Jokseenkin huono hyöty-haittasuhde?

Sain tämän kirjoituksen tuttavaltani LKT, PhD, dosentti Mikko Laaksolta, joka on yksi siteeratuimmista lääketieteen tutkijoista Suomessa. (OT)

---

Johdanto

Lääkärilehden (4.11.2021) otsikon mukaan ”Mietintö 5–11-vuotiaiden koronarokottamisesta valmistuu marras-joulukuun vaihteessa.”

”Mietinnössä on työryhmän pohdinta siitä, millaisen tautitaakan koronavirus aiheuttaa 5–11-vuotiaille, millaisia riskitekijöitä heillä on sekä mitkä ovat rokotteen hyödyt ja haitat tämän ikäisille.”¹

Suomessa yhtään alle 30-vuotiasta ei ole kuollut koronaan sinä, kohta jo kahden vuoden aikana, kun hirvittävä ja kauhea koronaplandemia on Suomea, mistä todisteena on se, että yhä on maskeja, joita käyttävät jopa lääkärit symboliksi siitä osoittaakseen mikä vitsaus meitä on kohdannut. Suojaahan maskeista ei ole.  

Onneksi on jo viljalti dataa, mitä KRAR, THL ja Sanna Marin voivat käyttää apunaan mietinnön laatimisessa ja lakien suruttomassa muuttelussa. Lähtien siitä, että – Suomessa ei ole kuollut yhtään alle 30-vuotiasta koronaan. Jos alle 30-vuotiaat eivät kuole koronaan tarkoittaa sitä, että 5-11-vuotiaat, tai vanhemmatkaan, eivät tarvitse kokeellista mRNA-rokotusta. Siksi tarvitaan moniammatillinen työryhmä keksimään perusteita sille, että jokin mikä ei ole perusteltua, siten ei myöskään oikeutettua, on perusteltua, siten oikeutettua. THL lupaa divisioonan Asiantuntijoita olemaan sopivaa mieltä.

Johtopäätös 1.

Lähtökohtaisesti voi siis jo todeta, että 5-11-vuotiaat eivät tarvitse rokotuksia. Niistä ei ole hyötyä, koska riskiäkään ei ole – haittaa niistä voi olla. Niistä lisää myöhemmin.   

Number Needed to Treat (NNT)

Koska KRAR tarvitsee dataa johtopäätöstensä tueksi, autetaan heitä. Vuonna 1988 Laupacis et al. julkaisivat artikkelin hoitojen hyöty-haittasuhteesta.^2,3 Heidän tarkoituksenaan oli luoda yksinkertainen muuttuja, joka olisi helposti ja nopeasti sovellettava ja ymmärrettävä kliinisessä päätöksenteossa. Jos se soveltuu nopeaan päätöksentekoon vastaanotolla, niin se voi olla jotain, minkä jopa KRAR:n tai THL:n Asiantuntijat voivat ymmärtää.

Artikkelissaan Laupacis et al. kirjoittivat, että tällaisen muuttujan olisi otettava kantaa neljään muuttujaan:

1. Otettava kantaa siihen, että tehdään jotain (ja mikä on siitä saatava hyöty) vs. siihen, että ei tehdä mitään (riski mikä tekemättä jättämisestä voi seurata). Oikeastaan tämä postulaatti on identtinen lääketieteen kultaisen säännön, ”primum non nocere” kanssa. Se usein tulkitaan suomeksi muodossa ”hoidon hyödyn tulee olla sen haittoja suurempi”. Toinen, sanatarkempi, käännös kuuluu: ”Tee parhaaksi ollaksesi ryssimättä.”⁴
2. Otettava kantaa lääkkeen (hoidon) toksisuuteen ja sivuvaikutuksiin.
3. Otettava kantaa siihen, mikä on niin potilaan riski saada haittoja kuin saada hyötyä hoidosta.
4. Otettava kantaa siihen, kuinka hoidon hyödyt ja riskit suhtautuvat muiden hoitojen hyötyihin ja riskeihin. 

Muuttujien välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä, mikä heijastaa sitä, että ennen lääkärit itse asiassa olivat kiinnostuneita potilasturvallisuudesta.

