Olen seurannut nyt kuuden vuoden kokonais- ja ylikuolleisuutta Suomessa. Kiinnostuin asiasta ns. ’koronapandemian’ vuoksi, sillä kiinnitin huomiota jo vuonna 2020 siihen, ettei tämä ’pandemia’ näkynyt kokonaiskuolleisuudessa käytännössä mitenkään, vaikka media, poliitikot ja virkamiehet väittivät koronaviruksen aiheuttavan suurta kuolleisuuden lisäystä.
Olen kirjoittanut kokonaiskuolleisuudesta vuosittain ja julkaissut muuta aineistoa välillä. Nopeatempoisin aiheen seuranta kannattaa tehdä X-tililläni @OssiTiihonen. Taustaksi tähän kirjoitukseen kannattaa lukea esimerkiksi vuoden takainen samaa aihetta käsittelevä julkaisu täältä: https://ossitiihonen.com/2024/07/29/talven-2023-2024-kokonaiskuolleisuus-yha-korkealla-tasolla/
Koko aiheesta kannattaa lukea esimerkiksi tämä todellisen asiantuntijan kirjoitus, jossa on peräti 122 viitettä: https://ossitiihonen.com/2025/01/10/korruptiopandemia-osa-2-tuomiopaivan-kynnyksella/
Aihe tiivistettynä kahteen lauseeseen: Talvina 2019-2020 ja 2020-2021, jolloin ns. pandemian olisi pitänyt niittää väkeä, kokonaiskuolleisuudessa ei näy merkittävää eroa aiempiin vuosiin tai tilastokeskuksen ennusteisiin. Kuolleisuus alkaa nousta vasta toisesta koronarokotuskierroksesta lähtien, touko-kesäkuussa 2021.
Tuoreimmat luvut talvelta 2024-2025 näyttävät, että tilanne helpottaa. Kokonaiskuolleisuuden trendi on laskeva, mikä on poikkeavaa, sillä ns. suuret ikäluokat (1945-1955) ovat tulleet siihen ikään, jolloin he kuolevat. Kuolleisuuden pitäisi tilastokeskuksen mukaan ikäluokkaperusteisesti hiljalleen nousta, ylittäen 60.000 kuollutta vuodessa joskus 2030-luvulla. Eikä niin päin, että kuolleisuudessa tapahtuu selkeä hyppäys ylöspäin kesäkuusta 2021 alkaen ja sitten trendi kääntyy laskevaksi myöhemmin.

Tämä näkyy myös kesästä kesään laskettuna:

Kesästä kesään -laskenta antaa luotettavampia tuloksia kuin kalenterivuoden käyttäminen laskennassa, koska jokatalvisen epidemia-aallon kuolleisuutta nostava vaikutus voi ajoittua kummalle puolelle vuodenvaihdetta tahansa vääristäen kalenterivuotista lukemaa sattumanvaraisesti.
Viikkotason kuolleisuudessa edeltävät kolme talvea näkyvät selvinä piikkeinä (sic!). Kuolleisuus ajoittuu kunkin talven koronapiikitysten jälkeiseen hetkeen. Koronapiikitykset ovat mitä ilmeisimmin johtaneet välittömiin kuolemiin ja niiden aiheuttaman vastustuskyvyn laskun ja muiden tekijöiden myötä myös kuolleisuuden pysyvään nousuun koronapiikkejä saaneilla. Tästä on tuhansissa kansainvälisissä tutkimuksissa saatu selviä viitteitä, esimerkiksi: https://zenodo.org/records/14269255

Kuolleisuus siis laskee. Voimmeko nyt huokaista helpotuksesta ja unohtaa koko asian? Miten sen nyt kukin ottaa. Suomessa on kuitenkin kuollut noin 17000 ihmistä enemmän kuin olisi tilastokeskuksen ennusteen mukaan pitänyt ja vammautuneita lienee kymmeniä tuhansia, ellei satoja tuhansia lisää. Nämä luvut ovat linjassa kansainvälisten lukujen kanssa. Emmekä edelleenkään tiedä pitkän aikavälin vaikutuksia. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan mRNA-koronapiikitykset ovat saattaneet integroitua ihmisten genomiin ja muutokset saattavat olla periytyviä. Jotkut tutkijat puhuvat jopa ’extinction level fenomenon’ -tason muutoksesta.
Pitäisikö päättäjien olla vastuussa tekemistään päätöksistä? Entä millä tiedoilla poliitikot ja virkahenkilöt ovat päätöksiä tehneet? Ja tekevät edelleen – THL suosittelee tätä kirjoitettaessa edelleen koronarokotuksia: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet Korostaisin erityisesti ns. asiantuntijoiden vastuuta koronarokotuksista. Heidän olisi pitänyt viimeistään kesällä 2020 olla selvillä tämän ns. pandemian poliittisesta luonteesta – siitä, ettei kysymys ole ollenkaan terveydenhuollosta.
Toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä käytiin Nürnbergin oikeudenkäynnit, joihin kuului myös ns. Doctors’ Trial: https://en.wikipedia.org/wiki/Doctors%27_Trial Tässä yhteydessä luotiin myös lääkäreille Nürnbergin eettiset säännöt, joita on yritetty viime vuosina piilotella, ilmeisestä syystä. Nämä säännöt pyrkivät estämään juuri sellaiset tapahtumat, mitä viime vuosina on nähty. Katsottaessa näiden ns. asiantuntijoiden viime vuosien toimintaa, on todettava, että natsilääkärit olivat kansanmurhassa amatöörejä.









