Sain yllä olevat viestit kontaktiltani tänään vaalipäivänä 13.6.2021. Kyseessä on nähdäkseni vaalirikos, koska äänestäjää on estetty saapumasta äänestyspaikalle. Sama maskivaatimus on koskenut ilmeisesti kaikkia ko. äänestyspaikalle saapuneita. Minulle herää myös kysymys, että onko sama käytäntö ollut kaikilla Porin äänestyspaikoilla? Kyseessä on nähdäkseni vaalirikos, joka johtaa vaalien uusimiseen Porissa. Entä muualla maassa?
Julkaisen alla porilaisen kansalaisaktivisti Mette Jalomäen lehdistötiedotteen sellaisenaan. Lehdistötiedote on lähetetty viidelletoista (15) valtamedialle. Yksikään niistä ei ole vastannut Mette Jalomäelle. Muutamia omia kommenttejani lisää kirjoituksen jälkeen kursiivilla. (OT)
Suomalaisiin on iskostunut vankkumaton usko vaalien ääntenlaskennan tulosten virheettömyyteen. Luottamus vaalijärjestelmään on maailman korkeimpia. Vaalien lopullisissa tuloksissa ei epäillä olevan virheitä, sillä kyllähän kaikki äänet lasketaan aina vieläpä kahteen kertaan. Vai lasketaanko? Epäilys tulosten oikeellisuudesta heräsi kuultuani toisissa kunnissa löytyneistä laskentavirheistä ja kävin ystäväni kanssa käsin laskemassa Porin kaupungintalon arkistossa Porin kuntavaalien 2017 ääniä uudelleen. Laskimme kaikki kyseisissä vaaleissa annetut ennakkoäänet ja virheitä löytyikin kasapäin, laskentatavasta riippuen yhteensä kolmisenkymmentä. Suurin yksittäinen virhe oli ehdokkaan 303 (Tommi Raunela) Reposaaressa saamien 8 äänen kirjaaminen ehdokkaalle 308. Kuntavaaleissa valtuustoon pääsy voi oikein tiukan paikan tullen olla vain yhdestä äänestä kiinni. Myös neljän ja viiden äänen heittoja tuloksissa löytyi ja pari hyväksyttyä äänestyslippua oli vailla leimaa. Varsinaisen vaalipäivän ääniä emme laskeneet, sillä niille oli selvästi tarkastuslaskenta jo suoritettu.
Sain Porin kaupungilta Kuntavaaleihin 2017 liittyviä pöytäkirjoja vastauksena tietopyyntööni joka koski ääntenlaskentaa. Asiakirjoista selviää, että ennakkoäänille tarkastuslaskenta on suoritettu vain äänestysalue 001 Keskikaupunki ja Itätullin osalta. Se on aika vähän kun äänestysalueita on Porissa yhteensä 31. Olen keskustellut vaalilaista puhelimitse Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen sekä neuvotteleva virkamies Heini Huotarisen kanssa. Molempien tulkinta vaalilaista oli, että keskusvaalilautakuntien velvollisuus on laskea vaaleissa kahteen kertaan ainoastaan varsinaisen vaalipäivän äänet. Ennakkoäänten kohdalla pelkkä alustavan laskennan pöytäkirjojen hyväksyntä riittää heidän mukaan täyttämään lain vaatimukset, toista laskentakertaa ei vaadita. Puhuttamieni Oikeusministeriön virkamiesten mielestä asia ei ollut erityisen huolestuttava, sillä ovathan tulokset toivottavasti kuitenkin enimmäkseen oikein. Molempien mielestä harrastamani kansalaisaktivismi oli positiivinen asia, ”josko sitten ensi vaaleissa ääntenlaskijat olisivat vähän tarkempia kun tietävät teidän olevan tulossa suorittamaan tarkastuslaskentaa.” Nämä vastaukset saivat minut erityisen huolestuneeksi. Merkillepantavaa on, että minun ei ollut mahdollista saada kummankaan virkamiehen vaalilain tulkintaa koskevia lausuntoja kirjallisena. Olin lähettänyt Oikeusministeriöön kirjallisen tietopyynnön tarkastuslaskentaa koskien, vastaukset sain puhelimitse suullisesti. Kirjallisena saamani vastaus sisälsi ainoastaan suoran lainauksen vaalilaista.
”Vaalilaki 87 § (28.6.2013/496) Äänten tarkastuslaskenta Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen.”
