Euromomo.eu on Euroopan maiden yhteinen tietokanta kuolleisuudesta. Kuolleisuustieto Suomesta ko. tietokantaan menee väestötietojärjestelmästä. Tietokannassa voi olla noin kahden viikon viive. Viikkoon 12, eli 22.3.2020 asti olevat luvut osoittavat kuolleisuuden olevan alhaisempaa kuin aikaisempina talvikausina. Kts. kuva alla:
Monen maan, mm. Suomen, luvut ovat alhaisempia kuin aiempina vuosina. Talven 2019-2020 räkätautikausi näyttäisi olevan helpompi kuin kolmena aiempana vuotena. Edes Italiassa ei ole päädytty vuosien 2016-2016 tai 2017-2018 kuolleisuuslukuihin. Suomessa luvut ovat alhaisempia kuin koskaan. Miten tämä sopii yhteen koronapandemian kanssa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt arviointeja ja seurantoja influenssakausista Suomessa. Näistä raporteista ilmenee, että kausi-influenssiin kuolee Suomessa satoja tai jopa tuhansia ihmisiä jokaisena influenssakautena. Kautena 2017-2018 tehohoitoon joutuneista potilaista otetuissa näytteissä 13 prosentissa oli koronaviruksia. Koronavirukset eivät ole pelkästään tämän kevään vitsaus. Kts. kuva alla.
Samassa THL:n raportissa on arvioita influenssojen aiheuttamista kuolleisuuksista. Kuolleisuutta ei pysty yksiselitteisesti laskemaan, sillä monesti kuolinsyitä on useita. Influenssojen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioidaan ns. ylikuolleisuudella, jolla tilannetta verrataan aiempiin vuosiin tai influenssakauden ulkopuoliseen aikaan. Kautena 2016-2017 ja kautena 2017-2018 ylikuolleisuutta on arvioitu olleen noin tuhannen hengen verran, kts. kuva alla. Nykyinen influenssakausi 2019-2020 näyttäisi EuroMoMo-tietokannan perusteella jäävän hyvin vaimeaksi, koronapandemiasta huolimatta. Lukujen perusteella voidaan olettaa, että kuolleisuuteen on vaikuttanut laskevasti koronaepidemian vuoksi suoritetut eristystoimet, sekä tehostunut hygienia käsien pesuineen. Ehkä myös vähentynyt liikenne näkyy luvuissa.
Koronan aiheuttamia kuolemia on raportoitu tämän jutun kirjoitushetkellä 30.3.2020 Suomessa 13 henkeä, mikä on prosentin luokkaa varmistetuista koronaviruslöydöksistä.
Koronaepidemian vaikutuksia voidaan arvioida monella tavalla. Ehkä parhaimpia arvioita voidaan tehdä Italialaisen Vo’Euganeo-kylän testien perusteella ja Princess Diamond -risteilijän tapauksen perusteella.
Vo’Euganeon tapauksesta on uutisoinut mm. British Medical Journal BMJ ja CityJournal. Juttujen mukaan kylässä pyrittiin kaikkien kyläläisten testaamiseen. Valitettavasti tarkempaa tietoa on rajallisesti. Kylä eristettiin ja laajalla testauksella löydettiin 88 koronavirukselle infektoitunutta, jotka eristettiin. Alle kymmenessä päivässä infektoituneiden määrä putosi seitsemään. Huomattavaa on, että jopa 50-75 % infektoituneista oli oireettomia. 88 löydettyä viruksen kantajaa on vain noin 3 % koko kylän väestöstä mikä ei eroa merkittävästi tyypillisestä influenssan levinneisyydestä. Testatuista osa oli todennäköisesti jo sairastanut taudin, eikä näkynyt löydöksenä. Infektoituneista yksi kuoli ja kuolleisuusprosentiksi muodostuu tällöin noin yksi.
Vo’Euganeon kylän luvut kuulostavat uskottavilta. Tällä hetkellä Suomessa löydetään noin 1800:lla päivittäisellä testillä noin sata koronaviruksen kantajaa, joka on noin 5,5% testatuista. Suomessa testausta on rajoitettu vakavimmin sairastuneisiin ja terveydenhuollon henkilöstöön, mikä nostaa löydösprosenttia.
Princess Diamond -risteilijän tapauksesta voidaan tehdä myös päätelmiä. Tapauksesta on kirjoittanut mm. The Economist ja Yle. Olosuhteet laivalla ovat olleet tartuntojen leviämisille otolliset, sillä suhteellisen pienissä tiloissa on ollut 3700 ihmistä.
Laivalla olleista ihmisistä yli 700 sai tartunnan, eli noin 20 %. Matkustajien keski-ikä oli korkea. Kaikki laivalla olleet testattiin ja kaikki infektoituneet henkilöt vietiin ulos laivasta hoitoon tai eristykseen. Testien mukaan infektoituneista 2/3 oli vailla oireita. 23 henkilöä havaittiin positiiviksi, jos heidän hyttitoverillaan oli aiemmin testauksessa ollut todettu infektio. Puolet tartunnoista oli oireettomia. Laivaväen eristäminen hytteihin rauhoitti nopeasti epidemian. Alla oleva taulukko on vielä julkaisemattomasta raportista.
