fbpx

Koronarokotteiden todellinen teho vain prosentin luokkaa

Olin miettimässä kirjoitusta The Lancet -tiedemediassa julkaistusta raportista, jossa käydään läpi koronarokotusten todellista tehoa kun kuulin, että eräs kontaktini oli miettimässä samaa asiaa. Niinpä pyysin häneltä valmiin kirjoituksen, joka on alla. Kirjoittaja on lääketieteen todellinen ammattilainen, joka haluaa pysyä anonyyminä. (OT)



Olen seurannut jo pitkään epäuskoisena koronaan liittyviä toimia. Covid-19:n väitetään olevan poikkeuksellisen vaarallinen ja tappava, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Worldometerin sivustolta nähdään, että 6.6.2021 mennessä ainoastaan noin 2.2% maailman väestöstä on saanut positiivisen koronatestituloksen noin 16 kk seurannan aikana. Lisäksi heistä ainoastaan 0.67%:lla on taudin vakava muoto (“Serious/critical” määrä suhteutettuna “Active cases” määrään), joten 99.33% positiivisen testituloksen saaneista ovat joko oireettomia tai heillä on ainoastaan lieviä oireita. Kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, valtaosa vakavan taudin saaneista ja kuolleista on monisairaita vanhuksia joilla korona ei ole pääasiallinen kuolinsyy, ja muille kuin monisairaille vanhuksille korona näyttäisi olevan vähemmän vaarallinen kuin tavallinen kausi-influenssa.

Koronaan liittyen ihmetystä on herättänyt myös mm. se, että diagnosointiin yleisesti käytetty PCR-testi ei sovellu diagnostiseen käyttöön. Testi on suunniteltu sellaiseksi, että se antaa valtavan määrän vääriä positiivisia, joita on arvioiden mukaan yli 90% kaikista positiivisista testituloksista. Näyttääkin siltä että mitään koronaepidemiaa ei ole olemassa, vaan kyseessä on pikemminkin väärien positiivisten epidemia. Epidemian hallintaan liittyvien toimien, kuten maskien käytön ja erilaisten yhteiskunnan rajoitustoimien perusteet ovat myöskin vähintäänkin kyseenalaiset, ja kovin vakuuttavaa näyttöä niiden tehokkuudesta ei löydy. Maskien käyttösuositukset ja rajoitustoimet perustuvat hyvin pitkälti oletukseen, että oireettomat voisivat levittää tartuntoja, mihin tieteellinen näyttö on myöskin vähintäänkin kyseenalainen, metatutkimuksen mukaan vain 0,7%. Väite on myös terveen järjen vastainen. Mikäli oireettomat todellakin levittäisivät tautia, siitä olisi välttämättä seurannut infektioiden nopea hallitsematon leviäminen ympäri maailmaa sillä seurauksella, että 2.2%:n sijasta valtaosa maailman väestöstä olisi saanut tartunnan. Oireettomien testaamisessa ei ylipäätään ole mitään järkeä.

Kuvitteellisen epidemian oletettavasti turhien rajoitusten purkamiseksi on alettu maailmanlaajuisesti rokottamaan ihmisiä rokotteilla, joita ei ole asianmukaisesti tutkittu, ja joille ei sen vuoksi ole myönnetty kuin hätäkäyttölupa. Näitä kokeellisia rokotteita on annettu Suomessakin jo pitkälti yli 2 miljoonaa, ja rokotteiden hyötyjen väitetään ylittävän niiden aiheuttamat haitat. Väite on vähintäänkin hataralla pohjalla, ja sen perusteet on syytä selvittää. Keskityn alla Pfizer/BioNTechin rokotteeseen, josta on tullut vallitseva rokote myös Suomessa.

Aloitetaan rokotteen tehosta, joka on julkaistun kliinisen tutkimuksen mukaan 95%. Tällä viitataan tutkimuksessa ns. suhteelliseen tehoon (relative risk reduction, RRR), joka on laskettu seuraavasti:

  • Tutkimuksessa oli mukana 18.325 ihmistä joille annettiin lumevalmistetta, ja joista 162 sai lumevalmisteen saamisen jälkeen positiivisen testituloksen
  • 18.198 ihmiselle annettiin rokotetta, ja heistä 8 sai positiivisen testituloksen
  • Koska 8 on 95% vähemmän kuin 162, on rokotteen suhteellinen teho 95%

Käytännön elämän kannalta olennaisempaa kuin RRR on kuitenkin absoluuttinen riski  (absolute risk reduction, ARR). Koska 18.325 ihmisestä ainoastaan 162 sai positiivisen testituloksen ilman rokotetta, on heitä ainoastaan 0.88% lumevalmistetta saaneista. Rokotteen saaneista vastaavasti positiivisen testituloksen sai 8/18.192 = 0.04%, joten rokotteen absoluuttinen teho on 0.88 – 0.04 = 0.84%. Toisin sanoen rokottamattomista 99.12% sai negatiivisen testituloksen, joten positiivisen testituloksen saaminen oli verrattain harvinaista myös rokottamattomille.

