fbpx

Kategoria: Terveydenhoito

THL pimittää koronavirukseen liittyviä kuolinsyitä – kuolevatko koronapotilaat vanhuuteen?

Olen kolme kuukautta penännyt Twitterissä vastauksia koronaviruksen Covid-19 kanssa kuolleiden kuolinsyistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:lta saamatta niitä, kts. osa kuvista alta.

Kansalaisaktivistien (itseni mukaan lukien) toiminnan tuloksena THL muutti koronauutisointiaan huhtikuussa. Aiemmin THL ja sen perässä valtamedia kirjoitti kissan kokoisin kirjaimin ’koronakuolemista’ ja ’koronavirukseen kuolleista’ ja osa mediasta jatkaa edelleen tätä valheellista uutisointia.

THL korjasi uutisointiaan sen jälkeen kun tuli selväksi, että uutisointi oli paisuttelevaa. Kyseessä eivät nimittäin ole ’koronavirukseen kuolleet’ henkilöt, vaan tartuntatautirekisterin ’koronakuolemaksi’ päätyy, jos täyttää kaksi ehtoa: 1. On kuollut väestötietojärjestelmän mukaan ja 2. Kuollessa on ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta. THL:n tartuntatautirekisteri ei ota kantaa kuolinsyihin, eikä niitä siellä ole.

Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ sitten kuolevat? Emme tiedä tarkasti. THL ei ole halunnut joko tehdä tarkempaa analyysiä kuolinsyistä tai sitten ei sitä halua julkaista. Itse veikkaan jälkimmäistä. Tulokset saattaisivat olla kiusallisia THL:lle ja myös Suomen hallitukselle.

THL on julkaissut yleisellä tasolla olevia tietoja kuolleista, viimeisimmät tiedot pe 17.7.2020 klo 14.10:

Julkistetuista tiedoista voidaan päätellä mm. että viruksen kanssa ei ole kuollut yhtään alle 20-vuotiasta ja 20-50 -vuotiaita on kuollut yhteensä vain viisi. Jälkimmäisen luvun pystyy laskemaan yo. taulukosta 326-84-135-66-25-11=5.

Menehtyneiden jakauma terveydenhuollon eri yksiköissä herättää kysymyksiä: Miksi erikoissairaanhoidon osuus on vain 19 prosenttia? Tarkoittavatko perusterveydenhuollon yksiköt terveyskeskusten vuodeosastoja ja sosiaalihuollon yksiköt vanhainkoteja? Miksi näitä tapauksia ei hoidettu erikoissairaanhoidossa, jos kerran koronatauti oli vakava? Tilaahan erikoissairaanhoitoon varattiin valtavasti. Mitä ovat kotona tai muualla kuolleet? Miksi nämä tapaukset eivät olleet erikoissairaanhoidossa? Onko tässä ryhmässä esim. tapaturmaisesti kuolleita? Tartuntatautirekisterin tilastointitapahan johtaa siihen, että ’koronakuolemaksi’ päätyy autokolarissa kuollut, jos hänellä on kuollessaan ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta.

Yllä olevissa tiedoissa kerrotaan sama asia, joka on ulkomaisistakin tiedoista tullut esille – kuolleista lähes kaikilla on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Tästä voidaan päätellä, että koronavirustartunta on voinut olla ns. viimeinen pisara, laukaiseva tekijä, joka on johtanut kuolemaan vastustuskyvyn ollessa jo muutenkin alhaalla.

Kuolleiden mediaani-ikä on tuon THL:n julkaisun mukaan ollut 84 vuotta. Tämä luku on korkeampi kuin keskimääräisen suomalaisen kuolleen mediaani-ikä 81 vuotta. Jos tauti olisi tavanomaista vakavampi, niin olettaisi mediaani-iän olevan alhaisempi kuin tavallinen kuolinikä. Nyt on päinvastoin. Voidaan kysyä, että onko koronavirustapauksia hoidettu tavallista tehokkaammin ja se on nostanut kuolleiden mediaani-ikää. Olisivatko nämä ihmiset kuolleet joka tapauksessa johonkin samaan aikaan? Voiko olla niin, että tavallisia ikääntymisestä ja vastustuskyvyn vähenemisestä johtuvia muista syistä tapahtuvia kuolemia on tilastointitavan johdosta kirjaantunut tartuntatautirekisteriin?