Artikkelissa kirjoittajat lähtevät suhteellisesta ja absoluuttisesta hyödystä ja esittävät sen muodossa joka ”number needed to be treated”, muuttuja, joka nykyään esiintyy lyhenteenä ”NNT”. Sen vastakohta on ”number needed to harm” (NNH).³

NNT yleensä riittää, tai ainakin riitti, entisaikoina, jolloin lääkärit olivat enemmän kiinnostuneita potilaan hoitamisesta (treat) kuin potilaan vahingoittamisesta (harm).

NNT:n tulkinta on helppoa. Jos NNT = 1, lääke, tai mikä hyvänsä hoito, toimii teoriassa, usein myös käytännössä, jokaisella potilaalla. Mitä suurempi NNT on, sitä tehottomampi se on.

Jotta asiat eivät olisi liian helppoja, on Asiantuntijoita, joiden työ on löytää ongelmia joka ratkaisuun. Jos muuttuja, jota tutkitaan, on selkeä, binäärinen, kuten vaikka valinta elämän ja kuoleman välillä, silloin NNT on selkeä. Silloin merkittävästi isompikin NNT kuin 1 oikeuttaa hoidon.

Hyvä esimerkki NNT:n vemputuksesta on Alzheimerin taudin hoitoon käytettävät kolinesteraasin estäjät. Alzheimerin tautia ei voi parantaa, mikä tekee NNT:n hyödyn määrittämisestä silkan sopimusasian. Yleensä Big Pharmalle edullisen. Pienempikin hyöty jossain tautiin liittyvässä muuttujassa voidaan laskea hyödyksi. Esim. Livingston ja Katona tekivät kolinesteraasin estäjistä NNT-analyysin. Heidän johtopäätöksensä oli optimistinen.  NNT Alzheimer-potilailla on pieni (useimmiten 3-7) jotta ne voivat helpottaa jotain tautia tai sen hidastamista koskevista (lukuisista) muuttujista. Heidän mukaansa näin pieni NNT oikeuttaa kalliiden kolinesteraasin estäjien käytön.⁵ Kevin Peters omassa analyysissään oli varovaisempi. Hänen analyysissään pienin NNT:n vaihteluväli oli, muuttujasta riippuen, 4 – 100, NNH oli väliä 6 – 20.⁶ Käytännössä tulokset tarkoittavat että, jos kirjoitat Alzheimer-potilaalle kallista lääkettä, josta voi olla marginaalista hyötyä jossain suhteessa, niin marginaalisen hyödyn todennäköisyys on, ehkä 1 / 10. Vaarat eivät ole järin suuria, mutta todennäköisyys hyötyä kalliista lääkkeestä edes hieman – on epätodennäköistä.

Koronariskistä ikäryhmässä 5-11

KRAR’n ja THL’n työntekijöillä on hyvä palkka. Kukaan heistä ei ole vastannut sijoittaja Steve Kirschin tarjoamiin miljooniin.⁷ Helppoa rahaa. Osoita yksi asia missä CDC, FDA tai NIH on ollut oikeassa! THL oli oikeassa maaliskuussa 2020! Sen jälkeen se valitsi levittää Narratiivia. Ei kukaan trolleistakaan ole käynyt keräämässä miljoonaa, tai useampaa. Kerrassaan outoa. 

Kirsch jakoi juuri (4.11.2021) uutiskirjeen Substackissa. Sen otsikko oli ”Tapamme 117 lasta estääksemme yhden koronakuoleman ikäluokassa 5-11”.⁸ Siinä hän viittaa tohtori Toby Rogersin Substack-kirjoitukseen.⁹ Substack ei ole tieteellinen julkaisu, mutta ei myöskään sensuroitu. Rogersin tekstiä hyöty-haittasuhteesta oli ensimmäisen vuorokauden aikana luettu yli 20 000 kertaa, eikä kukaan ole osoittanut hänen laskelmiaan perusteiltaan virheellisiksi.

Rogersin artikkelin otsikko oli nimeltään: ”Mikä on NNV yhden koronakuoleman estämiseksi ikäluokassa 5-11 Pfizerin hätäkäyttöluvan (Emergency Use Authorization, lyh. EUA) mukaan?”

