Helsingin Sanomat uutisoi ilmastosta jälleen vääristyneesti. Kuvina käytetään tarkoitushakuisesti valittuja kuvia, joilla pyritään antamaan mielikuva siitä, että juuri nyt olisi lämpimämpää kuin koskaan ennen ja ihmisen olisi syyllinen lämpenemiseen hiilidioksidin tuotannon vuoksi.
Yo. HS ’uutista’ lukiessani minulle heräsi ajatus kaivella vähän nettiä, sillä arvasin tuota paikkaa kuvatun säännöllisesti. Nopeasti löytyikin tuo oikeanpuoleinen kuva, jossa on jopa lähes sama kuvakulma. Kuva on otettu wikipedian mukaan noin vuonna 1890-1900 välillä. Sama kuva löytyy USA:n kongressin arkistosta. Kuva todistaa jäätiköiden sulamisen tapahtuneen jo noin 120 vuotta aikaisemmin kuin mitä HS esittää. Eräästä toisesta jäätiköstä (Rhone) löytyy samanlainen kuvavertailu. Jäätiköt sulavat välillä ja välillä ne kasvavat, ihan luonnollisesti ja ilman ihmisen vaikutusta. Jäätiköt reagoivat varsin nopeasti ilman ja veden lämpötilan vaihteluihin.
Ilmastofoorumin FB-ryhmässä oli hyvä analyysi jutun tekstin väitteistä, kopsaan sen alle. Joku ™ teki vielä asiasta meeminkin, joka on siis tuossa otsikkokuvana.
Jos lukee huolella, niin jopa tuosta jutusta selviää että mitään kiihtyvää ennätysvauhtia ei ole päällä. Tai ainakaan eivät sitä pysty mitenkään osoittamaan muuta kuin vakuuttamalla että on:
”Tuoreet mittaustulokset osoittavat, että kiihtyvä lämpenemistahti näkyy myös WMO:n mittauksissa. Vuosien välillä on toki edelleen vaihtelua, EIKÄ SUORAA TRENDIÄ VOIDA OSOITTAA. Hyppäykset, joita on alkanut tulla, ovat kuitenkin voimakas hälytyssignaali ilmastokriisistä”, Gregow sanoo.
”JOS TAHTI JATKUU SAMAAN SUUNTAAN, eli vuodesta toiseen lähinnä vain lämpenee, signaali on todella hälyttävä. Se ei ole enää vuosien välistä vaihtelua, vaan todellinen trendi.””
Eli ei voida osoittaa suoraa trendiä ja jos jatkuu samaan suuntaan. Entä jos ei jatku? Hä? Vuoden 2016 jälkeen trendi on ollut laskeva. Neljään vuoteen ei ole lämmennyt. Sitä ennen taukoa oli joku 15 vuotta.
———————————–
”Viime vuotta lämpimämpi oli vain vuosi 2016, jolloin maailman lämpötiloja kuumensi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö.”
Totta, mutta myös 2019 oli El Niño vuosi, tosin El Niño oli heikko, mutta joka tapauksessa nostaa lämpötilaa.
————————————
”Uusi vuosikymmen on 1980-luvusta lähtien ollut aina ollut edellistä lämpimämpi.”
Entä 1930-luku? Maapallon lämpötila vaihtelee sykleissä. Aina voi valita jonkun pätkän joka lämpenee tai viilenee.
————————————-
”WMO:N mukaan viime vuoden keskilämpötila oli jopa 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla vuosina 1850–1900.”
Entä mites keski-ajalla kun ohraa kylvettiin Grönlantiin tai Rooman optimin aikaan?
————————————–
”ILMASTON lämpeneminen lisää ennen kaikkea sään ja siihen liittyvien ilmiöiden ennakoimattomuutta. Lämpenemisen vaikutukset leviävät myös yhä laajemmalle alueelle samanaikaisesti.”
Auringon hiljainen aktiivisuus lisää ilmaston ennakoimattumuutta kun sen seurauksena napojen suihkuvirtauksista tulee levottomia.
—————————————-
Sitten vois purkaa sitä kuinka epäluotettavia noi noiden mittaukset ja arviot menneistä on, mutta kun niitten omakaan data ei riitä katastrofiin niin ei tarvii.
HS:n jutussa, sen lisäksi, että kuva valittiin tarkoitushakuisesti, onnistuttiin puhumaan ristiin. Onko trendi vai eikö ole? CO2:n ja lämpötilan vertailu osoittaa, ettei ole edes korrelaatiota.
Historiasta löytyy useita lämpökausia, jolloin on ollut nykyistäkin lämpimämpää, kts. kuva yllä. Noin sata vuotta sitten oli myös lämmin kausi, josta olen kirjoittanut erillisen blogikirjoituksen. Helsingin Sanomien ja valtamedian harjoittamasta systemaattisestä valehtelusta olen rutissut tässä blogissa ennenkin. Toiminnan laajuuden vuoksi en pidä tuon kaltaisia ’uutisia’ virheinä, sillä juttujen virheet on lukuisia kertoja osoitettu, eikä niitä korjata, vaan jatketaan saman propagandan vyöryttämistä. Kyseessä on punavihreän valtamedian harjoittama systemaattinen aivopesu, jolla kansaa ohjaillaan tuntemaan syyllisyyttä kasveille välttämättömän ja hyödyllisen hiilidioksidin tuotannosta, jonka ansiosta maapallo vihertyy.
