fbpx

Talous nousuun – Jokaiselle työntekijälle 10 % palkankorotus ja työnantajalle 40 % alennus eläkemaksuihin!

Miten otsikon mukainen muutos olisi mahdollinen? Korjaamalla nykyisen surkean eläkejärjestelmän viat. Mutta ensin vähän taustaa.

Olen kirjoittanut tähän blogiini useita kirjoituksia eläkkeistä:

Kuinka eläkejärjestelmä hukkaa yhdeksän (9) miljardia euroa joka vuosi: https://ossitiihonen.com/2018/12/05/elakejarjestelmamme-hukkaa-9-miljardia-euroa-joka-vuosi/

Millainen olisi parempi eläkejärjestelmä? https://ossitiihonen.com/2019/02/17/parempi-elakejarjestelma/

Mitä tänä keväänä 2020 olisi voitu tehdä koronakriisin runtelemien yritysten avustamiseksi: https://ossitiihonen.com/2020/03/21/tyel-maksujen-1-3-2020-valiton-palautus-yrityksille-elakeuudistus-voi-pelastaa-talouden/

Miksi yrittäjät eivät pidä YEL-eläkkeistä? https://ossitiihonen.com/2018/11/15/elakeyhtio-elon-tj-satu-huber-moittii-asiakkaitaan-helsingin-sanomissa/

Eläkkeesi voisi olla kuusinkertainen, jos eläkemaksusi olisi sijoitettu hyvin: https://ossitiihonen.com/2018/11/21/elakkeesi-voisi-olla-kuusinkertainen-ja-lapsesi-saisivat-ison-perinnon/

Jos eläkejärjestelmä korjattaisiin ’parempi eläkejärjestelmä’ -kirjoituksessa ehdottamallani mallilla, jossa rahastoissa olevat 200 miljardia tuottavat osakemarkkinoiden keskituoton ja kulut ovat järkevällä tasolla, voitaisiin järjestelmää muuttaa siten, että pakollisia eläkemaksuja alennettaisiin viidennekseen nykyisestä 25% => 5%. Erotus 20%-yksikköä voitaisiin jakaa puoliksi työntekijöiden ja työnantajien kesken siten, että jokainen työntekijä saisi 10 prosentin palkankorotuksen ja työnantajien maksamaa 25% eläkemaksua pudotettaisiin 15 prosenttiin, jolloin eläkemaksujen alennus olisi 40%.

Jäljelle jäävällä 5% pakollisella eläkemaksulla katettaisiin kaikille kohtuullinen uusi kansaneläke. Työntekijä voisi ottaa palkankorotuksensa heti käteen, jolloin siitä maksettaisiin normaalit palkkaverot tai sijoittaa sen yksityiseen eläkevakuutukseen, jolloin sijoitukselle voisi antaa verovähennysoikeuden.

Tällä hetkellä rahastoissa olevat noin 200 miljardia euroa antavat eläkevakuutusyhtiöille suuren vallan ja vaikutuksen. Eläkkeensaaja on vakuutusyhtiöiden ja poliitikkojen armoilla, eikä edes rahastojen pääoman säilymisestä ole mitään takeita. Punavihreiden poliitikkojen suunnalta on jo esitetty, että rahastojen varoja pitäisi käyttää ’tulevaisuusinvestointeihin’, ts. että rahat tuhlattaisiin poliitikkojen haluamiin kohteisiin. Kunkin omat eläkevarat olisi parempi antaa ihmisten itsensä haltuun kansaneläkettä lukuun ottamatta. Rahastoja olisi em. syystä järkevää myös purkaa. Pahimmat nykyjärjestelmää vaivaavat ongelmat ovat rahastojen surkea tuotto ja korkeat kulut. Niiden korjaaminen ei vaadi edes koko järjestelmän muutosta. Mikäli ehdottamani muutokset toteutettaisiin edes osin, voitaisiin myös nykyjärjestelmän mukaisia eläkkeitä korottaa esimerkiksi ns. taitetun indeksin aiheuttaman eläkeleikkauksen verran.