Mikäli yllä olevien lukujen perusteella olettaa viruksen tarttuvan noin 3 % suomalaisista, päädytään 150.000 henkilöön viruksen kantajia. Jos näistä 1/100 kuolee, niin kuolemantapauksia tulee olemaan noin 1500, mikä on hieman tyypillistä influenssakautta suurempi luku. Mikäli kuolemantapausten CFR-luku on 0,1-0,2 mitä professori Ioannides alla olevalla videolla olettaa, jäädään 150-300 kuolemantapaukseen, mikä on tyypillisiä influenssakauden lukuja, jopa alhaisia lukemia.
Suomessa koulujen sulkemiset, sosiaalisten kontaktien välttäminen jne. on tätä kirjoitettaessa ollut voimassa jo 1,5 viikkoa ja päivittäisessä uusien tapausten määrässä tai kuolemantapauksissa ei näy enää nousua, vaan tapausten määrä pysyy samalla tasolla. Voi olettaa, että käyttöön otetut rajoitukset purevat, varsinkin pari päivää sitten käyttöön otettu Uudenmaan sulku lisättynä. Parhaassa tapauksessa epidemia talttuu nopeasti ja kuolonuhrien luku Suomessa jää kymmeniin satojen tai tuhansien sijasta.
Ottaen lisäksi huomioon terveydenhuollon laadun, väestön ikärakenteen ja esimerkiksi tupakoinnin yleisyyden, Suomi tuskin tulee kokemaan Italian tapaista epidemiaa. Information is beautiful -sivustolla on hyviä havainnollistuksia tilanteesta eri maissa.
Normaalikuolleisuus Suomessa on noin 150 henkeä vuorokaudessa, 55.000 henkeä vuodessa. Koronaviruksen kantajia todetaan tällä hetkellä noin sata vuorokaudessa ja siihen liittyvä kuolleisuus on yksi henkilö per vuorokausi. Koronaan kuolevat ovat tyypillisesti iäkkäitä, joiden elinajanodote on lyhyt. Italiassa kuolleiden keski-ikä on ollut noin 80 vuotta ja tyypillisesti koronavirustartuntaan on liittynyt yksi tai useampi perussairaus.
Epidemiologit ovat nyt korottaneet äänensä
Kokeneen saksalaisen epidemiologin Sucharit Bhakdin avoin kirje Saksan liittokanslerille on alla olevassa videossa, josta löytyy myös englanninkielinen tekstitys. Facebookista löytyy myös suomennos. Hänen viestinsä on, ettei ole mitään syytä paniikkiin, eikä nykyinen Covid-19 -virus eroa merkittävästi muista jatkuvasti liikkeellä olevista koronaviruksista.
”Näin suhteettomien toimenpiteiden rajoitustoimenpiteiden käyttöönotto, rikkoessaan niin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, on oikeutettua vain silloin, jos on varma syy uskoa todella poikkeuksellisen vaarallisen viruksen uhkaavan meitä. Sen pitäisi olla paljon, paljon vaarallisempi kuin aiemmin tunnetut virukset. Onko meillä tieteellistä näyttöä siitä, että tämä uhka on todellinen covid-19 -viruksen kohdalla? Minun nähdäkseni tähän voi vastata yksinkertaisesti: EI. ”
Stanfordin yliopiston epidemiologian professori John Ioannidis on samoilla linjoilla. Hän mainitsee mm. Islannin kokemukset, jossa on tehty vapaaehtoisilla seulontoja koronaviruksesta ja löydetty sitä vain 0,9 prosentilla väestöstä. Ioannidis otti kantaa koronapandemiaan jo 17.3.2020 artikkelissaan.
YouTube sensuroi voimakkaasti muita kuin WHO:n linjan mukaisia mielipiteitä, joten olen joutunut vaihtamaan Ioannideksen haastattelun alle BitChute-palveluun osoittavaksi linkiksi 27.5.2020.
https://www.bitchute.com/video/pNa4j6ef7xQv/
Miten tämänhetkiseen tilanteeseen on päädytty, jossa lukujen valossa ja kokeneiden epidemiologien mukaan tilanne ei eroa normaalista kausittaisesta räkätaudista, mutta yhteiskunnat ovat laajalti hälytystilassa ja osa ihmisistä on paniikissa? Tietoa tihkui Kiinasta alussa vähän ja sieltä nettiin tulleet videot olivat dramaattisia – ihmisiä mm. kaatui seisoviltaan. Imperial College Londonin ensimmäiset ennusteet epidemiasta olivat vähäisen tiedon perusteella muodostettuja ja hyvin yliampuvia. Nämä saivat lääketieteen edustajat mukaan. Media tarttui tämän jälkeen aiheeseen tyypilliseen tapaansa ja paisutteli asioita. Suomessa toimittiin jälkijunassa, eikä kokemusta ja toimintamalleja ollut valmiina kuten Aasian maista esimerkiksi Taiwanissa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa. Näissä maissa yleensä Kiinasta lähtevien epidemioiden hallinta on menneiden epidemioiden kokemusten perusteella arkipäivää.
Kaiken edeltävän valossa on kysyttävä, että ovatko nykyiset rajoitukset ihmisten perusoikeuksiin, muuhun elämään ja taloudelliseen toimintaan suhteessa epidemian vakavuuteen tai oikeastaan vakavuuden puutteeseen? Ainakaan pitkän aikaa? Ovatko epidemian laajat rajoitustoimet jo vahingollisempia kuin epidemia itse? Itse toivon, että rajoituksia päästään purkamaan pian.