Tein tänään rikosilmoituksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n harjoittamasta tietojen pimittämisestä. Olen monien muiden some-aktivistien kanssa penännyt puoli vuotta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tietoja koronaviruksen kanssa kuolleiden kuolinsyistä, kts.
Lähetin mm. heinäkuussa 15.7.2020 THL:n sähköpostiin ao. viestin:
THL ei ole vastannut kysymyksiini mitään. Viimeisimmän kerran kysyin asiaa maanantaina 28.9.2020:
Koska THL ei vastaa kysymyksiini Suomen kannalta hyvin olellisessa asiassa, niin tein tänään poliisin sähköiseen järjestelmään rikosilmoituksen:
”Olen (itse ja muutkin) pyytänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) vastauksia koronavirusepidemiaan liittyvistä kuolemantapauksien syistä useaan otteeseen Twitterissä. THL on vastannut jatkuvasti asian vierestä. Kysyin ao. sähköpostilla 15.7.2020 sähköpostilla THL:lta vastauksia samoihin kysymyksiin. Varmistin viestin perillemenon samana päivänä soittamalla THL:n viestintäjohtajalle Marjo Loisalle, joka lupasi THL:n tutkivan kysymykseni ja ottavan asian vireille.
THL ei ole vastannut kysymyksiin ollenkaan vaikka aikaa on kulunut kuukausia. Tietojen yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi olisi tärkeää saada perusteltuja vastauksia allekirjoittaneen ja monien muidenkin esittämiin kysymyksiin. Vastauksiin tarvittavien tietojen muodostaminen ei vaadi THL:lta kuin muutaman tunnin työn. Pyydän poliisia tutkimaan, onko THL syyllistynyt rikoksiin jättämällä vastaamatta kysymyksiin. Nähdäkseni kyseeseen voivat tulla esimerkiksi rikkomukset hallintolakia, julkisuuslakia tai lakia sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa vastaan.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle olisi huomattavasti helpompaa vastata esitettyihin kysymyksiin kuin kierrellä asiassa ja käyttää aikaa rikosilmoitukseen vastaamiseen.
Saksassa on siirrytty koronapanikoissa jo oikeustoimiin, kts ao. video. Varsin tavallisen räkätautiepidemian ylimitoitetut ’torjuntatoimet’ ovat aiheuttaneet miljardien tappioita yksityisille ihmisille ja yrityksille ja näitä tappioita ollaan hakemassa päätöksentekijöiltä. Asian luulisi kiinnostavan Suomessa mm. matkailu- ja ravintolatoimintaa harjoittavia.
Katsastin viimeisimmät viikottaiset kokonaiskuolleisuusluvut viikon 37/2020 (13.8.2020) loppuun asti. Tilastokeskuksen mukaan kokonaiskuolleisuudessa ei edelleenkään näy mitään merkittävää kuten ei aikaisemminkaan:
Koostin yllä olevan taulukon Tilastokeskuksen viikottaisista kuolinluvuista. Niiden mukaan talven 2019-2020 räkätautikauden kokonaiskuolleisuus on ollut tavanomaista tasoa, hieman alhaisempi kuin vuosina 2015-2018 ja hieman suurempi verrattuna talveen 2018-2019. THL ajoittaa räkätautikauden laskennan syksyn viikolta 40 (lokakuun alku) viikkoon 20, eli toukokuun puolivälin.
Tänä vuonna 2020 on viikottainen kuolleisuus pysytellyt tuon viikon 20 jälkeen tyypillisissä kesän alhaisissa lukemissa:
Koronaepidemia Covid-19 ei siis ole nostanut kuolleisuutta Suomessa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tämän toteaa myös THL tilannekatsauksessaan:
Olen kirjoittanut koronaepidemiasta aiemmin useamman blogikirjoituksen. Jo maaliskuussa 2020 oli havaittavissa, ettei tämänkertainen koronavirusepidemia eroa merkittävästi aiemmista räkätaudeista:
Vaikka THL panttaa kuolinsyytilastoja, niin tähän mennessä saatujen tietojen perusteella ei niissäkään näytä olevan mitään poikkeuksellista nähtävissä.