Yllä oleviin kysymyksiin ei pysty vastaamaan, koska THL ei ole julkistanut analyysiä kuolinsyistä. Muiden maiden kokemusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä valistuneita arvauksia:

  • Koronavirus pääkuolinsyynä on harvinainen. Onko näitä Suomessa?
  • Koronavirus yhtenä tekijänä vaikuttamassa. Näitä lienee jonkin verran.
  • Koronavirusta ei mainita kuolinsyynä ollenkaan. Kuinka paljon tällaisia tapauksia on?

Laitoin keskiviikkona 15.7.2020 joukon kysymyksiä THL:n viralliseen sähköpostiosoitteeseen ja kerroin, että olen tekemässä yo. aiheesta juttua. Soitin myös THL:n tiedotusjohdon läpi varmistaakseni, että viesti kysymyksistäni tulee huomatuksi. Sain viestintäjohtaja Marjo Loisan kiinni, joka lupasi heidän tutustuvan viestiini. Tähän mennessä (la 18.7.2020) en ole saanut viestiini vastausta. En usko näin tapahtuvankaan, sillä onhan THL pysytellyt hiljaa Twitterissäkin aiheesta jo kolme kuukautta.

Mitä koronavirusepidemian vaarallisuuteen tulee, julkaisin maaliskuun lopussa aiheesta jutun ’Epidemiologit: Koronaepidemia ei näytä eroavan kausittaisesta räkätaudista’. Kirjoitus on kestänyt harvinaisen hyvin aikaa – jo tuolloin oli todellisten asiantuntijoiden toimesta havaittavissa, ettei nykyinen koronaepidemia ole tavanomaista räkätautiaepidemiaa vaarallisempi.

Tapahtumat ovat todistaneet tuolloiset analyysit paikkansa pitäviksi. Suomessa tilastoituja kuolemia tartuntatautirekisterissä on nyt 328, joka on alhainen luku mm. pariin edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin kausiräkätauti aiheutti noin tuhat ’ylikuolemaa’:

Epidemian vaarallisuutta, levinneisyyttä jne. arvioitaessa on valitettavasti niin, että kaikkeen saatavilla olevaan informaatioon on suhtauduttava kriittisesti. Esimerkiksi viruksen testaamiseen käytetyissä testeissä on merkittäviä eroja ja luotettavuusongelmia. Sama pätee sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden osalta. Lukuihin vaikuttavat terveydenhuoltojärjestelmien erot, lähetekynnykset jne. Italian ja Espanjan korkeita kuolleisuuslukuja selittänevät jälkitauteina tulevien bakteerien vastustuskyky antibiooteille, antibiooottiresistenssi. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti aiheesta hyvän jutun. Muita väestökohtaisia eroja ja riskitekijöitä ovat esimerkiksi voimakas ylipaino, metabolinen oireyhtymä, kuolinsyyn kirjaaminen jne.

Luotettavin tilastotieto on nähdäkseni absoluuttinen kuolleisuusluku. Suomessa luvuissa ei ole nähtävissä mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kuolleisuusluvut viikottaisina kuolemina viikkoon 26 asti, eli kesäkuun loppupuolelle, ovat Tilastokeskuksen mukaan tavanomaista alhaisempia verrattuina lähivuosiin:

Talvikautiset räkätautiepidemiat laantuvat tyypillisesti kesäkuun puoliväliiin mennessä:

Näin kävi tämänkertaisenkin koronavirusepidemian kanssa vuonna 2020:

Itse en usko mihinkään merkittävään ’toiseen aaltoon’ koska kyseessä vaikuttaa olevan varsin tavanomainen koronavirusepidemia. Marraskuussa alkaa jälleen kausittainen räkätautikausi, jolloin aiheuttajamikrobina voi olla melkein mikä tahansa.

