Sain alla olevan kirjoituksen laskentataitoiselta tuttavaltani. Kirjoituksessa on referoitu brittiläistä tutkimusta ja peilattu sitä Suomen tilanteeseen. Nykyisessä sensuurin ilmapiirissä kirjoittaja haluaa pysyä anonyyminä. Koska olen Facebook-bännissä Facebookissa olevan tapahtuman jakamisesta (sic!), niin pyydän tälle jakoja Facebookkiin… (OT)
Queen Maryn yliopistosta Lontoosta on tullut uusi tutkimus[1], jossa on käyty tarkemmin läpi mm. ONS:n (Office for National Statistics) dataa COVIDiin ja rokotteisiin liittyvästä kuolleisuudesta. Tutkimuksen nimi on:
”Latest statistics on England mortality data suggest systematic mis-categorisation of vaccine status and uncertain effectiveness of Covid-19 vaccination”
Tutkimusryhmä löysi datasta huolestuttavia asioita liittyen rokotteen kuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan rokote ei näytä lisäävän kuolleisuutta viikoilla 1-38/2021 verrattuna aikaisempiin vuosiin yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Sen sijaan kuolleisuus nousee hetkellisesti heti rokotteen antamisen jälkeen, mikä johtuisi, ei niinkään suorista rokotehaitoista (tai ne eivät tule ilmi datasta), vaan rokotteen laskemasta immuunipuolustuksesta heti rokotuksen jälkeen, jolloin altistuu herkemmin koronalle ja muille infektioille. Todennäköisesti ko. henkilöt olisivat kuolleet muutenkin kuluneen vuoden aikana, aivan kuten suurelta osin koronakuolemissa. Tämän lisäksi tilastointiin liittyy sama ongelma kuin Suomessa; jos kuolet liian pian rokotteen antamisesta, vaikka koronaan, niin sinut merkitään rokottamattomaksi. Suomessa ensimmäisestä rokotteesta täytyy olla kulunut kolme viikkoa ja toisessa rokotteessa viikko.
Tämä saattaisi selittää miksi suurta osaa ”mRNA-rokotekuolemia” on vaikea yhdistää suoraan rokotteisiin, jos kuoleman aiheuttaa jokin toinen infektio tai vaikka korona, rokotteesta johtuneen alentuneen immuniteetin takia. Tämä tutkimus voisi näyttää vielä mielenkiintoisemmalta rokotehaittoja tutkivalle, jos mukana olisi myös ikäryhmät 60-vuotiaista alaspäin. Nyt tutkittiin vain ikäryhmiä 60-vuotiaista ylöspäin.
Tutkimuksen[1] kirjoittajina ovat mm. tietojenkäsittelytieteen ja statistiikan professori Martin Neil sekä riskien ja informaatiohallinnan professori Norman Fenton. Tutkimus ei ole julkaistu missään lehdessä, eikä siten vertaisarvioitu, vaan löytyy ainoastaan Research gatesta. Julkaisua koskevassa twiitissään professori Neil sanoo:
”This is unrewarded work done at some considerable career risk. Some of our clinical collaborators COULD NOT put their names on the paper.” [2]
Eli kaikki tutkimukseen osallistuneet eivät uskaltaneet laittaa nimeään paperiin, koska pelkäsivät vaarantavansa uransa. Lisäksi professori Fenton sanoo haastattelussa (4.12.2021), että heti kun he alkoivat lähettämään sellaisia tutkimuksia julkaistavaksi, joiden johtopäätökset kyseenalaistivat yhtään virallista narratiivia, vertaisarvioijat alkoivat hylkäämään niitä[3]. Hänen mukaansa tällaista ei ollut koskaan aiemmin tapahtunut. Nyt he ovat päätyneet julkaisemaan tutkimuksia avoimissa alustoissa, kuten Research gatessa.
Alla olevat kuvat ja johtopäätökset ovat suomennettu ja referoitu tutkimuksesta, eivätkä ole kirjoittajan omia. Tästä syystä myös kuvien numerointi ei ole looginen vaan seuraa julkaisun numerointia, jotta on helpompi palata alkuperäiseen tutkimukseen.
Tutkimuksen havainnot ovat seuraavia:
Dataa analysoitiin yli 60-vuotiaiden ikäryhmien osalta, koska alle 60-vuotiaissa oli vain yksi ryhmä, 10-59 vuotiaat, ja se on liian iso ikähaarukaltaan analysoitavaksi.
ONS-data on sellaisenaan epäluotettavaa. Kun kaikki COVID-kuolemat poistetaan datasta, niin rokotetut kuolevat silti vähemmän (esim. kuva 9).
