Tuulivoimaloiden energiatuotannon haitat ovat kasvaneet viime vuosina uusiutuvien energiamuotojen suosimisen ja tuulivoiman runsaan tukemisen vuoksi lähes kaikkialla maailmassa. Maailmalla on yli 2000 tuulivoimaloita vastustavaa järjestöä. Saksassa ja USA:ssa tuulivoimaloiden tuottamien infraäänipulssien vaikutuksia tutkitaan yhä intensiivisemmin. Puolassa myös maalle rakentaminen estettiin erilaisin säädöksin. Merellekään ei saa rakentaa kuin usean kymmenen kilometrin päähän rannikosta. Suomessa sen sijaan myös uusi ns. teknologianeutraali tuki näyttää jäävän tuulivoimalle. Tuulivoimalla oletetaan saatavan aikaiseksi merkittäviä hiilidioksidituotannon vähennyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tuulivoima on epäekologista ja vähentää luonnon monimuotoisuutta
Tuulivoiman on väitetty olevan puhdasta vihreää energiaa, jonka haitat uusiutuvana energiana ovat vähäisiä. Naturen julkaisema tutkimus Intiasta tuulivoima-alueita koskien kertoo kuitenkin merkittävistä ekosysteemiä muokkaavista vaikutuksista.
Tutkimuksen mukaan tuulivoimala-alueilla saalistajalintujen määrä on vähäinen verrattuna tuulivoimattomiin alueisiin. Saalistajan puuttuminen vaikuttaa saalistettavien liskojen määrään. Tuulivoima-alueilla liskojen stressihormonitasot olivat matalampia saalistajien vähäisemmän määrän vuoksi, eivätkä ne reagoineet ihmisen kiinniottotilanteissa, kuten ilman tuulivoimaa olevilla alueilla. Pakorefleksi oli heikentynyt. Kehon kunto ja seksuaalisen koristelun intensiteetti oli liskoilla huonompi kuin alueella, jolla ei ollut tuulivoimaa. Tuulivoimaloiden mekaanisen melun ja infraäänen oletetaan vaikuttavan liskojen morfologiaan, fysiologiaan ja käyttäytymisen muutoksiin.
Tuulivoimaseuduilla Suomessa on puolestaan tehty havaintoja, että maapetojen koko kasvaa merkittävästi, jopa kolmanneksen, sillä linturiistaa on runsaasti tarjolla tuulivoimala-alueilla. Metsästäjät ovat havainneet myös, että esim. supien ja kettujen muoto on muuttunut selkeäksi keskivartalolihavuudeksi. Kasvua ei ollut havaittu ennen tuulivoimalarakentamista.
Naturen julkaisema intialaistutkimus todistaa, että tuulivoimarakentaminen muokkaa huomaamattaan ekologiaa poistamalla saalistajia ja samalla lisää toisen lajin populaatiokokoa samanaikaisesti heikentäen sen kuntoa. Saalistajien häviäminen on johtanut kauaskantoisiin ekosysteemin vakaus- ja stabiliteettiprosesseihin, sillä tuulivoimala-alueiden sijainti perustuu talousnäkökohtiin eikä valintaan ympäristöolosuhteiden perusteella. Tutkimuksen perusteella arvioidaan, että tuulivoima-alueiden vaikutus ympäristöön on laajasti aliarvioitu.
Vaikutus kasvillisuuteen, maaperän kosteuteen ja ilman lämpötilaan
Pohjois-Kiinassa tehty tutkimus osoittaa, että tuulivoimala-alueella on merkittävä vaikutus lehtipinta-alaan ja kasvuun. Kesän kasvu heikentyi lähes 10 % ja koko vuoden nettotuotanto noin 4 %. Tuulivoimalat heikensivät myös maaperän kosteutta ja lisäsivät vesistressiä. Alue koostui pääasiassa sadontuotantoalueesta ja ruohokasvillisuudesta. Tutkimus osoitti tuulivoimaloiden voivan estää selvästi kasvillisuuden kasvua ja tuottavuutta.
Yksi monista tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia koskevista tutkimuksista vahvistaa voimaloiden aiheuttavan lämpötilan nousua turbiinialueella. Lämpenemistä esiintyi teksasilaisella tuulivoima-alueella erityisesti öisin. Lämpenemisen alueellinen malli linkittyi selkeästi turbiinialueeseen, jolloin läheisen vertailualueen lämpötila oli huomattavasti pienempi.
Vaikuttaakin siltä, että voimaloiden kosteus-, kasvillisuus ja lämpötilavaikutuksilla on merkitystä erityisesti herkästi vaurioituvilla seuduilla, kuten eroosioherkät alueet tai heikkokasvuiset kuivat seudut.