Mahdolliset valitukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa siitä kun vaalien vahvistettu tulos on julkaistu. Kahden viikon aikarajan umpeuduttua on valittaminen mahdotonta, ei auta vaikka paljastuisi kuinka törkeitä virheitä hyvänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ehdokkaan, joka epäilee omia ääniään olevan kadoksissa, on käytävä itse laskemassa kymmenet tuhannet äänet välittömästi vaalien jälkeen. Kenellä työssäkäyvällä ihmisellä sellaiseen on mahdollisuus?
On aiheellista kysyä, onko vaalilakia syytä tarkentaa tai muuttaa tarkastuslaskennan osalta. Minua on äänestäjänä huijattu ja uskoni vaalijärjestelmään on romuttunut tämän projektin myötä. Minulle ei riitä suurin piirtein ja sinne päin olevat vaalitulokset. En myöskään usko, että asia on samantekevä yhdellekään kuntavaaliehdokkaalle tai äänestävälle kansalaiselle. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, millaisia virheitä aiemmissa vaaleissa tuloksiin on mahtanut jäädä vaalilain mahdollistaessa virhelaskelmat.
Löydetyt virheet Porin kuntavaalien 2017 ennakkoäänilaskelmissa:
025 Reposaari: Ehdokkaan 303 (SDP) saamat äänet 8kpl, merkitty pöytäkirjaan ehdokkaalle 308 (SDP) jolle oikeasti kuului ääniä 0 kpl.
016 Käppärä ja Musa Ehdokas 168 (VIHR) saanut 2 ääntä, pöytäkirjaan merkitty vain 1.
003 Läntinen Riihiketo ja Tiilimäki Ehdokkaalle 192 (VIHR) merkitty 8 ääntä, todellisuudessa sai vain 4kpl. Ehdokkaalle 193 (SKP) merkitty 0 ääntä vaikka sai 4 ääntä. Eli 4kpl ääniä oli siirretty viereiselle ehdokkaalle, eri puolueeseen. Ehdokkaalle 370 (KESK) merkitty 1 ääni, oikeasti saanut 0 ääntä. Ääni kuului viereiselle ehdokkaalle 371 (KESK), jolle oli merkitty ääniä 0kpl.
005 Toejoki Taas äänet siirretty viereiselle ehdokkaalle, ehdokkaan 143 (VIHR) äänet 2 kpl merkitty ehdokkaalle 142 (VIHR).
011 Koivula ja Herralahti Ehdokkaan 26 (KOK) saamat äänet 5kpl merkitty ehdokkaalle 25 (KOK)
012 Sampola ja Vanhakoivisto Hieman epäselvästi kirjoitettu 337 merkitty pöytäkirjaan 339:ksi.
004 Isosanta ja Pormestarinluoto Laskettu tuloksiin mukaan 2 todella epäselvää numeroa. Pöytäkirjaan merkitty äänet numeroille 22 ja 89 vaikka numeroiden monitulkintaisuuden vuoksi olisi äänet kuuluneet hylättyihin.
Lisäksi 2 leimaamatonta äänestyslippua oli hyväksyttyjen joukossa
Lisätietoja: Mette Jalomäki 0503220439
Valtamedian vaikeneminen löydettyjen vaaliepäselvyyksien edessa on kuvaavaa. Näiden löydösten pitäisi olla vapaan median oloissa skuuppikamaa. Kyse on demokratian ytimestä, vapaista (?) vaaleista. Ilmeisesti kansan illuusiota rehellisistä vaaleista halutaan ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin.
Valtamedian jo valmiiksi punaviherideologisten toimittajien ja mediapooliin kuuluvien medioiden uskollisuus on nähtävästi ostettu valtavalla ja ilmeisen kalliilla mainoskampanjalla, jossa niihin on tuupattu aukeaman kokoisia mainoksia, kts. kuva alla.
Kuvakaappaus on tämän päivän Länsi-Uusimaa -lehden sähköisestä (maksullisesta) näköislehdestä, jonka tilaaja olen. Sama mainos on näkynyt nyt noin viikon verran. Joku voisi vaikka kaivaa esille sen, mitä kampanjasta on maksettu. Vai ovatko mediat oma-aloitteisesti mukana vakuuttelemassa kansalle, että kaikki on kunnossa samalla kun ne vaikenevat paljastuneista epäselvyyksistä? Heikki Hurstina olisin huolissani siitä, mihin olen suostunut.