Tämä ei ole mahdollista ja todennäköisin hypoteesi olisi ennemminkin, että haittavaikutusten takia rokotettuja pitäisi kuolla enemmän, ei toisin päin, kun COVID-kuolemat on poistettu tilastoista.
Tämä selittyy todennäköisesti sillä, että rokotetut ja rokottamattomat on kategorisoitu järjestelmällisesti väärin (kuva 15). Jos kuolet heti rokotteen saamisen jälkeen, sinut kategorisoidaan rokottamattomaksi.
Tällainen kategorisointi on perusteltua, jos tutkitaan pelkästään COVID-kuolemia; rokote on valmistajien mukaan efektiivinen vasta kun 14 päivää on kulunut, mutta jos tutkitaan kaikkien syiden aiheuttamia kuolemia, kategorisointi vääristää tilastoa kuten kuvasta 9 näemme.
Rokottamattomien kuolleisuus nousee, kun rokotetut saavat piikin. Miksi rokottamattomat kuolevat, jos eivät saa piikkiä (esim. kuva 13)? Vastaus: selittyy todennäköisesti väärinkategorisoinnilla; rokotetut on laitettu rokottamattomien kategoriaan. Katkoviiva kuvaa rokotusten antamisia ja kiinteä viiva kuolleisuutta.
Kun väärinkategorisointi korjataan hyödyntäen odotettua kuolleisuutta, nähdään ensimmäisen rokotuksen aloitusajankohdassa piikki kuolleisuudessa kaikissa ikäryhmissä (kuva 17).
Katsotaan COVID-kuolemia. Ensisilmäyksellä rokotteesta näyttää olevan selkeä hyöty (kuva 20). Tämä tulkinta on kuitenkin yksinkertainen, eikä ota huomioon väärinkategorisointia.
Jotta data saadaan kategorisoitua oikein, hypoteesiksi laitettiin, että kolmen viikon aikaistus (offset) kuolinpäivässä, palauttaisi oikean aikasuhteen tartunnan ja kuoleman välillä. Tässä kompensoitiin kuolleet viikolla t, jolloin kuolemat rekisteröitiin, viikolle t-3, jolloin kuolleet olivat hypoteettisesti saaneet tartunnan. Kun tämä tehtiin, rokotettujen ja rokottamattomien kuolleisuus on käytännössä erottamatonta kesään mennessä (kuva 24).
Tästä syystä tutkimuksessa ei havaita rokotteista merkittävää etua kuolleisuuden suhteen lyhyellä aikavälillä offset-säädön jälkeen. Rokotteet näyttävät nostavan rokotetun riskiä kuolla, aivan kuten tiedetään immuunipuolustuksen heikentymisestä 3-4 viikoksi rokotteen saamisen jälkeen tai vaikkapa tartuntaa edeltäneistä riskeistä. Mahdollinen pieni suojaava hyöty tutkimuksessa oleville ikäryhmille on toisen rokotuksen jälkeen (vaikkakaan se ei ilmene offset-korjatussa datassa).
Yhteenveto tutkimuksesta:
Tutkittiin ikäryhmiä 60-vuotiasta ylöspäin.
Mikä tahansa datasta havaitut asiat selittää, on selvää, että ONS:n data on sekä epäluotettavaa että harhaanjohtavaa sellaisenaan. Tutkimuksessa pohdittiin myös rokotettujen ja rokottamattomien välisiä sosio-demografisia ja käyttäytymiseen liittyviä eroja, joita on ehdotettu mahdollisiksi selityksiksi tietojen poikkeavuuksille, mutta havaittiin, että mikään todiste ei tue mitään näistä selityksistä. Occamin partaveitsen perusteella uskotaan, että todennäköisimpiä selityksiä ovat:
Kuolemien systemaattinen väärinkategorisointi rokottamattomien ja rokotettujen ryhmien välillä.
Rokotestatuksen ilmoittamisen viivästyminen tai ilmoittamatta jättäminen.
Systemaattinen rokottamattomien osuuden aliarviointi.
Virheellinen populaatiovalinta COVID-kuolemien osalta.
Näitä näkökohtia silmällä pitäen tutkimuksessa tehtiin säätöjä ONS-dataan (adjusted data) ja osoitettiin niiden avulla, että rokotteet eivät vähennä kaikista syistä johtuvaa kuolleisuutta, vaan ennemminkin aiheuttavat kuolleisuuden nousua pian rokotuksen jälkeen.
Koska data ei paljasta ylikuolleisuutta aikaisempiin vuosiin verrattuna, datassa ei nähdä suoria todisteita rokotteiden haittavaikutusten aiheuttamasta ylikuolleisuudesta. Pian rokotuksen jälkeen ilmenevät kuolleisuuspiikit voivat johtua siitä, että sairaat, vanhukset ja vakavasti sairaat saavat rokotuksen tärkeysjärjestyksessä ja näyttävät siten yksinkertaisesti nopeuttavan kuolemantapauksia, jotka muuten olisivat saattaneet tapahtua esim. myöhemmin vuoden aikana.