Epidemiologit: Koronaepidemia ei näytä eroavan kausittaisesta räkätaudista

Euromomo.eu on Euroopan maiden yhteinen tietokanta kuolleisuudesta. Kuolleisuustieto Suomesta ko. tietokantaan menee väestötietojärjestelmästä. Tietokannassa voi olla noin kahden viikon viive. Viikkoon 12, eli 22.3.2020 asti olevat luvut osoittavat kuolleisuuden olevan alhaisempaa kuin aikaisempina talvikausina. Kts. kuva alla:

Monen maan, mm. Suomen, luvut ovat alhaisempia kuin aiempina vuosina. Talven 2019-2020 räkätautikausi näyttäisi olevan helpompi kuin kolmena aiempana vuotena. Edes Italiassa ei ole päädytty vuosien 2016-2016 tai 2017-2018 kuolleisuuslukuihin. Suomessa luvut ovat alhaisempia kuin koskaan. Miten tämä sopii yhteen koronapandemian kanssa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt arviointeja ja seurantoja influenssakausista Suomessa. Näistä raporteista ilmenee, että kausi-influenssiin kuolee Suomessa satoja tai jopa tuhansia ihmisiä jokaisena influenssakautena. Kautena 2017-2018 tehohoitoon joutuneista potilaista otetuissa näytteissä 13 prosentissa oli koronaviruksia. Koronavirukset eivät ole pelkästään tämän kevään vitsaus. Kts. kuva alla.

Samassa THL:n raportissa on arvioita influenssojen aiheuttamista kuolleisuuksista. Kuolleisuutta ei pysty yksiselitteisesti laskemaan, sillä monesti kuolinsyitä on useita. Influenssojen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioidaan ns. ylikuolleisuudella, jolla tilannetta verrataan aiempiin vuosiin tai influenssakauden ulkopuoliseen aikaan. Kautena 2016-2017 ja kautena 2017-2018 ylikuolleisuutta on arvioitu olleen noin tuhannen hengen verran, kts. kuva alla. Nykyinen influenssakausi 2019-2020 näyttäisi EuroMoMo-tietokannan perusteella jäävän hyvin vaimeaksi, koronapandemiasta huolimatta. Lukujen perusteella voidaan olettaa, että kuolleisuuteen on vaikuttanut laskevasti koronaepidemian vuoksi suoritetut eristystoimet, sekä tehostunut hygienia käsien pesuineen. Ehkä myös vähentynyt liikenne näkyy luvuissa.

Koronan aiheuttamia kuolemia on raportoitu tämän jutun kirjoitushetkellä 30.3.2020 Suomessa 13 henkeä, mikä on prosentin luokkaa varmistetuista koronaviruslöydöksistä.

Koronaepidemian vaikutuksia voidaan arvioida monella tavalla. Ehkä parhaimpia arvioita voidaan tehdä Italialaisen Vo’Euganeo-kylän testien perusteella ja Princess Diamond -risteilijän tapauksen perusteella.

Vo’Euganeon tapauksesta on uutisoinut mm. British Medical Journal BMJ ja CityJournal. Juttujen mukaan kylässä pyrittiin kaikkien kyläläisten testaamiseen. Valitettavasti tarkempaa tietoa on rajallisesti. Kylä eristettiin ja laajalla testauksella löydettiin 88 koronavirukselle infektoitunutta, jotka eristettiin. Alle kymmenessä päivässä infektoituneiden määrä putosi seitsemään. Huomattavaa on, että jopa 50-75 % infektoituneista oli oireettomia. 88 löydettyä viruksen kantajaa on vain noin 3 % koko kylän väestöstä mikä ei eroa merkittävästi tyypillisestä influenssan levinneisyydestä. Testatuista osa oli todennäköisesti jo sairastanut taudin, eikä näkynyt löydöksenä. Infektoituneista yksi kuoli ja kuolleisuusprosentiksi muodostuu tällöin noin yksi.

Vo’Euganeon kylän luvut kuulostavat uskottavilta. Tällä hetkellä Suomessa löydetään noin 1800:lla päivittäisellä testillä noin sata koronaviruksen kantajaa, joka on noin 5,5% testatuista. Suomessa testausta on rajoitettu vakavimmin sairastuneisiin ja terveydenhuollon henkilöstöön, mikä nostaa löydösprosenttia.

Princess Diamond -risteilijän tapauksesta voidaan tehdä myös päätelmiä. Tapauksesta on kirjoittanut mm. The Economist ja Yle. Olosuhteet laivalla ovat olleet tartuntojen leviämisille otolliset, sillä suhteellisen pienissä tiloissa on ollut 3700 ihmistä.

