Miten otsikon mukainen muutos olisi mahdollinen? Korjaamalla nykyisen surkean eläkejärjestelmän viat. Mutta ensin vähän taustaa.
Olen kirjoittanut tähän blogiini useita kirjoituksia eläkkeistä:
Kuinka eläkejärjestelmä hukkaa yhdeksän (9) miljardia euroa joka vuosi: https://ossitiihonen.com/2018/12/05/elakejarjestelmamme-hukkaa-9-miljardia-euroa-joka-vuosi/
Millainen olisi parempi eläkejärjestelmä? https://ossitiihonen.com/2019/02/17/parempi-elakejarjestelma/
Mitä tänä keväänä 2020 olisi voitu tehdä koronakriisin runtelemien yritysten avustamiseksi: https://ossitiihonen.com/2020/03/21/tyel-maksujen-1-3-2020-valiton-palautus-yrityksille-elakeuudistus-voi-pelastaa-talouden/
Miksi yrittäjät eivät pidä YEL-eläkkeistä? https://ossitiihonen.com/2018/11/15/elakeyhtio-elon-tj-satu-huber-moittii-asiakkaitaan-helsingin-sanomissa/
Eläkkeesi voisi olla kuusinkertainen, jos eläkemaksusi olisi sijoitettu hyvin: https://ossitiihonen.com/2018/11/21/elakkeesi-voisi-olla-kuusinkertainen-ja-lapsesi-saisivat-ison-perinnon/
Jos eläkejärjestelmä korjattaisiin ’parempi eläkejärjestelmä’ -kirjoituksessa ehdottamallani mallilla, jossa rahastoissa olevat 200 miljardia tuottavat osakemarkkinoiden keskituoton ja kulut ovat järkevällä tasolla, voitaisiin järjestelmää muuttaa siten, että pakollisia eläkemaksuja alennettaisiin viidennekseen nykyisestä 25% => 5%. Erotus 20%-yksikköä voitaisiin jakaa puoliksi työntekijöiden ja työnantajien kesken siten, että jokainen työntekijä saisi 10 prosentin palkankorotuksen ja työnantajien maksamaa 25% eläkemaksua pudotettaisiin 15 prosenttiin, jolloin eläkemaksujen alennus olisi 40%.
Jäljelle jäävällä 5% pakollisella eläkemaksulla katettaisiin kaikille kohtuullinen uusi kansaneläke. Työntekijä voisi ottaa palkankorotuksensa heti käteen, jolloin siitä maksettaisiin normaalit palkkaverot tai sijoittaa sen yksityiseen eläkevakuutukseen, jolloin sijoitukselle voisi antaa verovähennysoikeuden.
Tällä hetkellä rahastoissa olevat noin 200 miljardia euroa antavat eläkevakuutusyhtiöille suuren vallan ja vaikutuksen. Eläkkeensaaja on vakuutusyhtiöiden ja poliitikkojen armoilla, eikä edes rahastojen pääoman säilymisestä ole mitään takeita. Punavihreiden poliitikkojen suunnalta on jo esitetty, että rahastojen varoja pitäisi käyttää ’tulevaisuusinvestointeihin’, ts. että rahat tuhlattaisiin poliitikkojen haluamiin kohteisiin. Kunkin omat eläkevarat olisi parempi antaa ihmisten itsensä haltuun kansaneläkettä lukuun ottamatta. Rahastoja olisi em. syystä järkevää myös purkaa. Pahimmat nykyjärjestelmää vaivaavat ongelmat ovat rahastojen surkea tuotto ja korkeat kulut. Niiden korjaaminen ei vaadi edes koko järjestelmän muutosta. Mikäli ehdottamani muutokset toteutettaisiin edes osin, voitaisiin myös nykyjärjestelmän mukaisia eläkkeitä korottaa esimerkiksi ns. taitetun indeksin aiheuttaman eläkeleikkauksen verran.
Olen aiemmin ehdottanut rahastojen purkamista porrastetusti esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Nykyisessä tilanteessa on valitettavasti niin, ettei korkosijoituksille saada käytännössä minkäänlaista tuottoa. Teinkin pienen ao. laskelman siitä lähtökohdasta, että allokaation (sijoitusten jakautuminen eri lajeihin) muutos tehtäisiin kertarysäyksellä. Korkosijoitukset myytäisiin ja varat sijoitettaisiin hajautetusti maailmanlaajuisesti pörssi-indekseihin. Ehdotin tätä viime keväänä kun koronakriisi pudotti tilapäisesti osakkeiden hintoja noin kolmanneksen. Toivottavasti eläkeyhtiöt tekivät noin, mitä tosin epäilen, sillä laki rajoittaa osin eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa huonosti tuottaviin korkosijoituksiin.