Rogersin NNV on sama kuin NNT, sillä erolla että siihen sisältyy myös laumaimmuniteetti¹⁰. Sana ”Treat” on vain korvattu sanalla ”Vaccinate” eli rokottaa. Rogers itse käyttää luvusta muotoa NNTV.

Rogers oli etsinyt lukua NNV Yhdysvaltain tautikeskus (engl. Centers for Disease Control and Prevention, lyh. CDC) sivuilta, mutta ei löytänyt sitä. Vaikka NNT (tai NNV) on yleisesti käytetty, ja kuten jo yllä esimerkein käsitelty numero. Miksi se puuttuisi? Rogersin mukaan sen takia, että Big Pharma inhoaa sitä.

Se on liian helppo luku ymmärtää.

Rogers kertoo tiedustelleensa sitä Twitterissä, minkä ainoa seuraus oli se, että trollidivisioonat kävivät hänen kimppuunsa.

Rogers kuitenkin löysi muutaman väestötason luvun:

• Kanadalainen terveystaloustieteilijä Ronald Brown oli laskenut, että rokotteen taudilta antaman suojan NNV olisi jotain väliltä 88 – 142.¹¹   
• Pediatri Allan S. Cunningham laski, että rokotteen taudilta antaman suojan NNV olisi 256.¹²
• Suuresta israelilaisesta datasta (yli puoli miljoonaa) laskettuna rokotteen taudilta antaman suojan NNV olisi jotain väliltä 200 – 700. Tutkijat jatkoivat analyysejään, ja päätyivät toteamaan, että rokotteen teho, NNV, estää koronakuolema, on jotain väliltä 9000 – 100 000.¹³

Ideaalisti NNV olisi 1. Saat rokotuksen, olet immuuni. Et kuole. Siinä kaikki.

Joku isorokkorokote – joka on eliminoinut isorokon maapallolta, lienee lähellä sitä. Wikipedian sivu NNV:sta ei listaa yhtään numeroa koskien eri rokotteita. Internet-haut, myös muilla hakukoneilla kuin Googlella, tuottavat hyvin vähän tuloksia. Eikä edes esim. PubMed ole asiassa juuri parempi. Haku ”NNV review” tuottaa vain 33 osumaa, eikä edes niistä läheskään kaikki koske rokotteita, vaan osumia tuottavat kuten esim. ”Nocturnal noninvasive ventilation”, ”Non-inflammatory necrotizing vasculopathy” ja useita kirurgisia artikkeleita.

On kuin NNV:t olisi purgettu verkon gulagiin.

Löytyi kuitenkin yksi Cochrane-katsaus ajalta ennen koronaa antaa jotain osviittaa koskien suojaa koronaa vaarallisempaa influenssaa vastaan. Vuosien 1968 ja 1969 rokotteen NNV influenssankaltaista sairautta kohtaan oli 16, ja 35 influenssaa vastaan. Katsauksen ilmestymisen aikaan, 2018, vastaavat luvut olivat lähes kaksi kertaa huonommat, 29 ja 71.¹⁴

Ennen siirtymistään CDC:n dataan, Rogers viittaa Axforsin ja Ioannidiksen meta-analyysiin koronakuolleisuudesta heinäkuulta 2021 – preprint, jota ei vieläkään ole julkaistu!¹⁵ Sen mukaan ikäluokassa 0-19 kuolleisuus koronaan on 0.0027%, ikäluokassa 5-11 tätäkin vähäisempää.

Jos Pfizerin rokotteen tutkimus jo aikuisilla oli kehno, useastakin syystä, ei vähiten siitä, että tutkittavat henkilöt olivat nuorehkoja. Jos koronaan liittyvien kuolemien mediaani-ikä on noin 82, niin sen ikäisiä Pfizerin tutkimuksesta ei juuri löytynyt. Jos tutkimusaineisto koostuu ihmisistä, jotka eivät ikänsä puolesta ole riskissä kuolla koronaan, niin – rokote näyttää tehokkaalle.

