Olen seurannut sivusta erästä kehityskelpoista nuorta miestä. Sisäsiisti ja kohtelias. Karkasi koulukodista kesän alussa ja asui kavereidensa luona. En tiedä kovin tarkkaan taustoja, mutta se mikä hämmästytti, oli se, että tämä nuori mies oli salaa rakennuksilla töissä kaverinsa mukana. Oli työhaalarit, pelit ja rensselit. Tietenkään kaikki ei ollut täydellistä, mutta kenelläpä olisi.
Mitähän tästä pitäisi päätellä? Miksi pitää karata koulukodista, että pääsee töihin? Kaikki nuoret eivät halua lukioon, tai ylipäänsä koulun penkkiä kuluttamaan. He haluavat mielekästä työtä, rahaa ja hyvän työporukan. Oman elämän. He eivät halua avustuksia ja sääliä. Onko meillä tarjota heille tämä reitti hyvään elämään? Miksi kaikkien pitäisi ’kouluttautua’. Eikö voitaisi tarjota vanhanaikaista mestari-kisälli -mallia, jossa voisi oppia ilman koulua? Mahdollisimman vähän paikallaan istumista. Matalan kynnyksen työpaikkoja. Paikkoja, missä kokeilla sitä mikä kiinnostaa ja missä voisi olla hyvä.
Ratkaisu tähän voi olla oppisopimuksen parantaminen. Onko paikkoja riittävästi? Jos ei ole, niin miksi? Onko toiminta kannustavaa yrityksille? Onko jotain esteitä, miksi yritykset tai kokeneet ammattilaiset eivät ota kisällejä oppisopimukseen? Pitäisikö ottaa mallia oppisopimuksia laajasti hyödyntävistä Saksasta ja Sveitsistä? Jos jatko-opiskelu kiinnostaa myöhemmin, niin siihenkin on oltava mahdollisuus. Nykymaailmassa opiskelu voi tarkoittaa muutakin kuin perinteistä koulun käyntiä.
Tutkimusten mukaan virikkeellinen ympäristö lisää älykkyyttä. Nuorisomme on ollut tietoteknisten laitteiden kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Luulen nykynuorten olevan paljon älykkäämpiä kuin me keski-ikäiset samassa iässä ja todennäköisesti tämä ero tulee pysymään. Kokemusta toki puuttuu, mutta asia korjaantuu ajan kanssa. Tarjotkaamme nuorillemme mahdollisuus käyttää älykkyyttään, tarjotaan tilaisuus onnistua ja epäonnistua. Annetaan auton ajo-oikeus 15-vuotiaana. Annetaan tilaa. Annetaan aikaa. Annetaan oikeasti mahdollisuus tehdä töitä 15-vuotiaana. Annetaan huomiota. Annetaan nuorille mahdollisuus olla hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä. He ansaitsevat sen.