Olen kirjoittanut eläkeasioista useammankin kriittisen
kirjoituksen tähän blogiin. Nyt on aika hahmotella parempaa eläkejärjestelmää.
Millainen olisi hyvä eläkejärjestelmä?
Mielestäni järjestelmän pitäisi täyttää muutamia kriteerejä:
- Järjestelmään kerätyt rahat tuottavat hyvin.
- Järjestelmän kulut ovat alhaiset, sekä varojen keräämisessä, että sijoitusten hoidossa.
- Järjestelmä kannustaa tekemään työtä ja kartuttamaan eläkettä.
- Kerätyt rahat ovat omassa hallinnassa ja käytettävissä milloin tahansa.
- Järjestelmä ottaa huomioon myös sellaiset, jotka eivät osaa hoitaa asioitaan tai eivät muusta syystä kykene eläkevaroja keräämään.
Tällä hetkellä eläkerahastoissa olevat 200 miljardia euroa tuottavat surkeasti ja kulut ovat korkeat. Tästä olen kirjoittanut erillisen kirjoituksen. Järjestelmän kulut ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa, koska sijoitusten hoitoon käytettyjen 1,6 mrd euron lisäksi tulevat myös varojen keräämisen kustannukset. Kaksi miljardia euroa on järkyttävä summa täysin turhaa kulua. Nämä rahat menevät eläkevakuutusyhtiöiden palkka- ym. kuluihin, sekä ulkopuolisille sijoitusyhtiöille. Mikäli järjestelmä toimisi hyvin, varat tuottaisivat noin kahdeksantoista (18) miljardia euroa keskimäärin vuosittaista tuottoa. Nyt päästään tuskin puoleen tuosta.
Nykyinen järjestelmä laskee työntekijöiden haluja kartuttaa
eläkettä, sillä järjestelmä ei ole kulujen yms. osalta läpinäkyvä ja näitä
vertailuja tekee harva, eläkevarojen tuotto on huono jne. Jos eläkkeen
järjestäminen olisi omissa käsissä, niin asia kiinnostaisi huomattavasti
enemmän, nostaisi työhaluja ja lisäisi kilpailua vapaaehtoisissa
eläkejärjestelyissä. Paremmalla nykyisten varojen tuotolla olisi mahdollista
nostaa tuntuvasti tällä hetkellä maksettavia eläkkeitä.
Kun eläkevarat ovat omassa hallussa, niin ne ovat
käytettävissä milloin halutaan. Jos tulee vaikka erikoinen
syöpä, jonka hoitoa saa vain ulkomailta tai parantumaton tauti ja haluaa
tuhlata rahat ennen kuolemaansa. Tai jos kuolee, niin lapset perivät rahat. Nyt
varat menevät vakuutusyhtiölle. Joskus siis varojen hallinnassa on kysymys
elämästä ja kuolemasta, eikä edes välttämättä omasta, vaan kysymys voi olla
esim. omasta lapsesta.
Osa ihmisistä ei osaa tai halua järjestää asioitaan,
vapaaehtoinen eläkesäästäminen on muusta syystä mahdotonta tai omissa
sijoituksissa on otettu liikaa riskiä ja käy huono tuuri. Tällaisia tilanteita
varten järjestelmässä on oltava pakollinen maksu joka koskee kaikkia. Tämän
maksun osuus voi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä TYEL-maksua pienempi.
Vuonna 2018 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu oli 24,4 prosenttia palkasta. Kun lasken lukuja auki, niin kyseessä on tulonsiirto työnantajalta eläkevakuutusyhtiön työntekijöille ja sijoituksia hoitaville ulkopuolisille. Eläkkeensaajat saavat joskus aikanaan sitten surkeaa eläkettä, jos selviävät elävinä sinne asti.
Tuon nykyisen eläkevakuutuksiin menevän summan voisi jakaa toisin siten, että
– 5 %-yksikköä menisi pakolliseen julkiseen eläkevakuutukseen, josta jokainen saisi 65-vuotiaana kansaneläkkeen. Vaikka miten lasken tätä ns. pakollista vakuutusta auki, niin en saa siihen kulumaan viittä prosenttia suurempaa osuutta. Tällä summalla voidaan turvata pieni, mutta riittävä eläke.
– 10 %-yksikköä saisi jokainen työntekijä korotusta palkkaansa; tuon voisi käyttää haluamallaan tavalla, toki kannustettaisiin vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen, koska kansaneläke tulisi olemaan pieni. Mikäli sijoittaisi vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen jatkuvasti 10 % palkastaan, niin eläkeikään mennessä olisi kertynyt sievoinen summa. Tässä voisi olla verovähennys, eli jos summan sijoittaisi eläkevakuutukseen, niin siitä ei tarvitsisi maksaa palkkaveroja, vaan verot maksettaisiin vasta varoja ulos nostettaessa. Jos haluaisi rahat ’heti käteen’, niin maksettaisiin normaalit palkkaverot.
– Lopuilla melkein 10 %-yksiköllä voitaisiin pienentää työnantajan maksurasitusta.
————————–
PÄIVITYS – kuulin kirjoituksen jälkeen, että Sveitsissä on käytössä maksuiltaaan samankaltainen järjestelmä, jossa on juuri tuo sama pakollinen 5 % maksu ja muut ovat kunkin omia rahoja. Sveitsiläisten henkilökohtainen omaisuus on merkittävästi suomalaisia suurempi. Olisiko tässä osaselitys asiaan?