Epidemia vaikuttaa olevan ohi. On huomattava, että erilaisia taudinaiheuttajia, mukaan lukien koronavirukset, on liikkeellä jatkuvasti ympäri vuoden. Ne villiintyvät tyypillisesti pohjoisen pallonpuoliskon talvikausina. THL on koostanut aiemmin perusteellisia ja informatiivisia analyysejä influenssakausista, joihin tämänkertaisen koronaepidemian voimakkuutta pystyy vertailemaan. Ensi talvena ovat jälleen liikkeellä jotkin taudinaiheuttajat. Niiden voimakkuudesta tai lajista ei tässä vaiheessa ole vielä kovin paljon tietoa.
Ottaen huomioon tämänkertaisen koronavirusepidemian tavanomaisen luonteen, on kysyttävä miksi valtavat erityistoimenpiteet ovat tarpeen?
Jos jokatalvisia räkätautiepidemioita haluaa omalta osaltaan vältellä, niin vastustuskyvystään kannattaa pitää huolta ja maskeja kannattaa käyttää aina marraskuusta toukokuulle. Joka talvi. (tämä viimeinen kappale on sarkasmia)
Olen kolme kuukautta penännyt Twitterissä vastauksia koronaviruksen Covid-19 kanssa kuolleiden kuolinsyistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:lta saamatta niitä, kts. osa kuvista alta.
Kansalaisaktivistien (itseni mukaan lukien) toiminnan tuloksena THL muutti koronauutisointiaan huhtikuussa. Aiemmin THL ja sen perässä valtamedia kirjoitti kissan kokoisin kirjaimin ’koronakuolemista’ ja ’koronavirukseen kuolleista’ ja osa mediasta jatkaa edelleen tätä valheellista uutisointia.
Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ sitten kuolevat? Emme tiedä tarkasti. THL ei ole halunnut joko tehdä tarkempaa analyysiä kuolinsyistä tai sitten ei sitä halua julkaista. Itse veikkaan jälkimmäistä. Tulokset saattaisivat olla kiusallisia THL:lle ja myös Suomen hallitukselle.
Julkistetuista tiedoista voidaan päätellä mm. että viruksen kanssa ei ole kuollut yhtään alle 20-vuotiasta ja 20-50 -vuotiaita on kuollut yhteensä vain viisi. Jälkimmäisen luvun pystyy laskemaan yo. taulukosta 326-84-135-66-25-11=5.
Menehtyneiden jakauma terveydenhuollon eri yksiköissä herättää kysymyksiä: Miksi erikoissairaanhoidon osuus on vain 19 prosenttia? Tarkoittavatko perusterveydenhuollon yksiköt terveyskeskusten vuodeosastoja ja sosiaalihuollon yksiköt vanhainkoteja? Miksi näitä tapauksia ei hoidettu erikoissairaanhoidossa, jos kerran koronatauti oli vakava? Tilaahan erikoissairaanhoitoon varattiin valtavasti. Mitä ovat kotona tai muualla kuolleet? Miksi nämä tapaukset eivät olleet erikoissairaanhoidossa? Onko tässä ryhmässä esim. tapaturmaisesti kuolleita? Tartuntatautirekisterin tilastointitapahan johtaa siihen, että ’koronakuolemaksi’ päätyy autokolarissa kuollut, jos hänellä on kuollessaan ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta.
Yllä olevissa tiedoissa kerrotaan sama asia, joka on ulkomaisistakin tiedoista tullut esille – kuolleista lähes kaikilla on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Tästä voidaan päätellä, että koronavirustartunta on voinut olla ns. viimeinen pisara, laukaiseva tekijä, joka on johtanut kuolemaan vastustuskyvyn ollessa jo muutenkin alhaalla.
Kuolleiden mediaani-ikä on tuon THL:n julkaisun mukaan ollut 84 vuotta. Tämä luku on korkeampi kuin keskimääräisen suomalaisen kuolleen mediaani-ikä 81 vuotta. Jos tauti olisi tavanomaista vakavampi, niin olettaisi mediaani-iän olevan alhaisempi kuin tavallinen kuolinikä. Nyt on päinvastoin. Voidaan kysyä, että onko koronavirustapauksia hoidettu tavallista tehokkaammin ja se on nostanut kuolleiden mediaani-ikää. Olisivatko nämä ihmiset kuolleet joka tapauksessa johonkin samaan aikaan? Voiko olla niin, että tavallisia ikääntymisestä ja vastustuskyvyn vähenemisestä johtuvia muista syistä tapahtuvia kuolemia on tilastointitavan johdosta kirjaantunut tartuntatautirekisteriin?