Itseäni ihmetyttää tämä menossa oleva mainoskampanja aivan yleisestikin. Miksi vaalien luotettavuutta pitää mainostaa? Luotettavuus ansaitaan toimimalla luotettavasti, ei väittämällä olevansa luotettava. Tällainen mainoskampanja herättää ainakin minussa juuri päinvastaisen tunteen kuin mihin se pyrkii.
Oman huomioni kiinnittää myös valtion huoltovarmuuskeskuksen mukana olo. Olen kirjoittanut sen alaisesta mediapoolista kaksi kirjoitusta. Nähtävästi tämä ’älä epäile mitään – luota järjestelmään’ -kampanja on organisoitu mediapoolin kautta. Mediapooliin kuuluvat kaikki isot suomalaiset mediat.
Kaiken yllä luettuaan tavallinen kansalainen miettii, että mitä hän voisi tehdä. Oma neuvoni on sama kuin aiemmin – äänestä vasta varsinaisena äänestyspäivänä. Silloin on ainakin todennäköisempää, että äänesi tulee huomioitua.
Tämä kirjoitus on kolmas Kansalaiset vaalitarkkailijoina -sarjassa. Käynnistin projektin tällä kirjoituksella tammikuussa 2021. Ensimmäiset tulokset julkaisin 21.5.2021. (OT)
Käynnistin tammikuussa 2021 Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projektin, jossa on tarkoituksena riippumattomasti tarkastella demokraattisen prosessin ydintä, vaaleja. Ovatko vaalit rehelliset? Tuleeko vastaan virheitä tai jopa väärinkäytöksiä? Voimmeko luottaa prosessiin?
Projektiin on ilmoittautunut ilahduttavan paljon vapaaehtoisia, noin viisikymmentä. Pystymme suorittamaan vaaliprosessin tarkastelua kymmenissä kunnissa tämän vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Muutamat vapaaehtoiset olivat niin innokkaita, että tarttuivat ehdottamaani mahdollisuuteen, jossa jo aiempien vaalien tuloksia voi käydä laskemassa. Raportoin tässä kirjoituksessa Turussa ja Porissa tehtyjen tarkastelujen mielestäni tärkeimpiä havaintoja ja tuloksia. Kursivoinnit ovat allekirjoittaneen tekstiä ja tummennokset allekirjoittaneen tekemiä. Kaikkea ei ole mahdollista raportoida, sillä silloin kirjoituksesta tulisi hyvin pitkä. Pelkkiä projektiin liittyviä viestejä on jo nyt satoja. Olen kuullut projektin kuluessa lähes uskomattomia tarinoita vaaleissa tehdyistä virheistä ja väärinkäytöksistä. Pyrin tässä kertomaan vain sellaisista asioista, jotka koskettavat lähimenneisyyttä ja jotka voidaan tarkastaa.
Turussa kansalaisten suorittama laskenta käynnistyi hitaasti, sillä asia oli selvästikin viranomaisille uusi. Kukaan ei ehkä ollut koskaan halunnut laskea tuloksia uudestaan. Jo aikojen sopiminen laskentaa varten kesti viikkoja. Jonkinasteinen viivytys on toki ymmärrettävää, sillä piti sopia mm. laskennan laajuudesta. Äänestyslippujahan pelkästään Turussa on yli sata tuhatta. Lopulta päädyttiin siihen, että lasketaan vain yksi alue, joksi valikoitui äänestysalue 13, Ylioppilaskylä.
Mutta sitten – tilaan, jossa laskenta suoritettaisiin, vaadittiin etukäteen vaitiolositoumuksen täyttäminen. Tämä on täysin vastoin avointen vaalien periaatteita. Miten avointen vaalien tulosten tarkastelu ja raportointi voisi olla salassapitositoumuksen alaista? Salassapitositoumuksen allekirjoittamisen vaatiminen olisi jo itsessään voinut olla rikosilmoituksen paikka. Mitä halutaan salata? Kyseessä oli Senaatti-kiinteistöjen vakiolomake. Kukaan ei ollut tullut ilmeisesti ajatelleeksi, että tuollaista ei voi vaatia tässä yhteydessä. Vai haluttiinko laskennan suorittaneiden henkilöiden tiedot rekisteröidä? Laskentaa suorittavat kansalaiset myöntyivät lopulta allekirjoittamaan vaitiolositoumuksen, että prosessissa päästiin eteenpäin. Viranomaiset olivat viivyttäneet prosessia jo muutenkin.