Laivalla olleista ihmisistä yli 700 sai tartunnan, eli noin 20 %. Matkustajien keski-ikä oli korkea. Kaikki laivalla olleet testattiin ja kaikki infektoituneet henkilöt vietiin ulos laivasta hoitoon tai eristykseen. Testien mukaan infektoituneista 2/3 oli vailla oireita. 23 henkilöä havaittiin positiiviksi, jos heidän hyttitoverillaan oli aiemmin testauksessa ollut todettu infektio. Puolet tartunnoista oli oireettomia. Laivaväen eristäminen hytteihin rauhoitti nopeasti epidemian. Alla oleva taulukko on vielä julkaisemattomasta raportista.

Mikäli yllä olevien lukujen perusteella olettaa viruksen tarttuvan noin 3 % suomalaisista, päädytään 150.000 henkilöön viruksen kantajia. Jos näistä 1/100 kuolee, niin kuolemantapauksia tulee olemaan noin 1500, mikä on hieman tyypillistä influenssakautta suurempi luku. Mikäli kuolemantapausten CFR-luku on 0,1-0,2 mitä professori Ioannides alla olevalla videolla olettaa, jäädään 150-300 kuolemantapaukseen, mikä on tyypillisiä influenssakauden lukuja, jopa alhaisia lukemia.

Suomessa koulujen sulkemiset, sosiaalisten kontaktien välttäminen jne. on tätä kirjoitettaessa ollut voimassa jo 1,5 viikkoa ja päivittäisessä uusien tapausten määrässä tai kuolemantapauksissa ei näy enää nousua, vaan tapausten määrä pysyy samalla tasolla. Voi olettaa, että käyttöön otetut rajoitukset purevat, varsinkin pari päivää sitten käyttöön otettu Uudenmaan sulku lisättynä. Parhaassa tapauksessa epidemia talttuu nopeasti ja kuolonuhrien luku Suomessa jää kymmeniin satojen tai tuhansien sijasta.

Ottaen lisäksi huomioon terveydenhuollon laadun, väestön ikärakenteen ja esimerkiksi tupakoinnin yleisyyden, Suomi tuskin tulee kokemaan Italian tapaista epidemiaa. Information is beautiful -sivustolla on hyviä havainnollistuksia tilanteesta eri maissa.

Normaalikuolleisuus Suomessa on noin 150 henkeä vuorokaudessa, 55.000 henkeä vuodessa. Koronaviruksen kantajia todetaan tällä hetkellä noin sata vuorokaudessa ja siihen liittyvä kuolleisuus on yksi henkilö per vuorokausi. Koronaan kuolevat ovat tyypillisesti iäkkäitä, joiden elinajanodote on lyhyt. Italiassa kuolleiden keski-ikä on ollut noin 80 vuotta ja tyypillisesti koronavirustartuntaan on liittynyt yksi tai useampi perussairaus.

Epidemiologit ovat nyt korottaneet äänensä

Kokeneen saksalaisen epidemiologin Sucharit Bhakdin avoin kirje Saksan liittokanslerille on alla olevassa videossa, josta löytyy myös englanninkielinen tekstitys. Facebookista löytyy myös suomennos. Hänen viestinsä on, ettei ole mitään syytä paniikkiin, eikä nykyinen Covid-19 -virus eroa merkittävästi muista jatkuvasti liikkeellä olevista koronaviruksista.

”Näin suhteettomien toimenpiteiden rajoitustoimenpiteiden käyttöönotto, rikkoessaan niin perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, on oikeutettua vain silloin, jos on varma syy uskoa todella poikkeuksellisen vaarallisen viruksen uhkaavan meitä. Sen pitäisi olla paljon, paljon vaarallisempi kuin aiemmin tunnetut virukset. Onko meillä tieteellistä näyttöä siitä, että tämä uhka on todellinen covid-19 -viruksen kohdalla? Minun nähdäkseni tähän voi vastata yksinkertaisesti: EI. ”

Stanfordin yliopiston epidemiologian professori John Ioannidis on samoilla linjoilla. Hän mainitsee mm. Islannin kokemukset, jossa on tehty vapaaehtoisilla seulontoja koronaviruksesta ja löydetty sitä vain 0,9 prosentilla väestöstä. Ioannidis otti kantaa koronapandemiaan jo 17.3.2020 artikkelissaan.