Yllä oleviin kysymyksiin ei pysty vastaamaan, koska THL ei ole julkistanut analyysiä kuolinsyistä. Muiden maiden kokemusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä valistuneita arvauksia:
Koronavirus pääkuolinsyynä on harvinainen. Onko näitä Suomessa?
Koronavirus yhtenä tekijänä vaikuttamassa. Näitä lienee jonkin verran.
Koronavirusta ei mainita kuolinsyynä ollenkaan. Kuinka paljon tällaisia tapauksia on?
Laitoin keskiviikkona 15.7.2020 joukon kysymyksiä THL:n viralliseen sähköpostiosoitteeseen ja kerroin, että olen tekemässä yo. aiheesta juttua. Soitin myös THL:n tiedotusjohdon läpi varmistaakseni, että viesti kysymyksistäni tulee huomatuksi. Sain viestintäjohtaja Marjo Loisan kiinni, joka lupasi heidän tutustuvan viestiini. Tähän mennessä (la 18.7.2020) en ole saanut viestiini vastausta. En usko näin tapahtuvankaan, sillä onhan THL pysytellyt hiljaa Twitterissäkin aiheesta jo kolme kuukautta.
Mitä koronavirusepidemian vaarallisuuteen tulee, julkaisin maaliskuun lopussa aiheesta jutun ’Epidemiologit: Koronaepidemia ei näytä eroavan kausittaisesta räkätaudista’. Kirjoitus on kestänyt harvinaisen hyvin aikaa – jo tuolloin oli todellisten asiantuntijoiden toimesta havaittavissa, ettei nykyinen koronaepidemia ole tavanomaista räkätautiaepidemiaa vaarallisempi.
Tapahtumat ovat todistaneet tuolloiset analyysit paikkansa pitäviksi. Suomessa tilastoituja kuolemia tartuntatautirekisterissä on nyt 328, joka on alhainen luku mm. pariin edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin kausiräkätauti aiheutti noin tuhat ’ylikuolemaa’:
Epidemian vaarallisuutta, levinneisyyttä jne. arvioitaessa on valitettavasti niin, että kaikkeen saatavilla olevaan informaatioon on suhtauduttava kriittisesti. Esimerkiksi viruksen testaamiseen käytetyissä testeissä on merkittäviä eroja ja luotettavuusongelmia. Sama pätee sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden osalta. Lukuihin vaikuttavat terveydenhuoltojärjestelmien erot, lähetekynnykset jne. Italian ja Espanjan korkeita kuolleisuuslukuja selittänevät jälkitauteina tulevien bakteerien vastustuskyky antibiooteille, antibiooottiresistenssi. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti aiheesta hyvän jutun. Muita väestökohtaisia eroja ja riskitekijöitä ovat esimerkiksi voimakas ylipaino, metabolinen oireyhtymä, kuolinsyyn kirjaaminen jne.
Luotettavin tilastotieto on nähdäkseni absoluuttinen kuolleisuusluku. Suomessa luvuissa ei ole nähtävissä mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kuolleisuusluvut viikottaisina kuolemina viikkoon 26 asti, eli kesäkuun loppupuolelle, ovat Tilastokeskuksen mukaan tavanomaista alhaisempia verrattuina lähivuosiin:
Talvikautiset räkätautiepidemiat laantuvat tyypillisesti kesäkuun puoliväliiin mennessä:
Näin kävi tämänkertaisenkin koronavirusepidemian kanssa vuonna 2020:
Itse en usko mihinkään merkittävään ’toiseen aaltoon’ koska kyseessä vaikuttaa olevan varsin tavanomainen koronavirusepidemia. Marraskuussa alkaa jälleen kausittainen räkätautikausi, jolloin aiheuttajamikrobina voi olla melkein mikä tahansa.
