fbpx

Vieraskirjoitus: Kuka hävittää Saksan käytetyt tuulimyllyt ja mihin hintaan?

Tuulivoimalle pahoja uutisia Saksassa. Liittovaltion ympäristövirasto varoittaa ironisesti käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden hävitysongelmasta. Tuulivoimaoperaattorien rahoitusaukko hävittämiseen on 300 miljoonaa euroa.

”Perustimme tuuliturbiineja suurilla tuilla, mutta kukaan ei ole ajatellut, mitä laitteille tapahtuu jälkikäteen; Esimerkiksi käytettyjen materiaalien on oltava myös kierrätettäviä ”, muistutti kierrätysyhtiö Remondisin toimitusjohtaja Herwart Wilms. Erityisesti roottorin lapojen lasi- ja hiilikuiduilla vahvistettujen muovien ”käsittely kohtuullisin taloudellisin kustannuksin olisi tuskin mahdollista”.

Saksan tuulivoimayhdistyksen (BWE) johtaja vakuuttaa edelleen, että komposiiteille on vakiintuneita kierrätysmenetelmiä. Huolenaihetta kuitenkin vahvistaa tieteellinen lausunto. Saksan tuulivoimalle varsin myötämielinen ympäristövirasto on analysoinut 250-sivuisessa raportissaan, että ensimmäisen sukupolven tuuliturbiinit tuottavat pelkästään vuonna 2021 yli 50 000 tonnia ns GRP-komposiittijätettä. Vuoteen 2038 mennessä jätteen määrä voi olla korkeimmillaan yli 70 000 tonnia vuodessa! Voimaloiden jäte on toistaiseksi vaikeasti kierrätettävää. Saksassa on vain yksi tällaisiin jätteisiin erikoistunut kierrätyslaitos.

Eikä siinä kaikki. Tuulivoimaloiden operaattorit eivät ilmeisesti laita tarpeeksi rahaa laitostensa purkamisen ja kierrätyksen rahoittamiseen. Tutkimuksen mukaan ”etenkin 2020-luvun puolivälistä alkaen on tiedossa merkittäviä rahoitusvajeita”.  Vuoteen 2038 mennessä liittovaltion ympäristövirasto ennustaa 300 miljoonan euron rahoitusvajetta.

Molemmat havainnot muodostavat uuden uhan jo heikentyneelle saksalaiselle tuulienergia-alalle. Turbiinien valmistajat kärsivät jo tänä vuonna voimakkaasta tilausmäärein laskusta, koska yhä useammat hankkeet saavat valituksia asukkailta, sekä metsien ja lintujen suojelijoilta. Tuulivoimahankkeiden venymisen seurauksena aiemmin menestyneessä Saksan tuulivoimateollisuudessa on seurannut yhä useampia irtisanomisia ja laitosten sulkemisia.

Vain muutama viikko sitten tuulivoimateollisuus teki selväksi liittovaltion talousministeriölle, mitä tarvitaan laajenemisen palauttamiseksi halutulle tasolle. Vähemmän byrokratiaa, vähemmän lajien suojelua koskevia vaatimuksia ja lyhyempi oikeuskäsittely nostaisi tuulivoimateollisuuden syvyydestään.

Sen sijaan liittovaltion ympäristöministeriö vaatii täysin päinvastaista: Lisää määräyksiä, enemmän byrokratiaa ja korkeampia rahoitussäännöksiä purkamiseen. ”Tutkimuksessa suositellaan varausten laskentaperusteiden tarkistamista ja riippumattoman asiantuntijan antamaa varannon säännöllistä tarkastusta sen selvittämiseksi, vastaako varanto edelleen tekniikan tasoa ja odotettuja kustannuksia.”

Liittovaltion ympäristövirasto vaatii betonisten perustusten purkamista

Asianmukaisen tuuliturbiinien purkamisen hintaa ei tiedetä edes liittovaltioin ympäristöviraston tutkimuksen perusteella. Menettelyä kehitetään edelleen. ”Hiilikuidut ovat korkean energiatiheytensä vuoksi vain ääriolosuhteissa palavia”, tutkimus kertoo. CFRP-pölyjen sähkönjohtavuus voi aiheuttaa oikosulkuja, sähkökatkoksia tai tulipaloja polttolaitoksissa. Voitaisiin myös olettaa, että ”hiilikuidut muodostavat hapen vaikutuksesta hengitettäviä hiukkasia 650 asteen lämpötilassa”. Nämä ”lisäävät hengitettäessä keuhkosyövän riskiä – ollen samanlaisia ​​kuin asbestikuidut”.

Tällaisten terveysriskien vuoksi liittovaltion ympäristökeskus vaatii kuitulujitetun muovin tiukempia sääntöjä tuulivoimaloiden poistamisessa. Toistaiseksi vanhat tuuliturbiinit puretaan usein nosturin avulla ja perustukset on räjäytetty räjähteillä.


Sain yllä olevan kirjoituksen julkaistavaksi SYTE ry:n jäseneltä, joka haluaa pysytellä anonyyminä. Kirjoituksen pohjana on käytetty saksalaista Die Welt -lehden juttua, joka on suomennettu. Itse törmäsin aiheeseen vast’ikään The Telegraphin jutussa, jossa tuulimyllyjen taloudelliseksi käyttöiäksi on 3000 voimalan analyysissä saatu 12-15 vuotta. Jätettä on siis tiedossa aika lailla, Suomessakin. (OT)