä.
Artikkeleita löytyy myös rajoitusten hyötyjen puolesta. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32495067/