KIVIHIILEN JA ÖLJYN KULUTUKSESTA
Olen ollut 42 vuotta voimalaitoksilla eri tehtävissä ja sivutoimisen energiatekniikan opettamisen kautta olen syvemmin perehtynyt energiatekniikkaan, -talouteen ja energian tuotantoon liittyvään ympäristönsuojeluun, jota myös opiskelin TKK:ssa. Siis käytäntö ja teoria ovat jonkin verran tuttuja.
Kivihiilen ja öljyn kulutuksessa ei ole mitään järkeä, mutta korvaavien energiamuotojen löytäminen on hankalaa niin, että Suomen arktisen talven enrgianhuoltovarmuus säilyy. Hiilen polttaminen Suomessa tehdään niin puhtaasti, että siitä ei ole haittaa kenellekään, koska savut puhdistetaan tehokkaasti, mutta maan pinnalla tapahtuva öljyn polttaminen autoissa ja pienkattiloissa synnyttää maan pinnalle päästöjä, jotka katupölyn lisäksi ovat suurin mitattava haitta Helsingin ilmanlaadussa. Puun pienpoltto lisää päästöjä ja samaten rekkaralli, jolla aletaan kuljettaa haketta, pellettiä yms Helsinkiin, kun hiilen poltto loppuu Hanasaaressa 2024 ja Suomessa 2029.
Mitä vielä hiilen polttoon tulee vaikkapa Helsingissä, niin se on todella hyvä, että se loppuu, mutta se lopettaminen kannattaisi tehdä teknistaloudellisesti järkevästi ja luonnonvaroja säästämällä, eli käyttämällä nykyiset maailman puhtaimmat ja tehokkaimmat hiilivoimalat käyttöikänsä loppuun asti.
VIHREÄÄ KERSKAKULUTUSTA
On suoranaista vihreää kerskakulutusta purkaa pois hienot, paljon arvokkaita luonnonvaroja sisältävät ja puhtaat voimalaitokset tilanteessa, jossa toimitaan EU:n päästökaupan piirissä, eli siten, että globaalit CO2-päästöt eivät vähene grammaakaan, kun ennenaikaisesti puretaan pois toimivat voimalaitokset. Siksi Helsingin alkuperäinen 2050 mennessä tapahtuva hiilenkäytön lopettamissuunnitelma olisi ollut kestävän kehityksen ja luonnonvarojen säästämisen kannalta sopivin tie lopettaa hiilen poltto Helsingissä ja myös muualla Suomessa CHP-laitoksissa.
Tähän toimivien cleantech hiilivoimaloiden purkamiseen liittyy vielä sekin, että niissä on erittäin tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteet, joista osa (rikinpoistolaitokset/pölyhiukkasten kangasfiltterisuodatus, lownox-polttimet ja katalysaattorit, sähkösuodattimien ohjausjärjestelmien modernisoinnit) on Helsingissä tehty vasta voimalaitosten valmistumisten jälkeen suurelta osin vasta 2000-luvulla, kun tiukka EU:n päästödirektiivi astui voimaan 2016.
INVESTOIDUT MILJOONAT
Nämä äskettäin jälkiasennetut puhdistuslaitteet ovat Helsingissä kaikki yhdessä maksaneet yli 100 miljoonaa euroa. Sipilän ja Mykkäsen lupaamilla kehitysmaiden 114 miljoonalla ilmastonmuutoseurolla saisi maapallon jossakin kolkassa pari kolme hiilivoimalaitosta modernisoitua Hanasaaren ja Salmisaaren tasolle savukaasujen puhdistuksen osalta.
Sen lisäksi pitäisi vielä investoida kymmeniä miljoonia euroja energiatehokkuuden osalle samaan tapaan, mitä Helsingissä on viimeisen 10 vuoden aikana tehty. Siellä on kymmenien miljoonien eurojen voimin uusittu voimalaitosten automaatiot, sähköistykset, hankittu älykkäitä säätötapoja kuten inverttereitä jne, jotta saadaan polttoaineesta mahdollisimman suuri hyöty talteen, eikä polttoaineen energiaa turhaan haaskaudu käyttämättömänä ympäristöön.
Kaiken huipuksi hiilivoimalaitokset on varustettu lämpöpumpuilla, joilla saadaan eri laitteisiin liittyvät hukkalämmöt talteen kaukolämpöveteen.
HIILI POLTTOAINEENA
Mitä vielä hiileen polttoaineena tulee, niin hiilen ylivoimaisesti paras ominaisuus on sen sisältämä suuri energiamäärä ja suhteellisen hyvä varastoitavuus. Niiden ominaisuuksien kautta turvataan pääkaupunginkin energianhuoltovarmuus kaikkein parhaiten ja siksi mm. metsien ja soiden keskellä sijaitseva Jyväskylä rakensi 16 miljoonalla eurolla vuonna 2013 hiilijärjestelmän ja -varaston biovoimalaansa. Sen takia arktinen kylmä ja pimeä Suomi on viimeisiä maailman kolkkia, joissa hiilenpoltto pitäisi lopettaa varsinkin, kun täällä polttoaine voidaan hyödyntää 90 -prosenttisesti.
Siirtyminen ydinvoimalämpöön olisi oikea tie myös Helsingissä, mutta onko Suomi valmis pieniin torium-voimaloihin vielä 2029? En jaksa uskoa.
Jyrki Itkonen, DI, eläköitynyt voimalaitospäällikkö
Tämä kirjoitus on julkaistu eri versioina aiemmin vuonna 2018.
Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa ’15 päivää ilmastoa’, jossa erään lopetetun blogin parhaat kirjoitukset on kopioitu tähän blogiin. Kirjoituksia tulee yksi päivässä 15 päivän ajan alkaen 24.10.2023.