ILMANALAN MUUTTUMISESTA
9.5.1903 Itä-Suomen Sanomat no 52
Eri maiden meteorologit ennustavat ilmanalan vähitellen tapahtuvaa muuttumista siihen suuntaan, että talvet tulisivat yhä lauhemmiksi.
Niinpä on fysikeri Glaisher pannut merkille, että talvet Englannissa lauhtuvat; ja Venäjällä on Voeitkow samoin huomannut, että kylmäin päiväin luku on vuodesta 1744 tuntuvasti vähentynyt sekä että erittäin kylmät päivät ovat käyneet hyvin harvinaisiksi vuoden 1828 jälkeen.
Saksassa tehdyt havainnot näyttävät, että talvikuukaudet ovat käyneet lauhemmiksi vuoden 1788:n jälkeen, joulukuu viimeisten 65:n, tammikuu viimeisten 44:n ja helmikuu viimeisten 24:n vuoden kuluessa. Elonkorjuutilasto todistaa myös sen, että talvi tulee nykyjään myöhemmin kuin ennen.
Sitä vastoin ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden kesät olleet tuntuvasti koleampia kuin ennen, mikä luultavasti on luettava runsasten sateiden syyksi. Tästä syystä muuttuu vähitellen Euroopan kasvikunta.
Viiniköynnös, jota vielä sata vuotta takaperin suurissa määrin viljeltiin Berliinin, Lausitzin ja Breslaun ympäristössä aina Thorniin asti Preussissa, ei nyt enää viihdy muuta kuin poikkeustapauksissa siellä, eikä sitä nyt enää järkiperäisesti siellä viljelläkään.
On sekin pantu merkille, että kesät Mustan ja Kaspian meren seutuvilla ovat ruvenneet kylmenemistään kylmenemään. Kaspian meren rantamailta on taatelipalmut jo ollut sata vuotta sukupuuttoon hävinneenä, samoin kuin myös Kreikanmaalta.
Kaikki näyttää viittaavan siihen, että pakkaisnapa on siirtymässä yhä lähemmäs ja lähemmäs Pohjois-Aasiaa. Kun bamburuoko muinoin kasvoi vielä Mongolian pohjoisrajojen seutuvilla, on sen kasvamisala nyt supistunut varsinaiseen Kiinaan.
Odessassa ollaan hyvin huolissaan ilmanalan kylmenemisen vuoksi. Krimiltäkin – Venäjän Rivieralta – joka on niin monen rikkaan ja sairaan venäläisen turvapaikka, kuuluu sama valitus. Samoin myöskin Ranskasta. Nämä tosiasiat ovat saaneet Flammarionin ennustamaan, että uusi jääkausi olisi tulossa pohjoiselle pallonpuoliskolle.
Mitä Länsi-Eurooppaan tulee, niin vaikuttaisi Golfin merivirta suuressa määrässä lauhduttavasti sen ilmanalaan. Tämä merivirta kulettaa joka sekunti noin 18 miljoonaa kuutiometriä suhteellisesti lämmintä vettä pohjoiseen päin.
Kun yhä koleammaksi käyneet kesät ovat siirtäneet kuuman vyöhykkeen kasvien menestymisalan paljon etelään päin, ovat nuo lauhat talvet taas vaikuttaneet sen, että lauhkean vyöhykkeen kasvit menestyvät tuntuvasti pohjoisempana kuin ennen. Magnoliat, laakerit ja jotkut palmulajit voimme kohta siirtää ansareistamme ulkoilmaan kasvamaan, jos vain ilmanalan muutos vielä jatkuu samaan suuntaan.
On kuitenkin onni, että muutokset maapallon ilmanalaan aina tapahtuvat erittäin vitkaan, joten ihmisen nerolle jääpi hyvää aikaa keksiä keinoja niiden turmiollisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja uusien olosuhteiden hyväkseen käyttämiseksi.
Lähde: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/632002?page=4&term=ilmanalana
Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa ’15 päivää ilmastoa’, jossa erään lopetetun blogin parhaat kirjoitukset on kopioitu tähän blogiin. Kirjoituksia tulee yksi päivässä 15 päivän ajan alkaen 24.10.2023.