WHO:n lokakuussa 2020 ilmestyneen tutkimusraportin mukaan covid-19 viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleisuus (infection fatality rate) on 0.23% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Lisäksi on syytä huomioida, että kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, ja alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05%.

Edellä mainitun kliinisen tutkimuksen, worldometerin sivustolla julkaistujen tilastojen, sekä WHO:n tutkimusraportin perusteella voidaan laskea, että jokaista sataatuhatta rokotettua kohti:

  • 840 rokotettua säästyy koronavirustartunnalta rokotteen ansiosta (ARR = 0.84%)
  • 5,6 rokotettua säästyy taudin vakavalta muodolta (0,67% tartunnan saaneista)
  • 1,9 rokotettua säästyy kuolemasta koronaan (0,23% infection fatality rate)

Toisin ilmaistuna jokaista säästynyttä koronavirustartuntaa kohden on rokotettava 119 henkilöä, jokaista säästettyä vakavaa tautia kohti on rokotettava 18.857 henkilöä, ja jokaista säästettyä koronakuolemaa kohti on rokotettava 52.631 henkilöä.

Tarkastellaan seuraavaksi Fimean rekisteriin ilmoitettujen rokotehaittojen määrää. Pfizer/BioNTechin rokotteen osalta rekisterissä oli 2.6.2021 seuraavat tiedot:

  • Rokotteita annettu 2.325.979 annosta
  • Vakavia haittailmoituksia 731 kpl (31/100.000 annosta)
  • Kuolemia 62 kpl (2,7/100.000 annosta)

Vakavalta taudilta säästyy siis Pfizer/BioNTechin rokotteen ansiosta 5,6 rokotettua/100.000, kun taas rokotteesta saa vakavia haittoja 31/100.000 annosta. Koronakuolemalta taas säästyy rokotteen ansiosta 1,9 rokotettua/100.000, kun taas rokote aiheuttaa 2,7 kuolemaa/100.000 annosta. Tällä perusteella rokotteen haitat ovat jo nyt ymmärtääkseni selkeästi todennettavissa isommiksi kuin hyödyt.

Lisäksi on syytä huomioida, että edellä mainituissa luvuissa on mukana ainoastaan ne rokotteen aiheuttamat haitat, jotka on ilmoitettu rekisteriin, ja jotka Fimea on ehtinyt käsitellä. Haittailmoituksia on kuitenkin tullut Fimeaan niin paljon, että iso osa niistä on edelleen käsittelemättä. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella yleisellä tasolla ainoastaan alle 1% rokotehaitoista päätyy rekisteröitäväksi, joten todennäköisesti koronarokotteidenkin haittojen todellinen määrä on vielä valtavan paljon suurempi kuin nyt todennettavissa oleva määrä.

On myös syytä toistaa että WHOn tutkimusraportin mukaan alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Suomessakin THLn tilastojen mukaan kuolleista ainoastaan pieni osa on alle 70-vuotiaita, ja alle 30-vuotiaita ei ole kuollut yhtään. Silti kaikkia ikäryhmiä, myös lapsia ollaan varauksetta rokottamassa. Ihmetystä herättää miksi Suomessa tehdään rokotetestausta pienillä lapsilla, joille korona ei aiheuta minkäänlaista riskiä? On vaikea ymmärtää miten hyödyt voivat olla suuremmat kuin haitat, jos hyötyä ei ole käytännössä lainkaan, varsinkin kun vakavia haittoja on jo ilmennyt hälyttävän paljon. Tätä ei voi perustella edes muiden suojelemisella, koska rokotteet eivät todennäköisesti estä rokotettua saamasta tartuntaa tai tartuttamasta muita.

Tästä kaikesta herää kysymys, mihin perustuu väite että rokotteen hyödyt ylittäisivät haitat? Edellä mainittuun vedoten todennettavissa olevat haitat ylittävät jo nyt rokotteiden laskettavissa olevat oletettavat hyödyt, ja haittoja on todennäköisesti vielä paljon enemmän. Kuinka paljon vakavia haittoja ja kuolemia on tapahduttava, ennen kuin rokotukset keskeytetään? Sikainfluenssarokotusten suhteen paljon vähäisempikin määrä rokotehaittoja riitti aikanaan keskeyttämään rokotukset.

KYS oikaisi kansallisen tehohoidon seurantakäyriä koronapotilaista

Sain alla olevan valmiin vieraskirjoituksen blogini lukijalta. Tähän ei ole paljoa lisättävää. Korona-ajan päätöksenteko on perustunut täysin vääriin tietoihin. Julkaisin jo joulukuussa 2020 kirjoituksen vastaavanlaisesta THL:n vääristelystä. (OT)


KYS on julkaissut koronapotilaista viimeisimmän kansallisen tehohoidon tilannekuvan raportin 2.6.2021. Olen aiemmin kirjoittanut Ossin blogiin jutun näistä vastaavista raporteista löytämistäni kummallisuuksista. Useimmilla on varmasta vielä tuoreessa muistissa päivittäin uutisissa pyörivät kansalaisten pelotteluluvut tartunoista, kuolemista ja tehohoitopotilaista. Nämä ovat vaikuttaneet varmasti myös poliitikkojen päätöksentekoon.

Uusimmassa KYS:n raportissa on vertailukelpoinen graafi, jossa esitetään nyt kuvatekstin mukaan ”Kuva 1. Suomalaisilla teho-osastoilla aikavälillä maaliskuu 2020 – toukokuu 2021 alkaneet COVID-19-positiivisten henkilöiden tehohoitojaksot viikoittain ja erityisvastuualueittain” (lihavointi oma). Tässä on siis testillä varmennetut tapaukset.

Aiemmassa raportissa 21.1.2021 vastaavanlainen graafi on tekstillä: ”Kuva 1. Suomalaisilla teho-osastoilla viikkoina 11-2 (9.3.2020-17.1.2021) alkaneet hoitojaksot (yht. 956), joissa potilaalla on tulovaiheessa ollut tiedossa oleva COVID-19-infektio tai sen epäily” (lihavointi oma). Tässä on siis testillä varmennetut ja epäillyt tapaukset.

Seuraavassa kuvassa on vertailussa uusin ja aiempi graafi vuoden 2021 viikolle 2 pätkäistynä, eli siihen kohtaan, johon 21.1.2021 raportin graafi ylsi. Huomatkaa ero vasemman reunan asteikossa. Olen piirtänyt punaisen viivan 40 tapauksen kohdalle.

Uuden raportin kuvassa on kolme (3) viikkoa, joissa hoitojaksoja on alkanut enemmän kuin 40. Aiemman raportin kuvassa vastaavia viikkoja oli seitsemän (7). Mielenkiintoinen on myös vaikkapa viikon 20 vertailu. Aiemmin sillä viikolla tehohoitojaksoja peloteltiin olevan 40, mutta todellisuudessa näitä on ollut noin 10. Vastaavaa vertailua voi tehdä läpi graafin eri viikkojen osalta.

Näin niitä lukuja korjaillaan jälkeenpäin. Mitähän muita lukuja vielä korjaillaan jatkossa?

Antero T (twitter: @realPseudonyymi)

Valtamedia vaikenee Porin kuntavaalien 2017 nyt paljastuneista epäselvyyksistä

Julkaisen alla porilaisen kansalaisaktivisti Mette Jalomäen lehdistötiedotteen sellaisenaan. Lehdistötiedote on lähetetty viidelletoista (15) valtamedialle. Yksikään niistä ei ole vastannut Mette Jalomäelle. Muutamia omia kommenttejani lisää kirjoituksen jälkeen kursiivilla. (OT)