YouTube sensuroi voimakkaasti muita kuin WHO:n linjan mukaisia mielipiteitä, joten olen joutunut vaihtamaan Ioannideksen haastattelun alle BitChute-palveluun osoittavaksi linkiksi 27.5.2020.

https://www.bitchute.com/video/pNa4j6ef7xQv/

Miten tämänhetkiseen tilanteeseen on päädytty, jossa lukujen valossa ja kokeneiden epidemiologien mukaan tilanne ei eroa normaalista kausittaisesta räkätaudista, mutta yhteiskunnat ovat laajalti hälytystilassa ja osa ihmisistä on paniikissa? Tietoa tihkui Kiinasta alussa vähän ja sieltä nettiin tulleet videot olivat dramaattisia – ihmisiä mm. kaatui seisoviltaan. Imperial College Londonin ensimmäiset ennusteet epidemiasta olivat vähäisen tiedon perusteella muodostettuja ja hyvin yliampuvia. Nämä saivat lääketieteen edustajat mukaan. Media tarttui tämän jälkeen aiheeseen tyypilliseen tapaansa ja paisutteli asioita. Suomessa toimittiin jälkijunassa, eikä kokemusta ja toimintamalleja ollut valmiina kuten Aasian maista esimerkiksi Taiwanissa, Singaporessa ja Etelä-Koreassa. Näissä maissa yleensä Kiinasta lähtevien epidemioiden hallinta on menneiden epidemioiden kokemusten perusteella arkipäivää.

Kaiken edeltävän valossa on kysyttävä, että ovatko nykyiset rajoitukset ihmisten perusoikeuksiin, muuhun elämään ja taloudelliseen toimintaan suhteessa epidemian vakavuuteen tai oikeastaan vakavuuden puutteeseen? Ainakaan pitkän aikaa? Ovatko epidemian laajat rajoitustoimet jo vahingollisempia kuin epidemia itse? Itse toivon, että rajoituksia päästään purkamaan pian.

Helsingin Sanomat jälleen valheen poluilla ilmastosta ja kierrätyksestä

Helsingin Sanomat uutisoi ilmastosta jälleen vääristyneesti. Kuvina käytetään tarkoitushakuisesti valittuja kuvia, joilla pyritään antamaan mielikuva siitä, että juuri nyt olisi lämpimämpää kuin koskaan ennen ja ihmisen olisi syyllinen lämpenemiseen hiilidioksidin tuotannon vuoksi.

Yo. HS ’uutista’ lukiessani minulle heräsi ajatus kaivella vähän nettiä, sillä arvasin tuota paikkaa kuvatun säännöllisesti. Nopeasti löytyikin tuo oikeanpuoleinen kuva, jossa on jopa lähes sama kuvakulma. Kuva on otettu wikipedian mukaan noin vuonna 1890-1900 välillä. Sama kuva löytyy USA:n kongressin arkistosta. Kuva todistaa jäätiköiden sulamisen tapahtuneen jo noin 120 vuotta aikaisemmin kuin mitä HS esittää. Eräästä toisesta jäätiköstä (Rhone) löytyy samanlainen kuvavertailu. Jäätiköt sulavat välillä ja välillä ne kasvavat, ihan luonnollisesti ja ilman ihmisen vaikutusta. Jäätiköt reagoivat varsin nopeasti ilman ja veden lämpötilan vaihteluihin.

Ilmastofoorumin FB-ryhmässä oli hyvä analyysi jutun tekstin väitteistä, kopsaan sen alle. Joku ™ teki vielä asiasta meeminkin, joka on siis tuossa otsikkokuvana.

Jos lukee huolella, niin jopa tuosta jutusta selviää että mitään kiihtyvää ennätysvauhtia ei ole päällä. Tai ainakaan eivät sitä pysty mitenkään osoittamaan muuta kuin vakuuttamalla että on:
”Tuoreet mittaustulokset osoittavat, että kiihtyvä lämpenemistahti näkyy myös WMO:n mittauksissa. Vuosien välillä on toki edelleen vaihtelua, EIKÄ SUORAA TRENDIÄ VOIDA OSOITTAA. Hyppäykset, joita on alkanut tulla, ovat kuitenkin voimakas hälytyssignaali ilmastokriisistä”, Gregow sanoo.

”JOS TAHTI JATKUU SAMAAN SUUNTAAN, eli vuodesta toiseen lähinnä vain lämpenee, signaali on todella hälyttävä. Se ei ole enää vuosien välistä vaihtelua, vaan todellinen trendi.””

Eli ei voida osoittaa suoraa trendiä ja jos jatkuu samaan suuntaan. Entä jos ei jatku? Hä? Vuoden 2016 jälkeen trendi on ollut laskeva. Neljään vuoteen ei ole lämmennyt. Sitä ennen taukoa oli joku 15 vuotta.