Yllä mainittuun Alzheimerin tautiin liittyen, 5-11-vuotiaat voidaan rokottaa Alzheimerin tautia vastaan, seurata heitä vuosi, sitten huomata, että yksikään heistä ei sairastunut Alzheimeriin, joten luonteva johtopäätös on todeta, että rokotteen antama suoja on 100%. Ja sen NNV = 1. Eikö?

NNH, kokonaan eri juttu…

Pfizerin tutkimus 5-11-vuotiailla

Pfizerin tutkimus 5-11-vuotiailla oli liian pieni, vain 2300 koehenkilöä, samoin liian lyhyt, kestäen vain kaksi kuukautta – Kun teet nopean tutkimuksen pienellä aineistolla, minimoit riskin, että joukosta löytyisi paljon sivuvaikutuksia.

Tässä tekstissä lainattu Rogers julkaisi erikseen kymmenen hälytysmerkkiä Pfizerin tutkimuksesta / kusetuksesta.¹⁶  

Kun Rogers, nyt, laskee hyöty-haittasuhdetta, hän sanoo, että voisi tehdä kuten Big Pharma. Kirjoittaa paperilappuselle ”tulos olla hyvä” – ja FDA hyväksyisi sen. Mutta hän valitsee tehdä toisin.

Hyöty

Rogers lähtee analyysiinsä seuraavista muuttujista / oletuksista.

1. Siinä joudutaan osin käyttämään aikuisten dataa, koska kuolemia Pfizerin tutkimuksessa ei ollut. Rokotteen teho siis olisi ∞, nollalla on hankalaa jakaa… Pfizerilla ei olisi mitään sitä vastaan, että sen tuotto olisi ∞. Vielä, lasten todellinen NNV on korkeampi kuin aikuisilla.
2. CDC:n mukaan 301020 mennessä USA:ssa 170 lasta ikäryhmässä 5-11 on kuollut koronaan liittyviin sairauksiin.¹⁷
3. Pfizerin rokotteen vaikutus on kuusi kuukautta. Näistä ensimmäinen kuukausi lisää riskiä, kaksi viimeistä kuukautta suoja on jo alentunut. Tämän vuoksi FDA:n mallit ovat kuuden kuukauden pituisia. ”Tehokkaita” kuukausia oletetaan siis olevan kolme.
4. Kolmen kuukauden teho olisi pelastanut 57 lasta (170 / 3).
5. Parhaimmillaankin Pfizerin rokote, sen oman datan mukaan, estäisi vain 80% kuolemista.¹⁸
6. Jos jokainen 5-11-vuotias USA:ssa (n = 28 384 878)¹⁹ rokotettaisiin kahdesti Pfizerilla, pelastaisi se 45 lasta (0,8 × 57).
7. NNV = 630 775 (28 384 878 / 45).

Jos siis NNV on 630 775, eli yhden hengen pelastamiseksi on rokotettava 630 775 lasta, on se huonoin hyötysuhde rokotteiden historiassa – ja rokotusten mukana tulee väistämättä haittoja.

Haitta

1. Koska Pfizerin data on hyödytöntä, lähtee arviointi ikäryhmästä 12-24 joka koostuu 31 761 099 henkilöstä.
2. Koronarokotteita 12-18-vuotiaille oli annettu noin viisi kuukautta, mikä on tarpeeksi lähellä ”tehokasta” aikaa yllä.
3. Sinä aikana VAERS:n mukaan ikäryhmässä 12-24 rokotuksiin liittyen kuoli 128 lasta / nuorta.
4. Joka on, useasta eri syystä, arviolta 41 × alakanttiin (konservatiivinen arvio).
5. 41 × 128 = 5248.

Release the KRAR!

Bidenin (Obaman) hallinto, samoin myös sitä seuraavat KRAR ja THL, Marin ja hänen hallituksensa, yhdessä EU:n kanssa, aikovat tappaa 5248 lasta pelastaakseen 45.

Tai 117 lasta pelastaakseen yhden.

NNH olisi negatiivinen? NNH = -117?

He päätyvät tekemään noin. Kaikkihan sen tietävät. Ei sitä kukaan epäile.