Lehdistötiedote 23.5.2021                       Julkaisuvapaa heti

Kuntavaalien 2017 äänten tarkastuslaskennan epäselvyydet

Suomalaisiin on iskostunut vankkumaton usko vaalien ääntenlaskennan tulosten virheettömyyteen. Luottamus vaalijärjestelmään on maailman korkeimpia. Vaalien lopullisissa tuloksissa ei epäillä olevan virheitä, sillä kyllähän kaikki äänet lasketaan aina vieläpä kahteen kertaan. Vai lasketaanko?
Epäilys tulosten oikeellisuudesta heräsi kuultuani toisissa kunnissa löytyneistä laskentavirheistä ja kävin ystäväni kanssa käsin laskemassa Porin kaupungintalon arkistossa Porin kuntavaalien 2017 ääniä uudelleen. Laskimme kaikki kyseisissä vaaleissa annetut ennakkoäänet ja virheitä löytyikin kasapäin, laskentatavasta riippuen yhteensä kolmisenkymmentä. Suurin yksittäinen virhe oli ehdokkaan 303 (Tommi Raunela) Reposaaressa saamien 8 äänen kirjaaminen ehdokkaalle 308. Kuntavaaleissa valtuustoon pääsy voi oikein tiukan paikan tullen olla vain yhdestä äänestä kiinni. Myös neljän ja viiden äänen heittoja tuloksissa löytyi ja pari hyväksyttyä äänestyslippua oli vailla leimaa. Varsinaisen vaalipäivän ääniä emme laskeneet, sillä niille oli selvästi tarkastuslaskenta jo suoritettu.

Sain Porin kaupungilta Kuntavaaleihin 2017 liittyviä pöytäkirjoja vastauksena tietopyyntööni joka koski ääntenlaskentaa. Asiakirjoista selviää, että ennakkoäänille tarkastuslaskenta on suoritettu vain äänestysalue 001 Keskikaupunki ja Itätullin osalta. Se on aika vähän kun äänestysalueita on Porissa yhteensä 31.
Olen keskustellut vaalilaista puhelimitse Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen sekä neuvotteleva virkamies Heini Huotarisen kanssa. Molempien tulkinta vaalilaista oli, että keskusvaalilautakuntien velvollisuus on laskea vaaleissa kahteen kertaan ainoastaan varsinaisen vaalipäivän äänet. Ennakkoäänten kohdalla pelkkä alustavan laskennan pöytäkirjojen hyväksyntä riittää heidän mukaan täyttämään lain vaatimukset, toista laskentakertaa ei vaadita.
Puhuttamieni Oikeusministeriön virkamiesten mielestä asia ei ollut erityisen huolestuttava, sillä ovathan tulokset toivottavasti kuitenkin enimmäkseen oikein. Molempien mielestä harrastamani kansalaisaktivismi oli positiivinen asia, ”josko sitten ensi vaaleissa ääntenlaskijat olisivat vähän tarkempia kun tietävät teidän olevan tulossa suorittamaan tarkastuslaskentaa.” Nämä vastaukset saivat minut erityisen huolestuneeksi.
Merkillepantavaa on, että minun ei ollut mahdollista saada kummankaan virkamiehen vaalilain tulkintaa koskevia lausuntoja kirjallisena. Olin lähettänyt Oikeusministeriöön kirjallisen tietopyynnön tarkastuslaskentaa koskien, vastaukset sain puhelimitse suullisesti. Kirjallisena saamani vastaus sisälsi ainoastaan suoran lainauksen vaalilaista.

”Vaalilaki 87 § (28.6.2013/496) Äänten tarkastuslaskenta
Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta. Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen.”

Mahdolliset valitukset on tehtävä 14 vuorokauden kuluessa siitä kun vaalien vahvistettu tulos on julkaistu. Kahden viikon aikarajan umpeuduttua on valittaminen mahdotonta, ei auta vaikka paljastuisi kuinka törkeitä virheitä hyvänsä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ehdokkaan, joka epäilee omia ääniään olevan kadoksissa, on käytävä itse laskemassa kymmenet tuhannet äänet välittömästi vaalien jälkeen. Kenellä työssäkäyvällä ihmisellä sellaiseen on mahdollisuus?

On aiheellista kysyä, onko vaalilakia syytä tarkentaa tai muuttaa tarkastuslaskennan osalta. Minua on äänestäjänä huijattu ja uskoni vaalijärjestelmään on romuttunut tämän projektin myötä. Minulle ei riitä suurin piirtein ja sinne päin olevat vaalitulokset. En myöskään usko, että asia on samantekevä yhdellekään kuntavaaliehdokkaalle tai äänestävälle kansalaiselle. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, millaisia virheitä aiemmissa vaaleissa tuloksiin on mahtanut jäädä vaalilain mahdollistaessa virhelaskelmat.

Löydetyt virheet Porin kuntavaalien 2017 ennakkoäänilaskelmissa:

025 Reposaari:
Ehdokkaan 303 (SDP) saamat äänet 8kpl, merkitty pöytäkirjaan ehdokkaalle 308 (SDP) jolle oikeasti kuului ääniä 0 kpl.