———————————–

”Viime vuotta lämpimämpi oli vain vuosi 2016, jolloin maailman lämpötiloja kuumensi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö.”
Totta, mutta myös 2019 oli El Niño vuosi, tosin El Niño oli heikko, mutta joka tapauksessa nostaa lämpötilaa.

————————————
”Uusi vuosikymmen on 1980-luvusta lähtien ollut aina ollut edellistä lämpimämpi.”
Entä 1930-luku? Maapallon lämpötila vaihtelee sykleissä. Aina voi valita jonkun pätkän joka lämpenee tai viilenee.

————————————-
”WMO:N mukaan viime vuoden keskilämpötila oli jopa 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla vuosina 1850–1900.”

Entä mites keski-ajalla kun ohraa kylvettiin Grönlantiin tai Rooman optimin aikaan?

————————————–
”ILMASTON lämpeneminen lisää ennen kaikkea sään ja siihen liittyvien ilmiöiden ennakoimattomuutta. Lämpenemisen vaikutukset leviävät myös yhä laajemmalle alueelle samanaikaisesti.”

Auringon hiljainen aktiivisuus lisää ilmaston ennakoimattumuutta kun sen seurauksena napojen suihkuvirtauksista tulee levottomia.

—————————————-

Sitten vois purkaa sitä kuinka epäluotettavia noi noiden mittaukset ja arviot menneistä on, mutta kun niitten omakaan data ei riitä katastrofiin niin ei tarvii.

HS:n jutussa, sen lisäksi, että kuva valittiin tarkoitushakuisesti, onnistuttiin puhumaan ristiin. Onko trendi vai eikö ole? CO2:n ja lämpötilan vertailu osoittaa, ettei ole edes korrelaatiota.

Historiasta löytyy useita lämpökausia, jolloin on ollut nykyistäkin lämpimämpää, kts. kuva yllä. Noin sata vuotta sitten oli myös lämmin kausi, josta olen kirjoittanut erillisen blogikirjoituksen. Helsingin Sanomien ja valtamedian harjoittamasta systemaattisestä valehtelusta olen rutissut tässä blogissa ennenkin. Toiminnan laajuuden vuoksi en pidä tuon kaltaisia ’uutisia’ virheinä, sillä juttujen virheet on lukuisia kertoja osoitettu, eikä niitä korjata, vaan jatketaan saman propagandan vyöryttämistä. Kyseessä on punavihreän valtamedian harjoittama systemaattinen aivopesu, jolla kansaa ohjaillaan tuntemaan syyllisyyttä kasveille välttämättömän ja hyödyllisen hiilidioksidin tuotannosta, jonka ansiosta maapallo vihertyy.

Sveitsin jäätiköiden käyttäytymistä on seurailtu jo pitkään. Asiasta löytyy myös jo sata vuotta vanhoja lehtileikkeitä, joissa sitä on ihmetelty.

Helsingin Sanomat onnistui kirjoittamaan valheellisen jutun myös kierrätyksestä:

Kierrätyksen todellinen asiantuntija Mikko Paunio perkasi Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan yo. ’uutisen’ läpi perusteellisesti. Muutamia poimintoja:

Lopetin Hesarin tilauksen yli 15 vuotta sitten kyllästyttyäni lehden loputtomiin vihreisiin valheisiin ja HS:n ala-arvoiseen ideologiseen ympäristöjournalismiin.

Luin hämmästyneenä ja hämmentyneenä HS:n ”Kierrätä tai häpeä” 15.1.2020 julkaistun artikkelin Taiwanin jätepolitiikasta. Siinä annettiin epärealistinen kuva kierrätyksestä ja sen mahdollisuuksista. Olen parikymmentä vuotta alaa joutunut työkseni seuraamaan ja ihmettelen sitä kepeyttä, miten tätä yhteiskunnan perushuoltoon ja kokonaisturvallisuuteen liittyvää aihepiiriä käsitellään jatkuvasti julkisuudessa. Tekisi mieleni sanoa pintajulkisuudessa.

Pieni journalistinen laadunvarmistus googlauksella olisi ollut paikallaan.

Olisiko jo aika oikealle ympäristöjournalismille sen sijaan, että jatkuvasti levitellään pötypuheita autuaan tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella.