Pyydän, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea keskeyttää heti menossa olevat koronarokotukset.
Sivustonne mukaan haittailmoituksia on tehty jo 653, joista 201 vakavia. Kun lasketaan noiden haittavaikutusilmoitusten perusteella, niin rokotusten laajentuessa on odotettavissa valtava rokotuskatastrofi. Vakavia ilmoituksia on odotettavissa lähes 3000. Ilmoitukset voivat käsittääkseni sisältää useita henkilöitä. Vakavia vaikutuksia, kuolema mukaan luettuna, on tällöin odotettavissa enemmän kuin mitä ilmoitusten lukumäärä osoittaa. Luku lienee vain teidän tiedossanne.
Jouduin laskemaan odotusarvon 19.2.2021 lukujen perusteella, sillä 22.2.2021 tilanne on väärin laskettu, kuva otsikkokuvassa. Laskelmissa tehdyt virheet saavat epäilemään muidenkin laskelmienne pätevyyttä.
Uskon, että Fimeaan kohdistuu painostusta rokotusten jatkamiseksi. Pyydän teitä siitä huolimatta – tehkää velvollisuutenne, tehkää oikein.
Olen lähettänyt yo. avoimen kirjeen myös kirjaamoonne.
Suomessa on instituutio nimeltä oikeusasiamies. Oikeusasiamiehen internet-sivuston etusivulla on kerrottu isolla tekstillä:
Eduskunnan oikeusasiamies valvoo ja edistää laillisuutta ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista viranomaisten ja julkista tehtävää hoitavien yksityisten toiminnassa
Kansalaiset voivat tehdä oikeusasiamiehelle kanteluita kohtaamistaan epäkohdista julkisessa toiminnassa. Näin minäkin tein kun joulukuussa poliisi hajotti etelä-Suomen aluehallintoviraston määräykseen perustuen mielenosoituksen. Kanteluni perustui kolmeen kohtaan:
AVI:n päätös on perustuslain vastainen.
AVI:n päätös on tehty virheellisin perustein.
Poliisi toimi väärin, koska poliisi ei saa noudattaa lainvastaista käskyä, varsinkaan perustuslain vastaista.
Sain tällä viikolla sähköpostia oikeusasiamiehen kansliasta. Päätös on alla.
Mitä yllä olevasta kapulakielisestä päätöksestä, siinä viitatusta päätöksestä tai tiedotteesta pitäisi ajatella?
Päätöksessä, aiemmassa päätöksessä tai tiedotteessa ei missään kohdin oteta kantaa asian ytimeen, jonka ole tuonut esille kantelun kohdassa 2: Nykyisen koronaviruksen esiintymisessä ei ole kysymys yleisvaarallisesta tartuntataudista.
”Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos: 1) taudin tarttuvuus on suuri; 2) tauti on vaarallinen; ja 3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.”
Olen tekemässäni kantelussa käynyt yo. perustelut läpi yksityiskohtaisesti. Tauti ei ole erityisen tarttuva, vaarallinen, eikä sen leviämiseen henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä ole ollut havaittavaa vaikutusta. Mitkään tartuntatautilain kriteerit eivät koronavirusesiintymien osalta täyty. Onko kyseessä edes epidemia kun sitä täytyy etsiä valtavalla testauskoneistolla? Luulisi epidemian olevan selvästi havaittavissa kuolleissa ja sairaalassa olijoiden määrissä.
Tartuntatautiasetuksessa on listattu yleisvaaralliset taudit. Näihin on sisällytetty 14.2.2020 tehdyllä hallituksen päätöksellä myös ”SARS, MERS ja muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio”. Asetuksessa puhutaan vaikeasta infektiosta, mikä ei nähdäkseni täyty pelkästään PCR-testin näyttäessä positiivista tulosta. Tällä hetkellä, noin vuosi asetusmuutoksen jälkeen, on selvää, että suurin osa tartunnoista ei johda vaikeisiin infektioihin.
Mietittäessä tartuntatautilain ja tartuntatautiasetuksen keskinäistä suhdetta, on selvää, että eduskunnan säätämä laki on hallituksen tekemää asetusta ylempää lainsäädäntöä. Tartuntatautilain yleisvaarallisuuden käsite vaikuttaa näin arkijärjellä ymmärrettävältä. Lienee myös mahdollista, että koronaviruksesta voisi kehittyä sellainen muunnos, joka täyttäisi lain kriteerit, joten sen listaaminen tartuntatautiasetukseen on nähdäkseni perusteltavissa.
Hallituksen päätös 14.2.2020 on ymmärrettävä tuolloisissa oloissa. Taudin vaarallisuudesta ei tulloin ollut selvää käsitystä. Olisi kuitenkin viimeistään kesäkuussa 2020 pitänyt ymmärtää, että kyse on tavanomaisesta kausittaisesta räkätaudista epidemian hiivuttua toukokuussa 2020. Mikäli kyseessä olisi ollut yleisvaarallinen tauti, niin se ei varmaankaan olisi hiipunut kuten muutkin kausiräkätaudit. Missään vaiheessa (edes keväällä 2020) Suomessa ei ole ollut havaittavissa tavanomaisesta poikkeavaa kuolleisuuden nousua. Eikä sitä ole tapahtunut kesän 2020 jälkeenkään, vaan kokonaiskuolleisuusluvut ovat pysytelleet tavanomaisella tasolla, jopa alempana kuin aikaisempina talvina. Tällöin ei yhteiskuntaa ole rajoitettu vastaavalla tavalla.
Sairaalassa olijoiden määrä on jatkuvasti ollut alhaisella tasolla. PCR-testeillä todettuja tartuntoja on toki löytynyt, mutta se johtuu testin suuresta herkkyydestä ja valtavasta testausmäärästä. Pohjois-Savon sairaahoitopiiri pitää tehohoidon tilannekuvaa. Sen mukaan tällä hetkellä viruksen kantajia on koko Suomen sairaaloissa vain 18 henkeä. Näistäkin on huomattava, että lukuun sisältyy myös epäillyt koronavirustartunnat, eli todellinen viruksen kantajamäärä tehohoidossa on vain noin kymmenen henkeä. Nämäkin kymmenen henkeä ovat ovat tehohoidossa hyvin erilaisista syistä – heidät on vain testattu viruksen kantajiksi. He eivät siis todennäköisesti ole tehohoidossa viruksen vuoksi.
Vuodeosastoilla olevien potilaiden määrä on laskenut jo noin kaksi kuukautta huolimatta THL:n tekemästä tilastoväärennöksestä, jolla potilaiden määrä saatiin hetkellisesti nousuun. Vuodeosastoilla tehtävät vanhusten jatkuvat testaukset ovat hyvin arveluttavia – joitain hyvin huonokuntoisia vanhuksia on testattu toistuvasti. Tämä on erittäin epäeettistä toimintaa ja voi johtaa jopa vanhuksen kuolemaan.
Valtavalla testaamisella todettujen potilaiden määrät sekä teho-osastoilla, että vuodeosastoilla ovat hyvin pieniä. Suomen tehohoitokapasiteetista vain pieni osa on koronaviruksen kantajiksi todettujen käytössä. Lisäksi on huomattava, että tilanteen niin vaatiessa, on tehohoitokapasiteetti nostettavissa tuhanteen henkeen.
Tarkasteltaessa tilannetta kokonaisuutta on selvää, ettei kyse ole yleisvaarallisesta taudista. Miksi meillä siis on rajoituksia? Ei voi eikä saa olla niin, että yksittäinen aluehallintovirkailija voi omalla mielivaltaisella päätöksellään halvaannuttaa koko yhteiskunnan toiminnan ja muu virkakoneisto, tässä erityisesti poliisi, seuraa järjettömästi typeriä päätöksiä omaa harkintaa käyttämättä. Viranomaisten olisi punnittava omia päätöksiään suhteessa tilanteeseen ja perustuslakiin. Onko tilanne todella sellainen kuin media ja maan johto esittävät? Miksi kukaan ei näytä tekevän punnintaa rajoitusten aiheuttamien kuolemantapausten, haittojen, kustannusten ja toisaalta kuviteltujen hyötyjen välillä? Onko maan ja virkakoneiston johto täysin osaamattomissa tai pahantahtoisissa käsissä?
Mietittäessä oikeusasiamiehen päätöstä, on kummallista, ettei kantelun tärkeimpään osaan oteta mitään kantaa. Mikä tällöin on oikeusasiamiehen rooli? Suomalaiset ovat olleet perinteisesti lakia kunnioittavia ja uskoneet siihen, että viranomaiset ajavat viime kädessä kansan etua. Näin ei näytä nyt tapahtuvan. Mikäli kansalaisten oikeuksia puolustavat viranomaiset eivät uskalla tai halua ottaa kantaa oleellisiin kysymyksiin, putoaa heidän toiminnaltaan oikeutus ja he muuttuvat sortokoneiston osaksi.