016 Käppärä ja Musa

Ehdokas 168 (VIHR) saanut 2 ääntä, pöytäkirjaan merkitty vain 1.

003 Läntinen Riihiketo ja Tiilimäki

Ehdokkaalle 192 (VIHR) merkitty 8 ääntä, todellisuudessa sai vain 4kpl. Ehdokkaalle 193 (SKP) merkitty 0 ääntä vaikka sai 4 ääntä. Eli 4kpl ääniä oli siirretty viereiselle ehdokkaalle, eri puolueeseen.

Ehdokkaalle 370 (KESK) merkitty 1 ääni, oikeasti saanut 0 ääntä. Ääni kuului viereiselle ehdokkaalle 371 (KESK), jolle oli merkitty ääniä 0kpl.

005 Toejoki

Taas äänet siirretty viereiselle ehdokkaalle, ehdokkaan 143 (VIHR) äänet 2 kpl merkitty ehdokkaalle 142 (VIHR).

011 Koivula ja Herralahti

Ehdokkaan 26 (KOK) saamat äänet 5kpl merkitty ehdokkaalle 25 (KOK)

012 Sampola ja Vanhakoivisto

Hieman epäselvästi kirjoitettu 337 merkitty pöytäkirjaan 339:ksi.

004 Isosanta ja Pormestarinluoto

Laskettu tuloksiin mukaan 2 todella epäselvää numeroa. Pöytäkirjaan merkitty äänet numeroille 22 ja 89 vaikka numeroiden monitulkintaisuuden vuoksi olisi äänet kuuluneet hylättyihin.

Lisäksi 2 leimaamatonta äänestyslippua oli hyväksyttyjen joukossa

Lisätietoja:
Mette Jalomäki
0503220439


Valtamedian vaikeneminen löydettyjen vaaliepäselvyyksien edessa on kuvaavaa. Näiden löydösten pitäisi olla vapaan median oloissa skuuppikamaa. Kyse on demokratian ytimestä, vapaista (?) vaaleista. Ilmeisesti kansan illuusiota rehellisistä vaaleista halutaan ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin.

Valtamedian jo valmiiksi punaviherideologisten toimittajien ja mediapooliin kuuluvien medioiden uskollisuus on nähtävästi ostettu valtavalla ja ilmeisen kalliilla mainoskampanjalla, jossa niihin on tuupattu aukeaman kokoisia mainoksia, kts. kuva alla.

Kuvakaappaus on tämän päivän Länsi-Uusimaa -lehden sähköisestä (maksullisesta) näköislehdestä, jonka tilaaja olen. Sama mainos on näkynyt nyt noin viikon verran. Joku voisi vaikka kaivaa esille sen, mitä kampanjasta on maksettu. Vai ovatko mediat oma-aloitteisesti mukana vakuuttelemassa kansalle, että kaikki on kunnossa samalla kun ne vaikenevat paljastuneista epäselvyyksistä? Heikki Hurstina olisin huolissani siitä, mihin olen suostunut.

Itseäni ihmetyttää tämä menossa oleva mainoskampanja aivan yleisestikin. Miksi vaalien luotettavuutta pitää mainostaa? Luotettavuus ansaitaan toimimalla luotettavasti, ei väittämällä olevansa luotettava. Tällainen mainoskampanja herättää ainakin minussa juuri päinvastaisen tunteen kuin mihin se pyrkii.

Oman huomioni kiinnittää myös valtion huoltovarmuuskeskuksen mukana olo. Olen kirjoittanut sen alaisesta mediapoolista kaksi kirjoitusta. Nähtävästi tämä ’älä epäile mitään – luota järjestelmään’ -kampanja on organisoitu mediapoolin kautta. Mediapooliin kuuluvat kaikki isot suomalaiset mediat.

Kaiken yllä luettuaan tavallinen kansalainen miettii, että mitä hän voisi tehdä. Oma neuvoni on sama kuin aiemmin – äänestä vasta varsinaisena äänestyspäivänä. Silloin on ainakin todennäköisempää, että äänesi tulee huomioitua.

Tämä kirjoitus on kolmas Kansalaiset vaalitarkkailijoina -sarjassa. Käynnistin projektin tällä kirjoituksella tammikuussa 2021. Ensimmäiset tulokset julkaisin 21.5.2021. (OT)