Hallitus on ehdottanut erilaisia toimia yritysten pelastamiseksi korona-kriisiltä. Vaikka toimet ovat oikean suuntaisia, niin mikään niistä ei silti ratkaise lukuisten pienten yritysten akuuttia kassakriisiä. Kysyntää ei ole ja rahat ovat lopussa. Ehdotankin välittömiä toimia asiassa eläkejärjestelmän kautta samalla järjestelmää radikaalisti uudistaen.
Yritysten kassakriisi voidaan ratkaista palauttamalla huhtikuussa 2020 yrityksille tammi-maaliskuussa 2020 maksetut TYEL-, YEL- ja MYEL-maksut. Tämä tarkoittaa noin kuuden miljardin palautusta eläkevakuutusyhtiöiltä yrityksille ja vaikuttaa heti ensi kuussa.
Tämän jälkeen vakuutusmaksutaso pudotetaan kolmeksi kuukaudeksi nollaan, eli kuukausilta 4-6 ei makseta TYEL- ja YEL-maksuja ollenkaan.
Heinäkuusta 2020 alkaen pakollisia eläkevakuutusmaksuja peritään 5 % palkoista.
Vuoden 2021 alusta lähtien pakollisia eläkevakuutusmaksuja peritään edelleen 5 % palkoista ja yrityksille tulee velvollisuus maksaa työntekijöille 10 % palkkasummasta yksilöllisenä eläkevakuutusmaksuna. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi ottaa vastaavan palkankorotuksen.
Eläkevakuutusyhtiöt voivat rahoittaa palautukset ja maksettavat eläkkeet myymällä lainamuotoisia sijoituksiaan, jotka kannattaa purkaa samassa yhteydessä kokonaan. Pörssikurssien laskettua voimakkaasti voi sijoitusten allokaatiota muuttaa ostamalla halpoja osakkeita eläkerahastoihin.
Olen ehdottanut vastaavat toimet sisältävää eläkejärjestelmäuudistusta jo aiemmin, sillä nykyinen järjestelmä on surkea. Nyt on tilaisuus purkaa järjestelmään kymmenien vuosien aikana kertynyt vääristymä ja samalla ratkaista taloutta uhkaava akuutti kriisi.
Päivitys 26.3.2020
Suuret yritykset eivät välttämättä tarvitse tukea tai ainakaan niin paljoa. Eläkemaksupalautukset voisi porrastaa yrityksen koon tai maksujen määrän perusteella, mikäli halutaan pienentää summaa tai kohdistaa apu pieniin yrityksiin. Alla ehdotukseni asiaan.
1-10 työntekijää, palautus kuten ehdotuksessa, eli kuukausien 1-3/2020 eläkevakuutusmaksut palautetaan kokonaan 11-100 työntekijää, palautus 2/3 kuukausien 1-3/2020 eläkevakuutusmaksuista yli 100 työntekijää, palautus 1/3 kuukausien 1-3/2020 eläkevakuutusmaksuista
Porrastuksen voisi tehdä myös 1-3/2020 maksettujen eläkevakuutusmaksujen suhteessa, eli karkeasti vaikka näin : 0 – 25.000 euroa, palautus kokonaan 25.000 – 250.000 euroa, palautuksena 2/3 yli 250.000 euroa, palautus 1/3 Yllä olevat summat on laskettu karkeasti 3300,- keskipalkka X 25% TYEL X 3 kk = 2475,- yhden työntekijän TYEL-maksut kolmessa kuukaudessa.
Uutisoinnin ja politiikan valtavirtaa seuraava ei voi
välttyä jokapäiväiseltä sanomalta. Maapallon ilmakehä lämpenee hiilidioksidin
vuoksi, syypää siihen on ihmiskunta itse, ja jos lämpenemistä ei saada
rajoitettua 1,5 asteeseen C, kaikkea elämää uhkaa tuho. Vaatimukset nopeasta
siirtymisestä fossiilivapaaseen energiaan ovat etusijalla niin YK:n kuin EU:n politiikassa.
Edessämme on varsin raju muutos, eikä sen hintalappua ja vaikuttavuutta ole
mikään taho vielä julkaissut, ainakaan realistisesti laskettuna.
On hyvä tarkastella koko maailman energiankulutusta ja tuotannon jakautumaa. Englantilaisen BP:n tilastoja pidetään eräänä luotettavimmista. Tilastot tarkistetaan moneen kertaan, joten katsotaan vuoden 2017 tarkistettuja tilastoja. Kts. kuva 1. yllä.
Ympyrädiagrammista nähdään, että hiilen, öljyn ja kaasun
osuus on 85 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Tuulivoiman osuus on vain 2
(kaksi) prosenttia ja aurinko- ja bioenergia ovat kumpikin yhden prosentin
luokkaa. Energian kokonaiskulutus on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa
ja kasvaa edelleen 1,25%:n vuosivauhtia. Miksi näin, vaikka tuuli- ja
aurinkovoimaa on rakennettu ja rakennetaan miljardeilla euroilla ja
dollareilla? Kaavion alaosa kertoo syyn. Kun länsimaat lisäävät tuuli- ja
aurinkovoimaa, tämä lisäys hukkuu muun maailman kasvavaan fossiilisten
polttoaineiden käyttöön. Tässä ”auttaa” päästöoikeuskauppa: kun länsi tekee
hiilen käytön alueellaan kalliimmaksi, hiilen maailmanmarkkinahinta laskee.
Tästä Kiina, Intia ja kehittyvät maat kiittävät. Heille hiilienergian
lisääminen tulee yhä edullisemmaksi, ja sitä rakennetaankin lisää satojen uusien
hiilivoimaloiden verran joka vuosi. Suomen hiilipäästöt yllä olevassa kuvassa
ovat vain hiuksenohut viiva. Esimerkkimme vaikutus ei siksi erotu lainkaan, ja
edellä mainitut maat eivät varmuudella tule esimerkkiämme seuraamaan.
Muistettaneen, kuinka nopeasti muut maat seurasivat Suomea naisten äänioikeuden
myöntämisessä ja maailmansodan velkojen maksussa USA:lle.
Entäpä jos kuitenkin edellä olevan, todelliset kulutusmäärät kertovan kaavion fossiilisten polttoaineiden osuus korvataan uusiutuvilla, mitä tapahtuu? Tuuli- ja aurinkoenergian ongelma on sen suuri vaihtelevuus. Sähköä saadaan vain kun tuulee, ja tuotannon vaihtelu on erittäin voimakasta. Tämän kertoo kuva 2 alla: Suomen tuulivoimatuotanto helmikuussa 2019 (Fortum).
Yöllä aurinkosähköä ei saada. Kuva 3: Suomen aurinkovoimatuotanto syyskuussa 2019.
Näin ollen tarvitaan aina varavoimaa käytännössä sama
määrä kuin tuuli- ja aurinkosähköä on rakennettu. Toistaiseksi tämän varavoiman
tuottavat vesi-, kaasu- ja hiilivoimalat, joiden tulee olla 24/7 valmiudessa
toimittaa sähköä verkkoon aina, kun tuuli heikkenee tai yö saapuu. Tuuli- ja
aurinkovoimayhtiöiden ei kumma kyllä tarvitse lainkaan osallistua varavoiman
kustannuksiin. Ne saavat yhteiskunnalta tukea, kun taas fossiilisia rokotetaan
nousevilla päästökauppakustannuksilla. Reiluako? Lisäksi varavoima toimii
epätaloudellisesti, kun sitä ajetaan alas ja ylös uusiutuvan energian vaihtelun
mukaan.
Kiteyttäen: jos rakennetaan 1000 MW uusiutuvaa tuotantoa,
pitää rakentaa lähes sama määrä fossiilista voimaa. Kaksinkertainen
investointi, jossa uusiutuva tuotanto on fossiilisen loisena – järkevääkö?
Tulevaisuuden puhdas ydinvoima, fuusioenergia ei ole
vieläkään ratkaissut ongelmiaan, joten luemme uutisista tutun lauseen ”ehkä jo
10 vuoden kuluttua…”. Esillä on myös uusiutuvan energian varastointi eri
tavoilla: pumppuvoimalat, litiumakut, sulasuolatankit. BP:n tilastolukujen
avulla voi laskea, minkä kokoluokan varastoja tarvittaisiin. Varastoiminen
maksaisi nykyisin käytettävissä olevalla tekniikalla erittäin paljon, myös
vetyyn. Vety muodostaa palaessaan vain vesihöyryä ja on siten ihanteellinen
energialähde. Vetytalouden alkusysäys juontaa juurensa Natsi-Saksaan ja
Hitleriin 30-luvulle. Siellä asiaa tutkittiin tosissaan, mutta tekniikka osoittautui
liian vaikeaksi. Vedyssä on kaksi fysikaalista, ylitse pääsemätöntä ongelmaa.