Olen karanteenissa ’altistumisen’ vuoksi. Sain kirjallisen päätöksen asiasta vasta eilen, vaikka tapahtuma oli jo viikko sitten. Olen jo joutunut perumaan osallistumiseni useisiin tilaisuuksiin, joilla on poliittista merkitystä. Karanteenin vuoksi en pysty osallistumaan myöskään huomenna perjantaina pidettävään Lohjanseudun Perussuomalaiset ry:n syyskokoukseen, jossa yhdistykselle valitaan uusi puheenjohtaja ja uusi hallitus.
Olen lähettänyt jo eilen valitukseni Helsingin hallinto-oikeudelle. Teksti on alla.
Ossi Tiihonen 24.11.2021
Helsingin hallinto-oikeudelle,
Haen oheisen Lohjan tartuntatautilääkäri Tanja Nummilan 22.11.2021 tekemän allekirjoittaneeseen kohdistetun karanteenipäätöksen välitöntä kumoamista perusteettomana.
Perustelut
Sain positiiviseksi pcr-testillä todetun henkilön kautta tiedon testauspäivänä torstaina 18.11.2021, että minut mahdollisesti määrätään karanteeniin. En itse saanut mitään tietoa, ennen kuin itse soitin kaksi päivää myöhemmin Lohjan tartunnanjäljitykseen lauantaina 20.11.2021. Kuulin tällöin, että tartuntatautilääkäri mahdollisesti määrää karanteenin seuraavalla viikolla ja/tai saattaa myös soittaa minulle. Tartunnan jäljitystä tekevä henkilö ei ollut, eikä ole, tartuntatautilääkäri, eikä hänellä ole oikeutta määrätä ketään karanteeniin. Näin kuitenkin annettiin puhelun aikana ymmärtää. Olisin voinut siis olla noudattamatta ohjetta. Sain karanteenipäätöksen postitse vasta keskiviikkona 24.11.2021, eli kuusi päivää myöhemmin. Jos kyse olisi oikeasti yleisvaarallisesta taudista, viranomaisten olisi toimittava nopeammin ja tehokkaammin. Nythän tähän ei tietenkään ole tarvetta, sillä kyse ei ole yleisvaarallisesta taudista. On yksilön perusoikeuksien kannalta kestämätöntä, että ihmisiä määrätään ilman laillista oikeutta pelkkien puhelujen ja epämääräisten seikkojen perusteella heidän elämäänsä voimakkaasti rajoittavaan karanteeniin.
Koronavirusepidemia C-19 ei ole yleisvaarallinen tartuntatauti siten kuin tartuntatautilaissa määritellään.
Tartuntatautilaki määrittää yleisvaarallisen taudin kriteereiksi kolme vaatimusta, joiden täytyy kaikkien täyttyä, että tauti määriteltäisiin yleisvaaralliseksi.
”Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos:
1) taudin tarttuvuus on suuri;
2) tauti on vaarallinen; ja
3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.”
Tarkasteltaessa vaatimusten täyttymistä, voidaan todeta, ettei niistä yksikään toteudu. Yhdenkin kriteerin täyttymättä jääminen pudottaa taudin yleisvaarallisten tartuntatautien määritelmän ulkopuolelle. Taudin ei ole lähes kahden vuoden aikana todettu tarttuneen kuin noin kahteen prosenttiin suomalaisista, huolimatta valtavista testausmääristä. Suurin osa testauksen mukaan tartunnan saaneista on oireettomia tai vähäoireisia. Kuten kokonaiskuolleisuusluvuistakin voidaan nähdä, ei tauti ole erityisen vaarallinen. Poikkeuksellista ylikuolleisuutta ei ole ollut vuosien 2020 tai 2021 aikana. Kolmannen kriteerinkin voidaan huomata olevan täyttymättä – virustauteja ei pysäytetä esimerkiksi tehottomilla maskeilla.
Tartuntatautiasetuksessa on listattu yleisvaaralliset taudit. Näihin on sisällytetty 14.2.2020 tehdyllä hallituksen päätöksellä myös ”SARS, MERS ja muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio”.
Tartuntatautiasetuksessa puhutaan vaikeasta infektiosta, mikä ei täyty pelkästään pcr-testin näyttäessä positiivista tulosta, myös täysin terveille ihmisille. Tällä hetkellä, lähes kaksi vuotta asetusmuutoksen jälkeen, on selvää, että lähes mikään osa tartunnoista ei johda vaikeisiin infektioihin. Oireellisistakin potilaista suurin osa on lieväoireisia.