Sveitsin jäätiköiden käyttäytymistä on seurailtu jo pitkään. Asiasta löytyy myös jo sata vuotta vanhoja lehtileikkeitä, joissa sitä on ihmetelty.
Helsingin Sanomat onnistui kirjoittamaan valheellisen jutun myös kierrätyksestä:
Kierrätyksen todellinen asiantuntija Mikko Paunio perkasi Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan yo. ’uutisen’ läpi perusteellisesti. Muutamia poimintoja:
Lopetin Hesarin tilauksen yli 15 vuotta sitten kyllästyttyäni lehden loputtomiin vihreisiin valheisiin ja HS:n ala-arvoiseen ideologiseen ympäristöjournalismiin.
Luin hämmästyneenä ja hämmentyneenä HS:n ”Kierrätä tai häpeä” 15.1.2020 julkaistun artikkelin Taiwanin jätepolitiikasta. Siinä annettiin epärealistinen kuva kierrätyksestä ja sen mahdollisuuksista. Olen parikymmentä vuotta alaa joutunut työkseni seuraamaan ja ihmettelen sitä kepeyttä, miten tätä yhteiskunnan perushuoltoon ja kokonaisturvallisuuteen liittyvää aihepiiriä käsitellään jatkuvasti julkisuudessa. Tekisi mieleni sanoa pintajulkisuudessa.
Pieni journalistinen laadunvarmistus googlauksella olisi ollut paikallaan.
Olisiko jo aika oikealle ympäristöjournalismille sen sijaan, että jatkuvasti levitellään pötypuheita autuaan tietämättömyyden antamalla ideologisella varmuudella.
Haluaisin jonkun englanninkieltä äidinkielenään kääntävän mitä seuraavassa IPCC:n raportissa ( 2019) esitetyssä loppupäätelmässä sanotaan:
QUOTE
Multiple forms of knowledge, including scientific evidence, narrative scenarios and prospective pathways, inform the understanding of 1.5°C. This report is informed by traditional evidence of the physical climate system and associated impacts and vulnerabilities of climate change, together with knowledge drawn from the perceptions of risk and the experiences of climate impacts and governance systems. Scenarios and pathways are used to explore conditions enabling goal-oriented futures while recognizing the significance of ethical considerations, the principle of equity, and the societal transformation needed. {1.2.3, 1.5.2}
There is no single answer to the question of whether it is feasible to limit warming to 1.5°C and adapt to the consequences. Feasibility is considered in this report as the capacity of a system as a whole to achieve a specific outcome. The global transformation that would be needed to limit warming to 1.5°C requires enabling conditions that reflect the links, synergies and trade-offs between mitigation, adaptation and sustainable development. These enabling conditions are assessed across many dimensions of feasibility – geophysical, environmental-ecological, technological, economic, socio-cultural and institutional – that may be considered through the unifying lens of the Anthropocene, acknowledging profound, differential but increasingly geologically significant human influences on the Earth system as a whole. This framing also emphasises the global interconnectivity of past, present and future human–environment relations, highlighting the need and opportunities for integrated responses to achieve the goals of the Paris Agreement. {1.1, Cross-Chapter Box 1}
UNQUOTE
Itse päädyin seuraavanlaiseen toteamukseen:
QUOTE
Useat tietomuodot, mukaan lukien tieteellinen näyttö, kertomusskenaariot ja mahdolliset reitit, antavat ymmärrystä 1,5 ° C: sta. Tämä raportti perustuu perinteisiin todisteisiin fyysisestä ilmastojärjestelmästä ja siihen liittyvistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja heikkouksista, samoin kuin riskien havainnoista sekä ilmaston vaikutusten ja hallintojärjestelmien kokemuksista saatu tieto. Skenaarioita ja polkuja käytetään tutkimaan olosuhteita, jotka mahdollistavat tavoitteelliset tulevaisuudet tunnistaen samalla eettisten näkökohtien, oikeudenmukaisuuden periaatteen ja tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen merkityksen. {1.2.3, 1.5.2}
Kysymykseen siitä, onko mahdollista rajoittaa lämpeneminen 1,5 ° C: seen ja mukautua seurauksiin, ei ole yhtä ainoaa vastausta. Toteutettavuutta tarkastellaan tässä raportissa koko järjestelmän kykynä saavuttaa tietty tulos. Lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 ° C: seen tarvittava globaali muutos edellyttää sellaisten olosuhteiden luomista, jotka heijastavat linkkejä, synergioita ja kompromisseja lieventämisen, sopeutumisen ja kestävän kehityksen välillä. Näitä mahdollistavia olosuhteita arvioidaan useiden toteutettavuuden ulottuvuuksien – geofysikaalisten, ympäristöekologisten, teknologisten, taloudellisten, sosio-kulttuuristen ja institutionaalisten – kannalta, joita voidaan harkita antroposeenin yhdistävän linssin kautta ja tunnustaa syvälliset, erilaiset, mutta yhä enemmän geologisesti merkittävät vaikutukset ihmisiin koko maajärjestelmä. Tämä kehys korostaa myös aiempien, nykyisten ja tulevien ihmisen ja ympäristön suhteiden maailmanlaajuista yhteenliitettävyyttä ja korostaa integroitujen vastatoimien tarvetta ja mahdollisuuksia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. {1.1, poikkileikkausruutu 1}
UNQUOTE