Itse laskenta sujui hyvässä hengessä. Erikoinen piirre laskentaa suoritettaessa oli se, että aluehallintovirasto oli määrännyt kansalaisten laskentaa valvomaan käräjäoikeuden tuomari Minnimari Saaren. Miksi?
Alueen 13 äänten laskettu tulos täsmäsi oikeusministeriön järjestelmästä tulostettuihin lukemiin. Ko. allekirjoittamaton tuloste oli liitteenä myös varsinaisen laskennan pöytäkirjassa. Nyt voidaankin kysyä, että onko tuo liite pätevä asiakirja? Löytyykö pöytäkirjaa, johon on samalle sivulle laskennan tulosten kanssa laitettu keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan tai vastaavan allekirjoitus? Onko laskennan tulos käynyt välillä oikeusministeriön järjestelmässä? Ja onko siitä tehty tulosten tallenne muuttumaton? Entä alustavan vaalipäivänä tehdyn laskennan pöytäkirjan liite? Tätä ei Turusta löytynyt ollenkaan tai sitä ei haluttu antaa useista kyselyistä huolimatta.
Lainaan alle Porilaisen kansalaisaktivistin Mette Jalomäen viestiä vaalilautakunnalle:
Hei. Esitin tietopyyntöni suullisesti 5.3.2021, kaupungintalolla Tero Lönnströmille sekä samana päivänä puhelimitse Toni Salmelle. Laskiessani kuntavaalien 2017 ääniä, tuli vastaan pari virhettä. Niihin liittyvät myös tietopyyntöni.
Löytämäni virheet tähän asti ovat:
025 Reposaari, ennakkoäänet Ehdokkaan numero 303 saamat ennakkoäänet, 8kpl, ovat kokonaisuudessaan siirretty ehdokkaalle numerolla 308. Ehdokas 308 ei saanut oikeasti yhtään ennakkoääntä Reposaaren alueelta.
016 Musa ja Käppärä Ehdokas numero 168 on saanut ennakkoäänestyksessä 2 ääntä. Varsinaisena vaalipäivänä annettuja ääniä oli 1. Pöytäkirjoihin äänien lukumääriksi oli merkitty 1+1. Yksi ääni on siis jäänyt kadoksiin laskennassa.
Vastauksianne pyydän seuraaviin kysymyksiin:
Kuka tai ketkä ovat olleet laskemassa näiden alueiden ääniä, joissa virheitä on havaittu? Minkä muiden alueiden ääniä tämä sama henkilö tai samat henkilöt ovat laskeneet kuntavaaleissa 2017? Onko tämä henkilö/henkilöt ollut laskemassa ääniä muissakin vaaleissa, ennen tai jälkeen vuoden 2017 kuntavaalien? Jos ovat, mitä ääniä tarkalleen ovat laskeneet kuntavaalien 2017 jälkeisissä vaaleissa? Ketkä henkilöt ovat olleet vastuussa tarkastuslaskennasta Porin keskusvaalilautakunnassa? Ketkä henkilöt ovat suorittaneet varsinaisen tarkastuslaskennan? Ketkä ovat tarkastuslaskeneet näiden alueiden ääniä, joista virheitä nyt löytyi? Vai onko tarkastuslaskentaa suoritettu kenties lainkaan kaikilla äänestysalueilla?
Viestistä voi havaita, että virheitä löydettiin ja aktivistien epäluulo laskentaa kohtaan lisääntyi. Porin keskusvaalilautakunnan sihteeristö vastasi seuraavasti:
Hei,
Vuoden 2017 kuntavaalien järjestämisestä ja ääntenlaskennasta Porin kaupungissa on vastannut vaalikauden 2012-2017 keskusvaalilautakunta. Oheen on liitetty kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemä päätös keskusvaalilautakunnan valinnasta sekä keskusvaalilautakunnan vuoden 2017 kuntavaalien ääntenlaskentaa koskevat pöytäkirjanotteet.
Ääntenlaskennasta vastaava keskusvaalilautakunta valitsee itselleen kaksi sihteeriä ja rekrytoi tarvittavan määrän pöytäpäälliköitä ja ääntenlaskijoita vastaamaan ääntenlaskennasta. Pöytäpäälliköt ja ääntenlaskijat laskevat äänet voimassa olevan vaalilain mukaisesti. Ennakkoääntenlaskenta ja varsinaisen vaalipäivän äänten alustava laskenta sekä tarkastuslaskenta on suoritettu voimassa olevan vaalilain mukaisesti.