Tartunnan toteamiseen käytetty pcr-testi on käyttötarkoitukseen väärä ja antaa vääriä positiivisia tuloksia, johtaen siihen, että jopa 90% löydöksistä on vääriä. Positiivisen tuloksen saamisen jälkeen, henkilöitä kehotetaan olemaan hakeutumatta pcr-testiin puoleen vuoteen, sillä testi näyttää tällöin positiivista. Mikään ei takaa, ettei positiivinen löydös voisi missä tahansa tilanteessa olla puoli vuotta vanhasta tartunnasta, jota henkilö ei ole välttämättä itse huomannut ollenkaan. Suurin osa tartunnan saaneistahan on täysin oireettomia.
Väestön testaaminen pcr-testeillä on syrjivää, sillä vähintään kaksi rokotetta saaneita ei yleisesti testata, vaikka heillä olisi oireitakin. Tähän mennessä on kuitenkin selvää, että myös koronarokotetut voivat saada tartunnan ja levittää sitä edelleen. Testauksen valikoituminen johtaa siihen, että tilastot vääristyvät ja karanteenimääräykset kohdistuvat koronarokottamattomiin. Käytännössä terveitä ihmisiä laitetaan karanteeniin perusteetta ja sairaat ihmiset voivat vapaasti tartuttaa muita. Karanteenin vuoksi tavallinen elämäni on ollut mahdotonta ja myös poliittinen toimintani on estynyt karanteeniajaksi, mikä on demokratian kannalta vaarallista. PL 6 ja 22 § ja EIS 6, 13, 14, 17-18 artiklat säätävät velvoittavasti perus- ja ihmisoikeudeksi syrjimättömyyden eivätkä PL 23 §:n säätämät kriteerit perus- ja ihmisoikeuksien kaventamiselle täyty. Vain rokottamattomien kansanryhmään kohdistuva karanteenitoiminta on jo sinänsä rangaistavaksi teoksi säädettyä syrjintää ja lisäksi valituksenalaisella päätöksellä kohdennetaan syrjintää yksilöön ilman laillista ja lääketieteellistä perustetta.
Koko tartuntatautilain soveltamiseen ja rajoituksiin liittyvä viranomaistoiminta on parhaillaan 18.11.2021 lakimies Jaana Kavoniuksen vireille laittaman rikosprosessin kohteena. Kavoniuksen tutkintapyyntöön on ilmoittanut jo yhtyvänsä ainakin 125 henkilöä.
Karanteenin määrääminen mahdollisen altistumisen perusteella ei täytä em. perusteilla tartuntatautilain 60 § ilmeisyysvaatimusta leviämisen estämiseksi.
Vaadin asiassa suullista käsittelyä, että voin osoittaa mm. lääketieteen, tilastotieteen ja juridiikan asiantuntijoiden avustamina em. tosiasiat, jotka osoittavat karanteenin pätemättömyyden ja päätöksen lainvastaisuuden. Voin samalla toimittaa yllä mainitsemiini faktoihin mm. yleisvaarallisuuden olemattomuudesta tai pcr-testien pätemättömyydestä, tieteelliset viitteet. Vaadin asiassa myös maksutonta oikeudenkäyntiä, sillä kyseessä on valitus tartuntatautilain perusteella.
Prosessiosoitteena pyydän käyttämään alla mainitsemaani henkilökohtaista sähköpostiosoitettani.
Sain alla olevan kirjoituksen VTT:n tutkijalta, joka haluaa sensuurin ja painostuksen vuoksi pysyä anonyyminä. Kirjoitus ei edusta VTT:n tutkimusta tai kantaa. Olen itse vuorokauden automaattibännissä Facebookista, joten pyydän tälle jakoja eri some-alustoihin. Lisäys: Tätä kirjoitusta on päivitetty 26.11.2021 kirjoituksen loppuun. (OT)
Yli 12-vuotiaiden rokotekattavuus on yli 80 %, koronatestejä tehdään paljon vähemmän kuin ennen mutta silti tautitapauksia todetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Viranomaisten ja valtamedian haastattelemien asiantuntijoiden selitykset jatkuvat: esimerkiksi HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvistä tämä ei yllätä, sillä hänen mukaansa pandemian myöhemmät aallot ovat yleensä voimakkaampia. [1] Kuten vanha suomalainen sananlasku kuuluu: ”Kyllä sika syitä löytää; välillä on maa jäässä ja välillä on kärsä kipeä.” Kun ihminen on riittävän älykäs, selitys kyllä keksitään joka tilanteeseen. Edellä oleva Asko Järvisen lausunto tartuntamäärien kasvun syystä voi olla osatotuus, mutta seon silti pelkkää spekulaatiota eikä perustu kliiniseen dataan.
