fbpx

Hiilidioksidin ja lämpötilan välillä ei ole korrelaatiota, saati syy-yhteyttä

Olen keskustellut vähintään satojen ihmisten kanssa ’ilmastonmuutoksesta’. Sinänsä fiksujen ihmisten kanssa tulee vastaan jatkuvasti se, kuinka tehokkaasti valtamedian propaganda on mennyt perille. Ilmiselviä aukkoja hiilidioksiditeoriassa ei haluta nähdä. Hiilidioksiditeorialla tarkoitan tässä teoriaa, että hiilidioksidi olisi ainoa tai hyvin merkittävä vaikuttaja alailmakehän lämpötilaan.

Mitään järkevää selitystä näiltä harhaanjohdetuilta ei tule esimerkiksi otsikkokuvan ristiriitaan. Hiilidioksidi on mittausten mukaan noussut, mutta sillä ei ole yhteyttä kuin satunnaisesti lämpötilaan. Korrelaatiota ei siis ole, saati kausaliteettia.

http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/UAH_LT_1979_thru_August_2019_v6.jpg

Erityisen selvästi tämä tulee ilmi kun tarkastellaan satelliittimittausten antamia alailmakehän lämpötiloja. Lämpötila ei ole käytännössä noussut 21 vuoteen, vuodesta 1998 tähän päivään, kts. kuva yllä. Kyse on toki siitä, mihin trendikäyrän alkupiste laitetaan. Jos se laitetaan kylmän jakson loppuhetkeen, noin 1970-luvun puoliväliin, niin saadaan toki nouseva käyrä.

Jos alkupiste laitetaan tästä hetkestä neljä vuotta taaksepäin vuoteen 2015, saadaan laskeva käyrä, kts. yllä. Globaaleista lämpötila-aikasarjoista 15 osoittaa jäähtyvää jo yli neljä vuotta ja vain yksi lämpenevää. Tätä ei näe missään valtamediassa, vaan niiden mukaan lämpötila kiipeää yhä vain ylemmäs. ’Ilmastotutkijoiden’ mukaan neljä vuotta on liian lyhyt aika päätellä lämpötilasta mitään. Miksi sitten jopa yksittäinen hellepäivä on merkki ’ilmastonmuutoksesta’, mutta neljän vuoden lämpötilan lasku ei ole? Tai hellepäivien määrän väheneminen? ’Ilmastotutkijat’ asettavat riittäväksi pituudeksi 30 vuotta, minkä alkuhetki sattuu sopivasti kylmälle kaudelle. Ennustan, että kymmenen vuoden kuluttua jakso pidennetään 60 vuoteen, jolloin trendikäyrän alkupiste saadaan pidettyä sopivasti kylmällä jaksolla, jolloin manattiin tulevaa jääkautta, ellei nykyinen ilmastopaniikki ole mennyt siihen mennessä jo ohi. 1970-luvulla todella pelättiin uuden jääkauden tuloa, vaikka CO2-pitoisuus oli ollut jo pitkään nousussa.

Jos trendikäyrän alkupiste laitetaan 1930-luvulle, saadaan lievästi laskeva trendikäyrä. 1900-luvun alun lämpökausi on hyvin tiedossa historiankirjoissa, saattavatpa jotkut vielä muistaakin nuo ajat.

Jos trendikäyrän alkupiste laitetaan 7000 vuotta taaksepäin, saadaan selvästi laskeva trendikäyrä. 7000 vuotta sitten järeä metsä viheriöi Lapin tuntureilla. Näitä puita löytyy vieläkin esimerkiksi käsivarren Lapin tunturijärvien pohjista tuntureilla missä nykyisin kasvaa vain vaivaiskoivua. On aivan selvää, että täällä on ollut geologisessa mittakaavassa hyvin vähän aikaa sitten huomattavasti lämpimämpää. Sama tilanne lienee vallinnut roomalaisaikaan ja keskiajan lämpökaudella.

Jos hiilidioksidi CO2 ei ole lämpötilamuutosten syy, niin mikä sitten?

Yllä olevassa kuvassa on laitettu päällekkäin satelliittimittausten antamat lämpötilalukemat ja Atlantin merivirtojen monikymmenvuotinen vaihtelu, eli AMO. Näyttää aika selvältä, että ilman lämpötila seurailee AMO:a ja se onkin lyhyellä aikavälillä hiilidioksidia parempi ehdokas ilmakehän lämpötilan säätäjäksi. Atlantin merivirrat kuljettavat valtavasti päiväntasaajalla lämmennyttä merivettä pohjoisemmaksi. Ilmiössä ei ole mitään kummallista, ilman lämpötilan tiedetään seuraavan hyvin meriveden lämpötilaa. Veden lämpökapasiteetti on myös erittäin suuri ilmaan verrattuna. Meret toimivat suurena lämpötilan tasaajana ilmakehän suhteen.

Professori Jyrki Kauppisen tutkimusryhmä on ehdottanut lämpötilanmuutosten selittäväksi tekijäksi pilvisyyden muutoksia, kts. kuva yllä. Pilvisyyden lisääntyminen laskisi lämpötilaa ja päinvastoin, mikä kuulostaa sekin mahdolliselta selitykseltä.

Jos selittäviin tekijöihin otetaan mukaan auringon säteilyvaihtelut ja kuun kiertoratasyklit NAO:n (North Atlantic Oscillation) lisäksi, niin saadaan myös kiinnostavia ja varsin osuvia analyysejä kuten yllä olevassa kuvassa. Näitä voidaan käyttää myös ennustamiseen. Syklianalyysi ennustaakin vuosille 2020-2025 jäähtyvää, vuosille 2025-2030 lämpimämpää kuin edelliselle viisivuotiskaudelle (mutta ei yhtä lämmintä kuin nyt 2019) ja sitten vuodesta 2030 eteenpäin hyvin kylmää.

Mitään ilmastokatastrofia ei vaikuttaisi olevan näkyvissä, ellei sellaiseksi muodostu mahdollinen voimakas jäähtyminen. Suomen historiassa kylmistä ajoista on todella ikäviä kokemuksia, täällähän eletään ihmisen levinneisyysalueen pohjoisrajalla. Luonnolliset vaihtelut ovat huomattavasti suurempia kuin hiilidioksidin mahdollinen vaikutus.