Kaikki kuntavaalien 2017 ääntenlaskentaan liittyvät pöytäkirjat ovat nähtävissä kaupunginarkistossa vaalilain mukaisesti. Valtiollisten vaalien ääniä voi tiedustella aluehallintovirastosta.
Valtiollisten vaalien eli presidentin-, eduskunta- ja europarlamenttivaalien osalta tulee ottaa yhteys vaalipiirilautakuntaan, joka vastaa valtakunnallisten vaalien järjestämisestä ja ääntenlaskennasta. Vaalipiirilautakunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta: https://vaalit.fi/vaalipiirilautakunnat.
Keskusvaalilautakunta on ryhtynyt tarkastelemaan laskentaprosessia mahdollisten inhimillisten virheiden minimoimiseksi.
Ystävällisin terveisin,
Keskusvaalilautakunnan sihteeristö Jenni Åman, Tero Lönnström, Iiris Lehti
Aktivistit viestivät minulle seuraavasti:
Kuten huomaat, saamani vastaukset ovat ympäripyöreää höpönlöpöä.
Suurin esille tullut ongelma on tässä mielestäni se, että ennakkoääniä ei tarvitse laskea kahteen kertaan. Minun on vaikea käsittää, miksi ja miten tällainen menettelytapa on ylipäätään tehty lailliseksi. Kiinnostaisi myös, miksi vaalilain säätäjät ovat katsoneet, että ennakkoäänille riittäisi vain yksi laskenta. Mielestäni on äänestäjien törkeää harhaanjohtamista uutisoida ”tarkastuslaskennan jälkeisistä tuloksista”, jos vain puolet annetuista äänistä on todellisuudessa tarkastuslaskettu.
Kansalaisaktivistien laskenta ei kuitenkaan jäänyt noille kahdelle alueelle, vaan he innostuivat laskemaan lisää, ennakkoääniä:
025 Reposaari: Ehdokkaan 303 (SDP) saamat äänet 8kpl, merkitty pöytäkirjaan ehdokkaalle 308 (SDP) jolle oikeasti kuului ääniä 0 kpl.
016 Käppärä ja Musa Ehdokas 168 (VIHR) saanut 2 ääntä, pöytäkirjaan merkitty vain 1.
003 Läntinen Riihiketo ja Tiilimäki Ehdokkaalle 192 (VIHR) merkitty 8 ääntä, todellisuudessa sai vain 4kpl. Ehdokkaalle 193 (SKP) merkitty 0 ääntä vaikka sai 4 ääntä. Eli 4kpl ääniä oli siirretty viereiselle ehdokkaalle, eri puolueeseen. Ehdokkaalle 370 (KESK) merkitty 1 ääni, oikeasti saanut 0 ääntä. Ääni kuului viereiselle ehdokkaalle 371 (KESK), jolle oli merkitty ääniä 0kpl.
005 Toejoki Taas äänet siirretty viereiselle ehdokkaalle, ehdokkaan 143 (VIHR) äänet 2 kpl merkitty ehdokkaalle 142 (VIHR).
011 Koivula ja Herralahti Ehdokkaan 26 (KOK) saamat äänet 5kpl merkitty ehdokkaalle 25 (KOK)
012 Sampola ja Vanhakoivisto Hieman epäselvästi kirjoitettu 337 merkitty pöytäkirjaan 339:ksi.
004 Isosanta ja Pormestarinluoto Laskettu tuloksiin mukaan 2 todella epäselvää numeroa. Pöytäkirjaan merkitty äänet numeroille 22 ja 89 vaikka numeroiden monitulkintaisuuden vuoksi olisi äänet kuuluneet pikemminkin hylättyihin.
Porissa ääniä annettiin näissä vaaleissa vähän yli 40 000 joista ennakkoääniä oli vähän yli puolet. Prosentuaalisesti virheitä oli siis todella vähän kaikista annetuista äänistä, mutta virheiden määränhän kuuluisi pöytäkirjoissa olla 0.
Porissa laskentaa yritetiin vaikeuttaa mm. seuraavilla tavoilla: Kysymyksiin ei vastattu, vastattiin asian vierestä, toimistolta poistuttiin kun tiedettiin Jalomäen olevan paikalla, kansalaistutkijoiden määrää laskemassa yritettiin rajoittaa jne. Alla on yksi sähköpostikekustelu Jalomäen ja Porin kunnan virkailijan välillä.