Ensinnäkin vety kaikkein pienimpänä alkuaineena ei pysy missään säiliössä vaan
vuotaa niistä ulos. Näin ollen kuljetushävikki on huomattavaa, oli kyse
tankeista tai putkilinjoista. Samalla räjähdysvaara on todellinen uhka.
Toiseksi vety ei ole kovinkaan energiatiheää. Yksi kilo hiiltä sisältää saman
määrän energiaa kuin vetykaasupallo, jonka halkaisija on kuusi metriä. Tästä
voi laskea, montako ”Hindenburgia” pitää talvipakkasella olla Salmisaari-II:n
yläpuolella hiilikasan tilalla kaasuvarastoina ja montaako kuljetetaan edestakaisin
tankkaamaan vetyä – niin minne? Asukkaat ehkeivät halua massiivista tulenarkaa
kaasuvarastoa lähelleen.
Se, kuinka mahdottomasta asiasta on kyse jos fossiilisen
energian käyttö ajetaan alas vuoteen 2050 mennessä, selviää prof Roger Pielke
jr:n laskelmasta. Jotta kaavion 1. fossiilisten 85% osuus voitaisiin ajaa alas
ja saada sama määrä täysin CO2 -päästötöntä energiaa luotettavana
24/7 sähkönä, vain nykyinen ydinvoima tulee kyseeseen. Jokaisena päivänä
pitäisi valmistua ja ottaa käyttöön yksi Olkiluoto-III-kokoluokan ydinvoimala.
Siis PÄIVÄSSÄ, ei vuodessa tai 10 vuodessa. Vuoteen 2050 on aikaa ”vain” noin
11.000 päivää, joten ydinvoiman rakentajille koittaisi kultakausi jos melkoinen
hoppukin …
Päättäjiltämme puuttuu suunnitelma B. Tarkoitan tällä sitä, että me Suomessa olemme
esimerkkinä ja ajamme fossiiliset alas, mutta muut EU-maat eivät sitä tee saati
sitten Kiina ja Intia. Mitä teemme, kun energiantuotantomme kustannukset ovat
pilvissä, tuotanto vaihtelee rajusti, vienti sakkaa ja kansantuote ja sähkö eivät
riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Kaikki eläminen kallistuu. Kiertävät
sähkökatkot tulevat jokapäiväiseksi ongelmaksi. Miten terässulatto toimii, jos
energian saanti katkeilee? Australiassa tuulivoiman katko aikaansai alumiini-
ja lasisulaton uunien jähmettymisen. Uunit piikataan romuksi ja rakennetaan tilalle
uudet – mutta kuka maksaa? Tuulivoimako?
Lopuksi on hyvä huomauttaa myös puuttuvasta suunnitelmasta C. Jos osoittautuukin, että ilmaston muutos on normaali syklinen hiilidioksidista riippumaton tapahtuma, hiilidioksidipolitiikassa on menty pahasti metsään. Kenen syyksi pannaan jo tehdyt satojen ja tuhansien miljardien hukkainvestoinnit? Mitä muuta tuolla rahalla olisi voitu saada aikaan? Esimerkiksi todellisten ilmansaasteiden (pienhiukkaset) vähentäminen, merten puhtauden vaaliminen, kehitysmaiden nosto kurjuudesta luotettavan sähkön avulla, todellisten uusituvan energian lähteiden tutkimuksen rahoittaminen saavat vain murto-osan siitä, minkä nykyinen hiilenvastainen sota .
Ilman vakaata 24/7 sähköä ei ole puhdasta käyttövettä, toimivaa kylmäketjua, viestintäverkkoa, terveydenhuoltoa eli sanalla sanoen hyvinvointiyhteiskuntaa. Edellä esitetyn, matemaattisen laskelman perusteella voidaan sanoa, että hiilen vastainen sota, hiilifobia, johtaa toteutuessaan vääjäämättä hyvinvointiyhteiskunnan romuttumiseen kaikkialla. Tätäkö me haluamme suunnan näyttäjinä viestittää? Tätäkö kansalaisemme haluavat? Tätäkö sinä, lukijani, haluat?
Sain yllä olevan kirjoituksen tuttavaltani Antti Lehtniemeltä. Julkaisen sen hänen luvallaan. Olen samaa mieltä aiheesta. (OT)
Maapallollamme on yksi valtio, joka kaikessa hiljaisuudessa on jo toteuttanut nykyisen, meilläkin esitetyn vihreän ideologian toimenpideohjelman maapallon elokehän ja ilmaston pelastamiseksi. Voisimmeko ottaa sieltä mallia?
Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähennetty minimiinsä. Yksityisautoilu on erittäin vähäistä. Julkiset kulkuneuvot, etenkin raideliikenne hoitaa pääosan kuljetuksista. Vain erikois-, hälytys- ja turvallisuusala saa käyttää öljypohjaisilla polttoaineilla kulkevia autoja.
Kulttuurin ja politiikan tavoitteet on yhdenmukaistettu kaiken kattavaksi kokonaisuudeksi. Näin on saatu aikaan lähes täydellinen konsensus. Kansa kirjaimellisesti ponnistelee kohti samaa tavoittetta.
Koulutus on kaikille ilmaista, jopa osin pakollista. Näin koulupudokkaita on erittäin vähän. Koulun opetussuunnitelma kattaa täydellisesti sosiaaliset, ekologiset ja turvallisuusasiat. Näin nuoret saavat jo varhain tuntuman ekologisesti tärkeisiin asioihin.
Liikunnassa suositaan perinteisiä liikuntamuotoja, voimistelua, tansseja ym jotka sopivat kaikille, niin nuorille kuin vanhoille. Näin liiallinen kilpailuhenkisyys jää vähemmälle, mikä edelleen vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä, kun ketään ei jätetä seinänkoristeeksi. Kaikki mukaan!
Turvallisuustilanne
on erinomainen. Valtio suojelee kansalaisiaan ulkoa tulevilta uhilta
poliisi- ja sotilasvoimiensa avulla. Sananvapaudessa ollaan tietoisia
niin sisäisistä kuin etenkin ulkoisista uhista, joten valtio estää ulkoa
tulevat vaaralliset vaikutteet. Näin kansalaiset voivat täysin luottaa
omaan mediaan.
Koska mm maataloudessa fossiilisten päästöjen osuus on minimoitu, tällä on saavutettu täystyöllisyys hiilijalanjäljen minimaalisuuden ohella. Niille, jotka eivät opinnoissaan menesty, löytyy tervehenkistä ulkotyötä viljelmillä. Reipas käsityönä ilman polttomoottorilla käyviä koneita tehty ulkotyö on lisäksi varsin terveellistä vähentäen kansantauteja.
Tiedotusvälineet
toteuttavat kansan valitsemaa linjaa korostaen yhteisiä asioita. Turhia
kulutusta kiihdyttäviä ohjelmia ei pyydetä, joten niitä ei esitetä.
Taiteet, tieteet ja osallistuminen yhteisiin hetkiin ovat pääosassa kun
taas länsimaissa yleinen some lieveilmiöineen on onnistuttu pitämään
täysin marginaalissa.
Matkailussa suositaan ekologista kotimaassa matkustamista, ja kuten edellä tuli esille, raideliikenteen turvin. Kaukomatkailu, etenkin saastuttavalla tavalla lentäen on voitu karsia täysin pois valikoimasta. Näin matkailunkin hiilijalanjälki on erittäin pieni.
Ruokavalion hiilijalanjälki on myös erittäin pieni. Itse asiassa liha-, kana ja kalavalmisteita käytetään todella vähän. Kasvikset ovat pääosassa jokapäiväistä ideaalista vegaanidieettiä. Tämän lisäksi kansa on varsin valistuneen ympäristötietoista kerätessään pientareilta, niityiltä ja joutomailta kaikki syötäväksi kelpaavat luonnon antimet. Tämä vähentää riippuvuutta tuontiruoasta. Näin valtion valuuttaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa lannoitteita, poltto- ja kasvinsuojeluaineita ulkomailta. Valuuttaa jää kriittisiin tutkimuksiin, joihin luetaan mm korkealuokkainen ydintutkimus.
Itse
asiassa liikuntatottumukset, vegaanidieetti ja raittiit elämäntavat
ovat mahdollistaneet sen, että tämä esimerkillinen maa on onnistunut
selättämään länsimaissa tuhoa tekevän lihavuusepidemian.
Koko maassa on vain yksi ylipainoinen henkilö, ja hän on mies.
Hänen nimensä on Kim Jong-un.
Sain anonyyminä pysyttelevältä tuttavaltani yo. kirjoituksen, jonka julkaisen luvan kanssa sellaisenaan. Artikkelikuvassa on Korean niemimaa yöllä. Pohjois-Koreassa ei paljon valoja näy. Yhteiskuntajärjestelmien välinen raja on konkreettisesti näkyvissä.