Tuulivoima vaikuttaa myös vesistöihin
Oulun yliopistossa on tutkittu tuulivoimaloiden vesistövaikutuksia. Tutkimusalue koski Pohjoismaita, erityisesti Suomea ja Norjaa. Vesivoimaloilla säädellään tuulivoimaloiden epätasaista sähköntuotantoa, jolloin niiden käytön tarve vaihtelee aikaisempaa enemmän.
Oulun yliopiston vesi ja ympäristötekniikan tutkija Faisal Ashrafin tutkimuksen mukaan tuulivoimalat vaikuttavat merkittävästi nopeisiin virtaaman muutoksiin joissa. Tutkijan haastattelun, STT 12/18, mukaan ”Nopea virtaaman muutos joessa on luonnoton ilmiö. Niiden lisääntyminen vaikuttaa jokien ekologiaan, sillä vesieliöstä ei ole sopeutunut näihin nopeisiin virtauksen muutoksiin. Haasteita syntyy myös joen käytettävyyteen.” Tutkijoiden mukaan nopeat lyhytaikaiset virtaaman muutokset linkittyivät sähkömarkkinoiden tarpeeseen.
Luonnonsuojelun näkökulmasta tuulivoimalla on vesiekosysteemiin vaikutuksia, joita tuskin tultiin selvittäneeksi riittävästi tuulivoimaloita rakennettaessa. Jokien ekologinen virtaama ylläpitää virtausta, jossa huomioidaan ekologia ja virkistyskäyttö. Poikkeama virtaamasta häiritsee eliöitä, saattaa lisätä ravinnehuuhtoutumista sekä häiritä virkistyskäyttöä merkittävästi.
Lähtökohtaisesti olettaisi, että myös valjastettujen jokien vesiekosysteemien ekologiasta ja virkistyskäytöstä olisi huolehdittava nykysäädösten puitteissa. Nyt näin ei kuitenkaan ole.
Energiapolitiikka tutkimuksen ja lupausten valossa
Uusimpien tutkimusten valossa tuulivoima ei ole puhdasta energiaa, kun tarkasteluun otetaan ekologinen perspektiivi, kasvillisuus- ja vesistövaikutukset ja kun huomioidaan, että tuulivoimaloiden käyttämä maapinta-ala tai niiden käyttämä materiaali suhteessa tuotettuun Twh on huomiota herättävän suuri verrattuna esim. ydinvoimaan. Energiapoliittisessa tarkastelussakin tuulivoima tulisi ottaa uuteen tarkasteluun. Esimerkiksi tuulivoiman kuluttama materiaali on kolmanneksi suurin, kun vertailussa oli mukana tuuli-, aurinko-, vesi-, geoterminen ja ydinvoima. Energiapoliittisia ratkaisuja mietittäessä nousee silloin tällöin esiin tärkeä näkökulma: kaikki talouskasvu pohjautuu osaltaan energiapoliittisten ratkaisujen tehokkuuteen.
Vaaliohjelmista selviää, että Suomessa haaveillaan energianviennistä. Ilmeisesti kyse on tuulivoimalla tuotetusta energiasta. On myös muistutettava, että viranomaisten taholta luvattiin tutkia myös tuulivoiman vaikutus maatilojen eläinterveyteen. Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta kuitenkin kerrottiin, että heidän tutkimusrahoitushakemuksensa hylättiin.
Tutkimuksen valossa on jo laajoille alueille pitkin länsirannikkoa ja muuta Suomea rakennettujen voimaloiden osalta, sekä tulevissa energiaratkaisuissa ja viennin edistämisstrategioissa syytä vakavasti miettiä voimaloiden tosiasiallisia vaikutuksia suomalaiseen ympäristöön. Niin luontoon, eläimiin kuin myös ihmisiin.
Lähteet:
https://www.nature.com/articles/s41559-018-0707-z#Abs1
https://www.mdpi.com/2072-4292/9/4/332
https://www.nature.com/articles/nclimate1505
https://www.energy.gov/quadrennial-technology-review-2015
https://www.vesivoimanluonto.fi/fi/vesivoiman-luonto/vaikutusten-korjaaminen/riittava-ja-jatkuva-virtaama/
Yllä olevan vieraskirjoituksen toimitti minulle tuulivoiman haitoista kärsivä henkilö. En ole itsekään mikään tuulivoiman ystävä – onneksi lähelläni ei ole tuulivoimaloita. Karsastan myös valtavia tukia, mitä tähän sattumavoimaan kanavoidaan. Tuulivoima vaatii merkittävää säätövoimakapasiteettia, joka kyseenalaistaa koko energiamuodon järkevyyden. (OT)