Ossi Tiihonen

KIVIHIILEN JA ÖLJYN KULUTUKSESTA

Olen ollut 42 vuotta voimalaitoksilla eri tehtävissä ja sivutoimisen energiatekniikan opettamisen kautta olen syvemmin perehtynyt energiatekniikkaan, -talouteen ja energian tuotantoon liittyvään ympäristönsuojeluun, jota myös opiskelin TKK:ssa. Siis käytäntö ja teoria ovat jonkin verran tuttuja.

Kivihiilen ja öljyn kulutuksessa ei ole mitään järkeä, mutta korvaavien energiamuotojen löytäminen on hankalaa niin, että Suomen arktisen talven enrgianhuoltovarmuus säilyy. Hiilen polttaminen Suomessa tehdään niin puhtaasti, että siitä ei ole haittaa kenellekään, koska savut puhdistetaan tehokkaasti, mutta maan pinnalla tapahtuva öljyn polttaminen autoissa ja pienkattiloissa synnyttää maan pinnalle päästöjä, jotka katupölyn lisäksi ovat suurin mitattava haitta Helsingin ilmanlaadussa. Puun pienpoltto lisää päästöjä ja samaten rekkaralli, jolla aletaan kuljettaa haketta, pellettiä yms Helsinkiin, kun hiilen poltto loppuu Hanasaaressa 2024 ja Suomessa 2029.

Mitä vielä hiilen polttoon tulee vaikkapa Helsingissä, niin se on todella hyvä, että se loppuu, mutta se lopettaminen kannattaisi tehdä teknistaloudellisesti järkevästi ja luonnonvaroja säästämällä, eli käyttämällä nykyiset maailman puhtaimmat ja tehokkaimmat hiilivoimalat käyttöikänsä loppuun asti.

VIHREÄÄ KERSKAKULUTUSTA

On suoranaista vihreää kerskakulutusta purkaa pois hienot, paljon arvokkaita luonnonvaroja sisältävät ja puhtaat voimalaitokset tilanteessa, jossa toimitaan EU:n päästökaupan piirissä, eli siten, että globaalit CO2-päästöt eivät vähene grammaakaan, kun ennenaikaisesti puretaan pois toimivat voimalaitokset. Siksi Helsingin alkuperäinen 2050 mennessä tapahtuva hiilenkäytön lopettamissuunnitelma olisi ollut kestävän kehityksen ja luonnonvarojen säästämisen kannalta sopivin tie lopettaa hiilen poltto Helsingissä ja myös muualla Suomessa CHP-laitoksissa.

Tähän toimivien cleantech hiilivoimaloiden purkamiseen liittyy vielä sekin, että niissä on erittäin tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteet, joista osa (rikinpoistolaitokset/pölyhiukkasten kangasfiltterisuodatus, lownox-polttimet ja katalysaattorit, sähkösuodattimien ohjausjärjestelmien modernisoinnit) on Helsingissä tehty vasta voimalaitosten valmistumisten jälkeen suurelta osin vasta 2000-luvulla, kun tiukka EU:n päästödirektiivi astui voimaan 2016.

INVESTOIDUT MILJOONAT

Nämä äskettäin jälkiasennetut puhdistuslaitteet ovat Helsingissä kaikki yhdessä maksaneet yli 100 miljoonaa euroa. Sipilän ja Mykkäsen lupaamilla kehitysmaiden 114 miljoonalla ilmastonmuutoseurolla saisi maapallon jossakin kolkassa pari kolme hiilivoimalaitosta modernisoitua Hanasaaren ja Salmisaaren tasolle savukaasujen puhdistuksen osalta.

Sen lisäksi pitäisi vielä investoida kymmeniä miljoonia euroja energiatehokkuuden osalle samaan tapaan, mitä Helsingissä on viimeisen 10 vuoden aikana tehty. Siellä on kymmenien miljoonien eurojen voimin uusittu voimalaitosten automaatiot, sähköistykset, hankittu älykkäitä säätötapoja kuten inverttereitä jne, jotta saadaan polttoaineesta mahdollisimman suuri hyöty talteen, eikä polttoaineen energiaa turhaan haaskaudu käyttämättömänä ympäristöön.

Kaiken huipuksi hiilivoimalaitokset on varustettu lämpöpumpuilla, joilla saadaan eri laitteisiin liittyvät hukkalämmöt talteen kaukolämpöveteen.