Mikko Laakso

Viitteet

1. Toikkanen U. Mietintö 5–11-vuotiaiden koronarokottamisesta valmistuu marras-joulukuun vaihteessa. Lääkärilehti 2021;76 (44):
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/mietinto-5-ndash-11-vuotiaiden-koronarokottamisesta-valmistuu-marras-joulukuun-vaihteessa/

2. Laupacis A, Sackett DL, Roberts RS. An assessment of clinically useful measures of the consequences of treatment. N Engl J Med 1988;318:1728-1733
https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM198806303182605

3. Number needed to treat.

https://en.wikipedia.org/wiki/Number_needed_to_treat

4. Primum non nocere.
https://en.wikipedia.org/wiki/Primum_non_nocere

5. Livingston G, Katona C. How useful are cholinesterase inhibitors in the treatment of Alzheimer’s disease? A number needed to treat analysis. Int J Geriatr Psychiatry 2000;15:203-207
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10713577/

6. Peters KR. Utility of an effect size analysis for communicating treatment effectiveness: a case study of cholinesterase inhibitors for Alzheimer’s disease. J Am Geriatr Soc 2013;61:1170-1174
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23711226/

7. https://www.skirsch.io/

8. Kirsch S. We will kill 117 kids to save one child from dying from COVID in the 5 to 11 age range.
https://stevekirsch.substack.com/p/we-will-kill-117-kids-to-save-one

9. Rogers T. What is the Number Needed to Vaccinate (NNTV) to prevent a single COVID-19 fatality in kids 5 to 11 based on the Pfizer EUA application? And what are the risks that go along with injecting that many kids?
https://tobyrogers.substack.com/p/what-is-the-number-needed-to-vaccinate

10. Number needed to vaccinate.
https://en.wikipedia.org/wiki/Number_needed_to_vaccinate

11. Brown RB. Outcome reporting bias in COVID-19 mRNA vaccine clinical trials. Medicina 2021, 57(3), 199;
https://doi.org/10.3390/medicina57030199

12. Cunningham A.S. Rapid Response: Covid-19 vaccine candidate is unimpressive: NNTV is around 256. BMJ 2020;371:m4347
https://www.bmj.com/content/371/bmj.m4347/rr-4

13. Walach H, Klement RJ, Aukema W. The Safety of COVID-19 Vaccinations – Should we rethink the policy? Science, Public Health Policy, and the Law. 2021;3:87-99
https://tinyurl.com/2czv63w3

14. Demicheli V, Jefferson T, Ferroni E, Rivetti A, Di Pietrantonj C. Vaccines for preventing influenza in healthy adults. Cochrane Database Syst Rev 2018 Feb 1;2(2):CD001269
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29388196/

15. Axfors C, Ioannidis JPA. Infection fatality rate of COVID-19 in community-dwelling populations with emphasis on the elderly: An overview. doi: https://doi.org/10.1101/2021.07.08.21260210
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.07.08.21260210v1.full

16. Rogers T. Ten red flags in the FDA’s risk-benefit analysis of Pfizer’s EUA application to inject American children 5 to 11 with its mRNA product. The FDA briefing document is preposterous junk science and it must be withdrawn immediately
https://tobyrogers.substack.com/p/ten-red-flags-in-the-fdas-risk-benefit

17. COVID Data Tracker
https://covid.cdc.gov/covid-data-tracker/#demographics

18. FDA Briefing Document. EUA amendment request for Pfizer-BioNTech COVID-19 Vaccine for use in children 5 through 11 years of age (sivu 32).
https://www.fda.gov/media/153447/download

19. Child population by age group in the United States
https://tinyurl.com/29d5frp6

20. Kirsch S, Rose J, Crawford M. Estimating the number of COVID vaccine deaths in America.
https://docs.google.com/document/d/1stq2nHFjAcMHhxJhWiXa33wl6x0Ga1qdIxodZnFixRw/edit#

---

Tämä kirjoitus on vapaasti kopioitavissa seuraavin ehdoin:
Kirjoitus julkaistaan kokonaisuudessaan.
Kirjoittajan nimi (Mikko Laakso) mainitaan. (OT)