Edelleen mediassa puhutaan rokottamattomien pandemiasta ja syyllistetään rokottamattomia. Lisäksi viranomaiset antavat mediaan lausuntoja, että tulevat rajoitukset tulisi koskea ainoastaan rokottamattomia. [1][2] Koronapassia on perusteltu mm. sillä, että rokottamaton väestönosa levittää tautia ja kuormittaa sairaanhoitojärjestelmää.
Väite ”rokottamattomien pandemiasta” ei kestä lähempää tieteellistä tarkastelua
Suomessa eikä Ruotsissa testata enää lieväoireisia rokotettuja. [3][4] Samaan aikaan kuitenkin julkaistaan tilastoja, joissa vertaillaan rokottamattomien ja rokotettujen ilmaantuvuuslukuja ikään kuin realistisena tilannekuvana. Kun toista väestönosaa ei lieväoireisena testata, ei tällaisilla tilastoilla ole mitään virkaa. Alla Suomen ilmaantuvuusluvut [5] ja sen jälkeen Ruotsin vastaava [6] (viikko 45).
Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi Iso-Britannian terveysviranomaisten seurantaraportin (viikko 45) data näyttää päinvastaiselta. [7]
Johtopäätökset Iso-Britannian raportista ovat seuraavia: kaksi kertaa rokotettujen keskuudessa esiintyvyys on noin 15 % suurempi koko väestössä ja yli 30-vuotiassa noin 85 % suurempi. Rokotteen teho on siis voimakkaasti negatiivinen tartuntojen ehkäisyssä.
Vakavien ja sairaalahoitoa vaativien tapauksessa teho on positiivinen. Tässä tilastossa taas ei oteta huomioon ollenkaan rokotehaittoista johtuvaa kuormitusta sairaanhoidolle, joka laskee rokotteen tehoa sairaalaan joutumisessa.
Raportissa varoitetaan tekemästä johtopäätöksiä tähän dataan liittyen rokotteen tehosta, koska siihen voi liittyä tilastollisia vinoumia. Raportissa myös kehotetaan katsomaan mieluummin erillisiä kappeletta rokotteen tehokkuudesta, jossa on referoitu muutamaa tutkimusta, koska he eivät suostu uskomaan omaa dataansa. Yksi erillinen raportissa mainittu vertaisarvioimaton tutkimus[8] antaa rokotteen tehoksi 65–95 % tehon oireellisen koronan ehkäisyssä 4 kk rokotteen antamisen jälkeen. Tutkimuksessa oli rajoitetusti dataa alle 40-vuotiasta, koska heille oli rokotukset juuri aloitettu. Eli mieluummin pitäisi uskoa puutteellista tutkimusta kuin viranomaisten keräämää dataa. Raportissa mainitut tilastolliset vinoumat ovat raportin mukaan seuraavanlaisia (lihavoinnit ovat omiani) [7]:
Täysin rokotetut ihmiset voivat olla terveystietoisempia ja siksi joutua todennäköisemmin testaamaan COVID-19:n varalta, joten heidät todennäköisemmin tunnistetaan tapauksiksi (NHS Test and Tracen toimittamien tietojen perusteella)
Monet niistä, jotka olivat rokotusjonon kärjessä ovat ne, joilla on suurempi riski saada COVID-19 ikänsä, ammattinsa, perhetilanteensa tai taustalla olevien terveysongelmien vuoksi
Täysin rokotetut ja rokottamattomat voivat käyttäytyä eri tavalla, erityisesti mitä tulee sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ja siksi heillä voi olla erilainen altistuminen COVID-19:lle
Henkilöt, joita ei ole koskaan rokotettu, ovat todennäköisemmin saaneet COVID-19:n viikkoja tai kuukausia ennen raportin kattamaa tapausjaksoa. Tämä antaa heille luonnollisen immuniteetin virukselle muutaman kuukauden ajan, mikä on saattanut osaltaan vähentää tapausten määrää viime viikkoina
Kun raportin data ei ole virallisen narratiivin mukaista päädytään jälleen selittelyyn. Tätä kutsutaan taas kognitiiviseksi vinoumaksi, jolloin tilastoja ja havaintoja painotetaan sopimaan paremmin omaan käsitykseen. Alla on vastineet näihin neljään kohtaan:
Kohta 1: Raportissa todetaan, että suurempi testausmäärä toisessa väestöryhmässä vääristää tilastoa. Aivan kuten Suomessa testataan enemmän rokottamattomia, mutta THL ei kuitenkaan millään tavalla ota kantaa tilastojen luotettavuuteen. Lisäksi kohta 1 on spekulaatiota: ”voivat olla” ei ole kliinistä dataa. Tämä väitteen he voisivat tosin helposti todentaa katsomalla ovatko rokotetut yliedustettuna testausmäärissä. Tätä tietoa ei raportissa esitetä väitteen tueksi, vaan päädytään spekuloimaan.