Uusi kansaneläke
Yllä oleva laskelma on yksi skenaario, miten muutos voitaisiin tehdä ja mitä siitä todennäköisesti seuraisi. Rahaluvut ovat miljardeja euroja. Rahastojen tuotto on laskettu 9% vuotuisella tuotolla. US pörssi-indeksi on tuottanut viimeiset sata vuotta noin 10% vuosittain. Laskelmassa ei ole otettu huomioon rahan arvon muutosta. Laskelmassa lähdetään siitä, että allokaatio muutetaan ensin ja sitten parempien tuottojen lisäksi rahastoja puretaan. Uutta pääomaa laitetaan sisään pakollisen 5% eläkemaksun verran. Tällä hetkellä eläkemaksuina kerätään 25% palkkasummasta, noin 25 mrd euroa. Palkkasummana on käytetty nykyistä noin 100 miljardin euron kokonaispalkkasummaa. Eläkkeiden maksuun käytettäisiin ensimmäiset kuusi vuotta saman verran varoja kuin mitä tällä hetkellä maksetaan ja tämän jälkeen nykyjärjestelmän maksamat eläkkeet alkavat pienentyä kunnes ne noin 20 vuoden kuluessa saavuttavat tasapainotilan, jossa kansaneläkkeet rahoittuvat jäljelle jäävien noin sadan miljardin euron rahastojen tuoton ja vuotuisen 5% lisäpanostuksen avulla. Nykyisten ja jo luvattujen eläkkeiden tasoon ei nähdäkseni tarvitse yo. mallilla koskea. Ihmisen eläkkeelläoloikä on keskimäärin 15 vuotta. ’Uuden kansaneläkkeen’ maksuun käytettävä summa voi pienentyä saajien vähetessä. Muutoksen ideana on, että nykyisellä järjestelmällä jatketaan niin pitkään kuin siitä rahansa saavia on, eli käytännössä jopa 60 vuotta ja uuteen järjestelmään siirrytään liukuvasti. Esimerkki: 25-vuotias on kerennyt kerryttää hieman eläkettä. Se maksetaan hänelle nykyjärjestelmän mukaan, mutta muutoksen jälkeen uuden järjestelmän mukaisesti.
Yo. mallia miettiessä kannattaa siis huomata, että heti ensimmäisestä vuodesta alkaen ihmisille alkaa kertyä omassa hallinnassa olevia vapaaehtoisia eläkkeitä ’uuden kansaneläkkeen’ lisäksi. Viiden prosentin pakollinen eläkevakuutusmaksutaso on käytössä Sveitsissä. Suomen nykyinen 25% taso on viisinkertainen tarvittavaan.
Yllä oleva muutos, jossa nykyisestä surkeasta järjestelmästä siirryttäisiin paremmin tuottavaan järjestelmään, tarkoittaisi samalla 20 miljardin euron vuotuista tulonsiirtoa kansalaisille. Tällä hetkellä rahastoihin menevä vastaava summa on ikään kuin lisäverotusta, jolla ei rahoiteta todellisuudessa eläkkeitä. Mikäli järjestelmää muutettaisiin ehdottamallani tavalla, sillä olisi valtavat vaikutukset talouteen. Ihmisten käytettävissä olevat varat kulutukseen, investointeihin ja sijoituksiin lisääntyisivät 20 mrd euroa vuodessa. Kasvanut palkka ja suurempi omassa hallinnassa oleva eläkerahoitus kannustaisi huomattavasti työntekoon. Voi vain arvailla miten paljon yritysten kannattavuuden suuri lisääntyminen nostaisi työllisyysastetta.
Olen pallotellut yllä olevia ajatuksia joidenkin tuttavieni kanssa. Tähän mennessä ehdottamastani järjestelmämuutoksesta ei ole löydetty oleellisia virheitä. Otan mielelläni kommentteja vastaan asiasta eri kanaviin, eli esim. Twitter, FB, sähköposti ja tämä blogi.