Olen jälleen tänään sunnuntaina 14.2.2021 klo 14 Helsingin menetetyn vapauden aukiolla… anteeksi… Kansalaistorilla mielenosoituksessa, jossa saa olla AVI:n määräyksen mukaisesti korkeintaan kymmenen henkeä. Saamani tiedon mukaan mielenosoituksia on Kansalaistorilla 12 kappaletta ja kymmeniä muita mielenosoituksia on poliisin toimesta ohjattu muille läheisille aukioille. Oulussa järjestetään myös vastaavia mielenosoituksia. On tulossa kiinnostava aurinkoinen sunnuntaipäivä!
Suomessa viitataan Ruotsiin usein esimerkkinä siitä miten koronajuttuja ei pidä hoitaa. Esitetään mitä kummallisempia väitteitä jopa yli kymmenestä tuhannesta ’koronaan kuolleesta’ jne. Käyn alla olevassa kirjoituksessa läpi Ruotsin kokonaiskuolleisuutta Ruotsin tilastokeskuksen alustavan tilaston perusteella. Koska tilasto on alustava, niin analyysiin liittyy jonkin verran epävarmuutta.
Ensinnäkin, Ruotsissa käytetään Suomen tapaan tilastointimenetelmää, jossa koronakuolemilla tarkoitetaan kuolemantapauksia, joissa ’koronakuolemaksi’ päätyy kun on kuollessa ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta PCR-testillä. Todellisista kuolemansyistä ei ole tietoa. On siis väärin puhua yleisesti koronakuolemista, vaan rehellisempi tapa olisi puhua koronaan liittyvistä kuolemista kuten Suomen THL sentään tekee.
Ruotsin tilastokeskus SCB on julkistanut ison Excel-taulukon, jossa kokonaiskuolleisuutta on tilastoitu hyvin monella tavoin. Kun taulukkoa rupeaa tarkastelemaan, niin huomaa useassa kohdin, että se vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Heti ensimmäinen taulukko Tabell 1 näyttää raakalukujen vieressä kaavion, jossa vuoden 2020 lukuja verrataan kalenterivuoden alusta ja vuosien 2015-2019 keskiarvoon. Miksi graafi on pitänyt piirtää tuossa muodossa lukuaineiston viereen?
Tuossa esittämistavassa on kolme perustavanlaatuista ongelmaa: 1. Keskiarvo hävittää voimakkaat vaihtelut, eli aiempien vuosien piikit ja laaksot vertailuaineistosta. Vuoden 2020 alun koronaepidemia näyttää pahemmalta kuin se olikaan. 2. Vertailu alkaa kalenterivuoden alusta, jolloin epidemian ajoittuminen vuodenvaihteen eri puolille tekee vuosien keskinäisen vertailun sattumanvaraiseksi. 3. Ruotsin väkiluku on lisääntynyt 2015-2020 noin 580.000 hengellä. Absoluuttisten kuolinlukujen vertailu ei anna tilanteesta oikeaa kuvaa.
Kun taulukon kelaa alas, niin sarake 374 Okänd dödsdag kertoo, että aineistossa on tuhansia henkilöitä, joiden kuolinpäivää ei tiedetä. Miten ne on jaettu tuohon piirrettyyn graafiin? Vai onko niitä jaettu siihen ollenkaan? Vastausta tuohon ei ole nähtävissä. Luotettavan vertailun tekeminen tuosta aineistosta on hankalaa. Tuhannet kuolleet pitäisi jakaa jollain luotettavalla perusteella päivittäiseen aineistoon. Sama ongelma toistuu läpi koko tilastoaineiston.
Aineistosta selviää, että Ruotsissa on alueellista vaihtelua kuolleisuudessa kuten Suomessakin. Kuolleisuus painottuu Tukholman alueelle, jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu. Tummaihoisten maahanmuuttajien riski kuolla mihin tahansa infektiotautiin on suurempi, sillä he kärsivät D-vitamiinin puutteesta hyvin yleisesti. Tumma iho ei tuota pohjoisessa D-vitamiinia kunnolla edes kesäaikana. Oman kulttuurin ja kielen parissa pysyttelevät eivät saa todennäköisesti yhtä hyvin tietoa D-vitamiinipuutoksen riskeistä kuin kantaväestö. Ruotsin Suomea korkeampaa kuolleisuutta eivät näytäkään selittävän lievemmät rajoitustoimet, vaan D-vitamiinin puutteesta kärsivien maahanmuuttajien suurempi osuus. Sama lopputulos olisi tullut todennäköisesti myös jonkin influenssan vuoksi.