Kohta 2: Aivan, riskiryhmät tuleekin suojata. Tästä ei selvinnyt miten tämä liittyy tilaston väitettyyn vääristymiseen, ellei siinä välillisesti väitetä, että rokote on niin huono, että sen taho laskee tartuntojen ehkäisyssä lähelle nollaa prosenttia tai negatiiviseksi verrattuna rokotettuihin, kuten raportti itsessäänkin vihjailee.
Kohta 3: Iso-Britanniasta poistettiin rajoitukset syksyllä kaikilta, kun korkea rokotekattavuus saavutettiin. Tässä ei avattu mitä ne erot käyttäytymisessä ovat vaan spekuloitiin: ”voivat käyttäytyä”.
Kohta 4: Rokottamaton saa immuniteetin taudille sairastettuaan sen. Eikö rokotteen pitänyt tehdä se? Eikö rokotettu sitten saa taudille immuniteettia sairastettuaan sen? Tauti näyttää kuitenkin leviävän voimakkaasti rokotettujen keskuudessa.
Olipa asia miten tahansa, niin tilastoista nähdään, että rokotettu on oleellinen osa pandemiaa. Tästä aiheesta myös Günter Kampf perustellusti kirjoittaa (20.11.2021) yleislääketieteen arvostetuimman julkaisun The Lancetin ”Correspondence” -osiossa.[9]
Britannian terveysviranomaiset spekuloivat raportissaan mm. sillä, että rokotetut ovat terveystietoisempia. On yleisesti tiedossa, että terveystietoisemmilla ihmisillä on paremmat elintavat, mikä taas ennustaisi matalampaa kuolleisuuttakin. Kun katsotaan Iso-Britannian tilastokeskuksen dataa[10], niin tilanne on juuri päinvastainen tässäkin. Kolmesta alla olevavasta kuvaajasta (kuvat 4–6) nähdään, että ensimmäinen rokotus nostaa kuolleisuutta koko väestössä. Alle 60-vuotiassa kaksi rokotetta saaneet kuolevat noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin rokottamattomat. Rokote siis tappaa enemmän ihmisiä Iso-Britanniassa kuin pelastaa. Myös Suomessa kuolleisuus on tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noussut. Viikoilla 1-41 kuolleisuuden kasvu on 3,4 % verrattuna edellisten 4 v keskiarvoon ja viikoilla 27-41 se on kasvanut 10,6 % verrattuna edellisten 4 v keskiarvoon samoilla viikoilla. [11][12]
Samaan aikaan Suomessa: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoi Ilta-Sanomille (22.11.2021)[13], että koronarokotus on helppo, halpa ja toimiva tapa ottaa henkivakuutus. Väkisinkin tulee mieleen elokuvan Häjyt kohtaus, jossa Samuli Edelmanin ja Juha Veijosen esittämät hahmot kertovat baarin omistajalle myydessään pimeää viinaa, että kaupan päälle tulee palovakuutus: jos viinoista tehdään kaupat, ei baarikaan pala niin herkästi.
Rämetin mukaan kaikki tulevat koronan ennen pitkää sairastamaan [13]. Tämä on tyypillistä mediassa esiintyvää retoriikkaa, jolla pelotellaan rokottamatonta väestönosaa ottamaan rokote ja muita ottamaan tehosteita. Samalla se on kuitenkin todella halpaa psykologiaa ja kansalaisten pitämistä tyhminä, aivan kuten henkivakuutuksellakin lupailu. Jos kaikki sairastaisivat taudin, menisi siihen Suomessa 60 vuotta. Tämä aikataulu perustuu ajatusleikkiin, jossa tauti leviäisi nykyisellä tahdilla (2,5 % sairastanut taudin puolessatoista vuodessa), kukaan ei kahta kertaa ja kellään ei olisi tautiin ennestään immuniteettia. Immuunivaste on ihmisillä kuitenkin hyvä ja vasta-aineita muodostuu hyvin nopeasti [14], mikä voi kertoa siitä, että ihminen on altistunut jollekin aiemmin kiertäneelle koronavirukselle jolloin immuunijärjestelmä tunnistaisi myös Covid-19 -viruksen tai osia siitä[15].