Kuten yllä olevista havainnoista huomataan, Porissa on tehty lukuisa määrä virheitä, joita ei vaaleissa saisi olla. Absoluuttisina määrinä virheiden määrä on vähäinen, mutta kuntavaaleissa yhdenkin äänen virhe voi aiheuttaa valtuustopaikkoihin eron joko puolueiden tai valtuutettujen paikoissa. Tämän lisäksi kansalaisten suorittamaa tarkastelua on yritetty vaikettaa monin, osin lainvastaisin keinoin.
Itselleni jää myös epäselväksi, onko Porin ennakkoäänet todella laskettu vain kerran. Tähän viittaisi alla oleva keskusvaalilautakunnan tarkastuslaskennan pöytäkirja (josta puuttuvat allekirjoitukset, miksi?), jossa on maininta: ”Äänestysalue 001 Keskikaupunki ja Itätullin ennakkoäänten osalta suoritettiin tarkastuslaskenta, jonka tulos ilmenee pöytäkirjan liitteenä olevasta laskentailmoituksesta.” Vaikuttaa siltä, että 30:stä äänestysalueesta vain kahdelle on suoritettu tarkastuslaskenta. Onko Porin keskusvaalilautakunta tulkinnut vaalilain 87 pykälän määräystä tarkastuslaskennasta väärin?
Ennen kuntavaalien 2021 käynnistymistä nähtiin arvoton näytelmä, jossa vaalit epäilyni mukaisesti siirrettiin THL:n tekemän yliampuvan koronaennusteen ja oikeusministeriön omavaltaisen toiminnan vuoksi.
Koko ns. koronapandemia on huijausta, jossa tavanomaisesta räkätaudista on tehty kontrollin kasvattamisen väline. Kokonaiskuolleisuudessa ei ole ollut Suomessa missään vaiheessa poikkeuksellista nousua, eikä tehdyillä rajoitustoimilla ole Suomessa tai maailmalla ollut merkittävää vaikutusta. Pikemminkin päinvastoin – rajoitustoimet ovat aiheuttaneet valtavasti kuolonuhreja. Tämän huijauksen lisäksi THL:n virkailijat esittivät koronaviruksen leviämisestä yliampuvan ennusteen, jonka perusteella kuntavaaleja siirrettiin kahdella kuukaudella.
Päätöksen vaalien siirtämisestä tekivät käytännössä oikeusministeriön virkailijat ja oikeusministeriön tiedottamisen perusteella jotkin kunnat jättivät ehdokaslistan vahvistamisen tekemättä määräpäivään mennessä, jolloin eduskunnalle ei jäänyt käytännössä muuta järkevää mahdollisuutta kuin siirtää vaalit. Oikeusministeriön ja puoluesihteerien tapaamisessa ainoastaan Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos vastusti tätä demokratian halventamista. Tämän farssin yhteydessä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin luottamusta mitattiin eduskunnassa, mutta virkailijoiden tai oikeusministerin oikeudellista vastuuta ei ole tarkasteltu. On demokraattisen prosessin kannalta mahdoton tilanne, että lakeja voidaan vaaleissa rikkoa kenenkään asiaan puuttumatta.
Mitä voimme tehdä?
Kun yllä olevia tietoja vaalien epäselvyyksistä tarkastelee kokonaisuutena, on kysyttävä, että onko demokratiamme ja kansanvaltamme vain kuvitelmaa? Onko meillä tavallisilla kansalaisilla todellisia vaikutusmahdollisuuksia varmistaa tai edes yrittää tarkastella vaalien rehellisyyttä, reiluutta tai oikeudenmukaisuutta?
Ehdotan, että jokainen äänestäjä, vaalilautakuntiin valittu kansalainen tai muutoin prosessiin osallistuva pitää silmänsä auki. Löytyykö kummallisuuksia? Meneeko kaikki kuten mennä pitää? Jos näette kummallisuuksia, niin avatkaa suunne ja kysykää perusteluja näkemillenne menettelyille. Kertokaa näkemistämme asioista julkisuuteen. Pyrimme tekemään Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projektissa oman osamme, lisää heti vaalien jälkeen. Oma epäluuloni kohdistuu erityisesti ennakkoäänestykseen ja aion äänestää vasta varsinaisena äänestyspäivänä, sunnuntaina 13.6.2021. Olettaen siis, että vaalit tällä kertaa pidetään. Ehdotan, että sinäkin äänestät ennakkoon vain siinä tapauksessa, ettet varsinaisena äänestyspäivänä pääse äänestämään.