Taukosta 11 (Tabell 11) löytyy sentään valmiiksi piirretty graafi, jossa on hyödyllistä tietoa.
Graafista voidaan havaita, että verrattuna muutamaan aiempaan vuoteen huhti-, touko- ja joulukuussa on kuolleisuuspiikki. Sen sijaan muina kuukausina kuolleisuus on samalla tasolla tai vähäisempää kuin vertailuvuosina. Kuolleisuus on suhteutettu väkilukuun, mutta sitä ei ole kerrottu, miten ilman kuolinpäivää olevat on jaettu taulukkoon. Ehkä sitä ei ole tehty?
Koska tilastosta ei löydy suoraan vastauksia haluamiini kysymyksiin, tein muutamia omia vertailuja. Ensimmäisenä otin SCB:n tilastoista hieman pidemmän ajanjakson, kymmenen vuotta, ja suhteutin kuolleisuuden Ruotsin kasvaneeseen väkilukuun.
Vertailussa vuosi 2020 näyttää vuoteen 2019 verrattuna selvästi korkeampaa kuolleisuutta. Tosin tämä johtuu siitä, että vuosi 2019 oli kuolleisuudessa merkittävästi alhaisempi kuin mikään aiemmista vuosista. Vertailusta näkee, että vuoden 2019 palkki on vuoteen 2018 verrattuna saman verran matalampi kuin 2020 on vuoteen 2019 verrattuna suurempi. Voisikohan ero johtua epidemioiden ajoittumisesta? Kun kaaviota katsoo pidemmäs historiaan, niin siitä huomaa, että vuosi 2020 on kuolleisuudessa 2010-luvun alkuvuosien tasolla. Silloin ei hössötetty poikkeuksellisesta epidemiasta, vaan influenssat ja niistä seuraavat kuolemat kuuluivat normaalielämän piiriin.
Kalenterivuoden ollessa huono ajanjaksovalinta epidemioiden tappavuuden arvioinnissa, tein taulukon, jossa vertailu on tehty heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. Tällainen ajanjakso sisällyttää yhteen jaksoon kokonaisen talvikauden ja sen räkätaudit.
Kesästä kesään -vertailu paljastaa, ettei kuolleisuus koronaepidemian aikana ole ollut poikkeuksellisen suurta. Historiassa ei tarvitse mennä kuin kolme vuotta taaksepäin, niin ollaan samoissa lukemissa. Mikäli historiassa mentäisiin enemmän taaksepäin, niin sieltä löytyisi huomattavasti koronaepidemiaa pahempia ajanjaksoja.
Suomessa THL on aiemmin laskenut talvisten epidemioiden aiheuttamia ylikuolleisuuksia influenssakausittain syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Tein vertailun vuoksi Ruotsista alle vastaavan taulukon.
Kun räkätautikautista vertailua katsoo, niin havaitsee, ettei tarvitse mennä kuin pari vuotta taaksepäin, niin ollaan talven 2019-2020 tasolla. Tällaisia vertailuja THL on siis tehnyt Suomen osalta aiemmin. Sopiikin kysyä, että miksi näin ei ole tapahtunut viime kuukausina. Kun THL:n vertailuja ei kuulunut, niin tein elokuussa 2020 itse vastaavan vertailun Suomen osalta. Se osoitti, ettei Suomessa tapahtunut talvella 2019-2020 mitään erikoista kokonaiskuolleisuudessa. THL:n puolustukseksi on sanottava, että asia on suoraan sanottu myös heidän sivuillaan.
Kokonaisuutena arvioiden ei Suomessa kuten Ruotsissakaan ole ollut poikkeuksellista epidemiaa. Rajoitukset elämään ovat tarpeettomia ja aiheuttavat valtavasti vahinkoa.
Lisäys klo 20:
Sain käyrän pidemmältä ajalta kommentteihin. Siitä näkee kokonaiskuvaa pitkälle historiaan.