Suomessa koronan kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta ja heillä on keskimäärin yksi tai useampi perussairaus. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli koronaan (tai koronan kanssa) 534 ihmistä. Kun lopulliset kuolinsyyt julkaistaan tulevaisuudessa, tulee tämä luku putoamaan. Pandemian alusta koronaan sairastuneista suomalaisista on kuollut 0,7 %, joista yhdeksän kymmenestä oli yli 70-vuotiaita. Vuonna 2020 alle 70-vuotiasta kuoli vain 60 ihmistä ja alle 30-vuotiasta ei yksikään. [16] Jotta tämän saa jonkunlaiseen kontekstiin, niin vuonna 2014 Suomessa kuoli liukastumalla tai kompastumalla 674 ihmistä. Tähän mennessä (22.11.2021), epidemian alusta laskettuna, 99,98 % kaikista suomalaisista on selvinnyt taudista. Vuonna 2020 siitä selvisi 99,99 % samoin kuin liukastumis-/kompastumiskuolemalta. Koronassa merkittävä riskitekijä on ylipaino ja liukastumis-/kompastumiskuolemassa villasukat. Kumpaankin riskitekijään voi vaikuttaa itse ilman rokotusta.
Ylipaino merkittävä riskitekijä
Painoindeksi 30-40 aiheuttaa kaksinkertaisen riskin saada koronan vakava tautimuoto. Koronan takia tehohoitoon joutuneista puolella painoindeksi on yli 30. [17] Elokuussa 2021 HUS:n kaikista koronapotilaista yli 40 %:lla oli painoindeksi yli 40. [18] Ylipainoisen keho ei myöskään tuota yhtä paljon D-vitamiinia kuin normaalipainoisen, joten sitäkin olisi hyvä syödä lisäravinteena koronan ehkäisyä ajatellen isompia annoksia. [19] Useiden kymmenien tutkimusten mukaan riski sairastua vakavaan koronaan pienenee merkittävästi riittävällä D-vitamiinin saannilla. [20]
Median mukaan meidän tehohoidon kapasiteetti on koko ajan äärirajoilla, vaikka meillä pitäisi olla mahdollisuus nostaa tehohoitopaikkojen määrä kolmestasadasta tuhanteen. [21] 84 % kaikista koronatehohoitopotilaista on ylipainoisia (bmi yli 25) ja vain 16 % normaalipainoisia. [17] Miksi ylipainoisia ei leimata mediassa yhtä voimakkaasti tehohoidon kapasiteetin äärirajoille viemisestä kuin rokottamattomia, sillä he ovat myös merkittävä rasite tehohoidolle? Miksi median otsikot eivät kuulu: ”Meillä on lihavien pandemia.” Onhan kuitenkin ihan OK leimata rokottamattomia lääketieteellisen itsemääräämisoikeuden kiinnipitämisestä ja siitä, etteivät he anna injektoida kokeellista mRNA-rokotetta itseensä.
Rokotteen ottaminen on eettinen valinta
Ja lopuksi Ylen haastattelussa (19.11.2021) Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen pohtii rokottamattomiin kohdistuvien rajoitusten eettistä puolta:
”Jos siitä on haittaa vain henkilölle itselleen, voi rokottamattomuus pysyä omana asiana. Mutta jos rokottamattomuus voi aiheuttaa muille kielteisiä vaikutuksia, ei se ole enää vain yksityisasia.” [22]
Kun tiedetään, että rokotettukin voi tartuttaa, Iso-Britannian tilastojen mukaan jopa enemmän kuin rokottamaton, voidaan perustellusti kysyä rokottamisen kielteisiä vaikutuksia muille ja ylipäätään soveltaa Kauppisen esittämää eettistä tulkintaa rokotettuihin.
Lisäksi rokotehaittojen sekä läpäisyinfektion aiheuttamaa sairaalakuormitusta tulisi tarkastella näkyvämmin. Koronan aiheuttaman sairaalakuormituksen pienentyminen on yksi koronapassin peruste. Rokotetut saavat ilmeisesti kuormittaa tartuntoineen ja rokotehaittoineen sairaaloita niin paljon kuin haluavat? Rokotettujen osuus HUS:n sairaalahoidossa on viime viikkojen aikana vaihdellut väitetysti 23 % ja 50 % välillä. [23] Tehohoitoon päätymisen riski väitetään olevan Suomessa 33-kertainen rokottamattomalla.[24] Kumpikaan edellä olevista väitteistä ei pidä täysin paikkaansa. THL:n ohjeen mukaan ensimmäisestä rokotuksesta pitää olla kulunut 21 päivää ja toisesta 7, jotta voi olla tilastoissa rokotettu. HUS käyttää omissa tilastoissaan kumpaankin 7 päivää. [23] Lisäksi on hyvä huomioida, että Qatarissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokotus laskee vastustuskykyä ja lisää läpäisyinfektion riskiä, jos taudin on sairastanut alle 6 kk ennen rokotteen ottamista.[25] Tämä viittaisi siihen, että rokote laskee vastustuskykyämme ja sotkee meidän omaa luonnollista immuunijärjestelmäämme.