HIILI POLTTOAINEENA

Mitä vielä hiileen polttoaineena tulee, niin hiilen ylivoimaisesti paras ominaisuus on sen sisältämä suuri energiamäärä ja suhteellisen hyvä varastoitavuus. Niiden ominaisuuksien kautta turvataan pääkaupunginkin energianhuoltovarmuus kaikkein parhaiten ja siksi mm. metsien ja soiden keskellä sijaitseva Jyväskylä rakensi 16 miljoonalla eurolla vuonna 2013 hiilijärjestelmän ja -varaston biovoimalaansa. Sen takia arktinen kylmä ja pimeä Suomi on viimeisiä maailman kolkkia, joissa hiilenpoltto pitäisi lopettaa varsinkin, kun täällä polttoaine voidaan hyödyntää 90 -prosenttisesti.

Siirtyminen ydinvoimalämpöön olisi oikea tie myös Helsingissä, mutta onko Suomi valmis pieniin torium-voimaloihin vielä 2029? En jaksa uskoa.

Jyrki Itkonen, DI, eläköitynyt voimalaitospäällikkö

Tämä kirjoitus on julkaistu eri versioina aiemmin vuonna 2018.
Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa ’15 päivää ilmastoa’, jossa erään lopetetun blogin parhaat kirjoitukset on kopioitu tähän blogiin. Kirjoituksia tulee yksi päivässä 15 päivän ajan alkaen 24.10.2023.

Tiedemiehelle ilmastonmuutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, ilmaston viilenemistä, nopeita ja hitaita muutoksia.

Ilmastonmuutos voi tarkoittaa myös tapahtuvia muutoksia ilmakehän koostumuksessa, tai muissa ilmasto-olosuhteissa, lähtien siitä ajasta kun maapallo sai ilmakehän 4,5 miljardia vuotta sitten. 

Ilmastoaktivistien, median, YK:n, Al Gore’n, Rockefellerien ja muiden talousmahtien, sekä poliitikkojen suusta ilmastonmuutos viittaa rajoitettuun viimeaikaiseen ilmiöön, ihmisen toiminnan ilmaan vapauttaman hiilidioksidin aiheuttamaan katastrofaaliseen ilmaston lämpenemiseen. Syyllinen on ihminen.

Ero näiden kahden ilmastonmuutos-sanan merkitysten välillä on valtava. Tieteellinen termi on siepattu ja kuten hiilidioksidi, saatu näyttämään pahikselta.

”Ilmastonmuutoksen” tieteeltä ryöstäneillä on miljoonia seuraajia ja innokkaita avustajia, jotka eivät edes ymmärrä mistä on kyse. Rahasta, ja vallasta ihmisten mielikuviin ja ajatuksiin omien päämäärien saavuttamiseksi.

Oikeaa ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää. Mutta keksityn voi.

(Ilmastonmuutos on määritelty YK:n artiklassa, EU:n asetuksessa ja Suomen Ilmastolaissa, joissa se on rajattu käsittämään vain ihmisen osuus. Juuri tämän määritelmän mukaan on laadittu IPCC:n tehtävänkuva. Suomen Ilmastolaki rajaa ilmastonmuutoksen samalla poliittisella, ei tieteellisellä, merkityksellä Suomen ilmastopaneelin tehtävänkuvaan.)

Hiilipelottomat-kollektiivi

LÄHDE:
Thermophobia: Shining a Light on Global Warming

Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa ’15 päivää ilmastoa’, jossa erään lopetetun blogin parhaat kirjoitukset on kopioitu tähän blogiin. Kirjoituksia tulee yksi päivässä 15 päivän ajan alkaen 24.10.2023.

KUUN ROOLI ILMASTON SÄÄTELYSSÄ

Maahan vaikuttavat vetovoimallaan Aurinkokuntamme kappaleet, Aurinko, planeetat ja Kuu. Ne muuttavat Maan rataliikettä, pyörähdysaikaa ja pyörimisakselin asentoa. Ne vaikuttavat vuorovesi-ilmiöön lukuisin eri syklein ja tätä kautta ilmeisesti myös merivirtoihin ja niiden kautta ilmastoon. Aikakausien kuluessa tapahtuneet muutokset noudattavat tunnetusti ainakin Milankovićin jaksoja, jotka vaikuttavat auringonvalon jakautumiseen maanpinnalla ja sitä kautta ilmaston hitaaseen muuttumiseen.

Kuun osuutta on tutkittu pitkään, itse asiassa jo muinaisten sivilisaatioiden toimesta. Tutkimusta vaikeuttaa esimerkiksi epävarmuus Kuun rataliikkeen historiasta ja Aurinkokunnan kaoottisuus.

DUKEN YLIOPISTON FYYSIKKO NICOLA SCAFETTA HISTORIASTA

”Monien mielestä voi olla yllättävää, että planeetaarinen jaksottainen vaihtelu (planetary oscillation) todennäköisesti on merkittävä tekijä maapallon ilmastojärjestelmässä, kuten tässä asiakirjassa esitetään.

Tämä on kuitenkin se tapa, jolla muinaiset sivilisaatiot tulkitsivat ja ennustivat ilmastonmuutosta jo vuosituhansien ajan. Tähän tarkoitukseen he  rakensivat kehittyneitä tähtitieteellisiä observatorioita.

Ptolemaius totesi, että eetterin liikkeet (eli heliosfäärin heilahtelut, joita aurinko, kuu ja planeetat ohjaavat) muuttavat maapallon ilmakehän ylimpiä osia (jonka uskottiin olevan tulen tekemä), joka sitten vaikuttaa alailmakehään, ja sitä kautta edelleen maaperään ja veteen, kasveihin ja eläimiin, ja myös ihmisiin.

Kepler totesi, että ilmakehän oli vastattava taivaalliseen harmoniseen ohjaukseen ja sanoi, että tämä vaikuttaa luontoon aivan kuten musiikin harmoniat saavat maanviljelijän tanssimaan. Planetaarisia harmonioita käytettiin laajasti ihmisen historian tulkintaan ja monsuunisateiden syklisen esiintymisen ennustamiseen.

Nykyään monet hylkäävät tämän muinaisen tieteen astrologiana, ehkä tajuamatta, että kalenterit ja valtameren vuorovesimallit ovat peräisin astrologiasta. Nykyään nämä mallit on tieteellisesti hyvin selvitetty.

Itse asiassa antiikin astrologia oli sekoitus tosiasioita, jotka kuvaavat tähtitieteellisiä ja geofysikaalisia ilmiöitä ja taikauskoa, ja ymmärtämällä tämä Kepler varoitti, että “Ei pidä heittää lasta pesuveden mukana”.”

IPCC EI HUOMIOI LUONNOLLISIA PLANETAARISIA VAIKUTUKSIA 

IPCC:n julkaisemien ilmastomallien ennusteaika ei skenaarioissaan huomioi mitään tällaisia kuun vuorovesivaikutuksia, eivätkä mallit ole simuloineet valtamerien heilahteluja [tai pilviä, konvektiota, painovoima-aaltoja, auringon pidempiä syklejä, tulivuoria jne.]. 

IPCC sulkee pois luonnolliset planetaariset vaikutukset ilmastoon ja käyttää täysin riittämättömiä ilmastomalleja, jotka eivät kykene simuloimaan todellista luonnollista vaihtelua. Osa malleista saattaisi simuloida ilmastoa paremmin, jos malleihin syötettävät skenaariot kattaisivat puuttuvia tekijöitä.

LÄHTEET JA LISÄTIETOJA:

Solar and planetary oscillation control on climate change: hind-cast, forecast and a comparison with the CMIP5 GCMs

The influence of the lunar nodal cycle on Arctic climate

POSSIBLE LUNAR TIDE EFFECTS ON CLIMATE AND ECOSYSTEM VARIABILITY IN THE NORDIC SEAS AND THE BARENTS SEA

New paper finds the lunar tide cycle influences long-term variability of climate

Kuu on aina pidentänyt Maan vuorokautta

Suurilmaston vaihtelun syy-yhteyksiä, sivulta 19 alkaen (1975) mm. kuun Saros-syklit

Apart from the known influence of the Moon on tidal sedimentation patterns, this evidence suggests that lunar gravitation also modulates the cosmogenic nuclide record through these 133-yr and 209-yr cyclical patterns. Because the 133-yr cycle is strongly featured in solar declination data, modelling of insolation shows patterns of sudden and extreme insolation change, especially at high latitudes. Multiple lines of evidence suggest that the Sun and Moon produce tidally-forced climate signals of Earth’s ocean and atmosphere at multiple time scales, where precession, perihelion, perigee, lunation, and nutation are key components.

Abrupt climate change: correlations of astronomical forcing with the 1470-yr quasi-periodicity

Hiilipelottomat-kollektiivi

Huom! Alkuperäisistä lähteistä kaikkia ei enää löydy. Linkit on jätetty tarkoituksella muistuttamaan ilmastorealistisen tiedon katoavaisuudesta.

Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa ’15 päivää ilmastoa’, jossa erään lopetetun blogin parhaat kirjoitukset on kopioitu tähän blogiin. Kirjoituksia tulee yksi päivässä 15 päivän ajan alkaen 24.10.2023.