Iso-Britannian tilastoista nähdään, että rokotteet ovat vaarallisempia ihmisille kuin itse tauti, jota vastaan niillä rokotetaan. Iso-Britannian tilaston antaman huolestuttavan signaalin pohjalta myös Suomessa tämän syksyn ylikuolleisuutta ja sen yhteyttä rokotteisiin pitäisi tutkia, sillä sen nousun ajankohta sopii toisen rokotekierroksen alkamisajankohtaan.
Onko siis moraalisesti ja eettisesti oikein leimata, syyllistää ja syrjiä ihmisiä väliaikaisen myyntiluvan saaneesta (eli käytännössä testivaiheessa olevasta) rokotteesta kieltäytymisestä? Sellaisen rokotteen, jonka pitkäaikaisvaikutuksia kukaan ei olemassa olevan tiedon pohjalta voi tietää. Sellaisen rokotteen, joka ei estä tartuttamista. Miten pitkälle ajalle ja millaisia sairauksia haittavaikutukset aiheuttavat? Laskeeko rokote meidän yleistä vastustuskykyämme? Lisääkö se kuolleisuutta? Rokotteen standardimyyntiluvan saamiseenkin tarvitaan lisätutkimuksia, joissa näihin kysymyksiin pyritään toivottavasti vastaamaan. Edellä esitettyjen tietojen valossa rokote näyttäisi olevan kuitenkin kaikkea muuta kuin turvallinen ja halpa henkivakuutus.
Sain artikkelin kirjoittajan lisäyksen 26.11.2021. Lisäys alla. Kommentit artikkeliin on esitetty FB- ja Twitter -feedissäni. (OT)
Kiitän lukijoita aktiivisuudesta, kannustuksesta ja epäkohtien esiin nostamisesta jutussani. Yksi hyvä lukijoiden huomautus liittyi siihen, että Iso-Britannian virallisessa tilastossa[1] oli saatavilla ainoastaan datat nippuna 10–60-vuotiasta ja valitettavasti data pienemmistä ikäjoukoista ole saatavilla. Koska rokotekattavuus on isompi 60-vuotta lähestyvillä kuin lähempänä 10-vuotta olevilla, ei tuo suuri ikäjoukko anna välttämättä realistista kuvaa rokotteen aiheuttamasta kuolleisuudesta. On kuitenkin selvää, että rokotteen hyötysuhde kuoleman estämisessä laskee 60-vuotiassa ja alle, koska esimerkiksi Suomessa koronan kanssa kuolleista epidemian alusta laskettuna [2]
0 % on 0–30 v.
0,8 % on 30–39 v.
1,5 % on 40–49 v.
4,5 % on 50–59 v.
8,7 % on 60–69 v.
23,6 % on 70–79 v.
Ja niin edelleen. Fimean twiitin (23.11.2021) [3] mukaan on tullut alle 5 ilmoitusta (eli 1-5) 18-29 vuotiaiden rokotehaittakuolemista. Tämä kyseenalaistaa voimakkaasti rokotteen hyödyn alle 18-30-vuotialla, kun kuolleita oli vuonna 2020 nolla samassa ikäryhmässä, jolloin ketään ei oltu vielä rokotettu. [2] Jos ainut argumentti rokotteiden antamisesta nuorille ikäryhmille on taudin leviämisen ja tartuttamisen estäminen riskiryhmiin, niin ainakaan Iso-Britannian tilastojen mukaan rokote ei sitä tee.
Miksi tämä Fimean tieto löytyy vain Twitteristä? Se on ensiarvoisen tärkeää tietoa, jonka kertomatta jättäminen voi johtaa kuolemiin. Olisi välttämätöntä saada selville täysin läpinäkyvästi meille kaikille ajantasaiset tutkimustulokset sekä tilastot koronarokotteiden haitoista ja hyödyistä, koska kyseessä poikkeuksellinen maailmanlaajuinen rokotetutkimus. Oleellisia ja ajantasaisia avainlukuja ei saa ajoissa esimerkiksi THL:ltä oikeista ja korjatuista koronakuolemista eikä Fimealta rokotekuolemista, ja rokotettujen testauskin on ajettu alas. Kuulutin edellisessä jutussani myös sen perään, että Suomen ylikuolleisuuden nousua pitäisi tutkia, jotta mahdollinen yhteys rokotteisiin selviäisi. Lääkärinvalassakin sanotaan: ”Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.”[4] Kun näihin asiallisiin kysymyksiin ei vastata, herättää se vain lisää epäluuloja. Samaan aikaan hallituksessa ja eduskunnassa säädetään näillä puutteellisilla ja vääristyneillä tilastoilla erilaisia rajoituksia ja äänestetään koronapassista.