Olen aiemmin ehdottanut rahastojen purkamista porrastetusti esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. Nykyisessä tilanteessa on valitettavasti niin, ettei korkosijoituksille saada käytännössä minkäänlaista tuottoa. Teinkin pienen ao. laskelman siitä lähtökohdasta, että allokaation (sijoitusten jakautuminen eri lajeihin) muutos tehtäisiin kertarysäyksellä. Korkosijoitukset myytäisiin ja varat sijoitettaisiin hajautetusti maailmanlaajuisesti pörssi-indekseihin. Ehdotin tätä viime keväänä kun koronakriisi pudotti tilapäisesti osakkeiden hintoja noin kolmanneksen. Toivottavasti eläkeyhtiöt tekivät noin, mitä tosin epäilen, sillä laki rajoittaa osin eläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa huonosti tuottaviin korkosijoituksiin.

Uusi kansaneläke

Yllä oleva laskelma on yksi skenaario, miten muutos voitaisiin tehdä ja mitä siitä todennäköisesti seuraisi. Rahaluvut ovat miljardeja euroja. Rahastojen tuotto on laskettu 9% vuotuisella tuotolla. US pörssi-indeksi on tuottanut viimeiset sata vuotta noin 10% vuosittain. Laskelmassa ei ole otettu huomioon rahan arvon muutosta. Laskelmassa lähdetään siitä, että allokaatio muutetaan ensin ja sitten parempien tuottojen lisäksi rahastoja puretaan. Uutta pääomaa laitetaan sisään pakollisen 5% eläkemaksun verran. Tällä hetkellä eläkemaksuina kerätään 25% palkkasummasta, noin 25 mrd euroa. Palkkasummana on käytetty nykyistä noin 100 miljardin euron kokonaispalkkasummaa. Eläkkeiden maksuun käytettäisiin ensimmäiset kuusi vuotta saman verran varoja kuin mitä tällä hetkellä maksetaan ja tämän jälkeen nykyjärjestelmän maksamat eläkkeet alkavat pienentyä kunnes ne noin 20 vuoden kuluessa saavuttavat tasapainotilan, jossa kansaneläkkeet rahoittuvat jäljelle jäävien noin sadan miljardin euron rahastojen tuoton ja vuotuisen 5% lisäpanostuksen avulla. Nykyisten ja jo luvattujen eläkkeiden tasoon ei nähdäkseni tarvitse yo. mallilla koskea. Ihmisen eläkkeelläoloikä on keskimäärin 15 vuotta. ’Uuden kansaneläkkeen’ maksuun käytettävä summa voi pienentyä saajien vähetessä. Muutoksen ideana on, että nykyisellä järjestelmällä jatketaan niin pitkään kuin siitä rahansa saavia on, eli käytännössä jopa 60 vuotta ja uuteen järjestelmään siirrytään liukuvasti. Esimerkki: 25-vuotias on kerennyt kerryttää hieman eläkettä. Se maksetaan hänelle nykyjärjestelmän mukaan, mutta muutoksen jälkeen uuden järjestelmän mukaisesti.

Yo. mallia miettiessä kannattaa siis huomata, että heti ensimmäisestä vuodesta alkaen ihmisille alkaa kertyä omassa hallinnassa olevia vapaaehtoisia eläkkeitä ’uuden kansaneläkkeen’ lisäksi. Viiden prosentin pakollinen eläkevakuutusmaksutaso on käytössä Sveitsissä. Suomen nykyinen 25% taso on viisinkertainen tarvittavaan.

Yllä oleva muutos, jossa nykyisestä surkeasta järjestelmästä siirryttäisiin paremmin tuottavaan järjestelmään, tarkoittaisi samalla 20 miljardin euron vuotuista tulonsiirtoa kansalaisille. Tällä hetkellä rahastoihin menevä vastaava summa on ikään kuin lisäverotusta, jolla ei rahoiteta todellisuudessa eläkkeitä. Mikäli järjestelmää muutettaisiin ehdottamallani tavalla, sillä olisi valtavat vaikutukset talouteen. Ihmisten käytettävissä olevat varat kulutukseen, investointeihin ja sijoituksiin lisääntyisivät 20 mrd euroa vuodessa. Kasvanut palkka ja suurempi omassa hallinnassa oleva eläkerahoitus kannustaisi huomattavasti työntekoon. Voi vain arvailla miten paljon yritysten kannattavuuden suuri lisääntyminen nostaisi työllisyysastetta.

Olen pallotellut yllä olevia ajatuksia joidenkin tuttavieni kanssa. Tähän mennessä ehdottamastani järjestelmämuutoksesta ei ole löydetty oleellisia virheitä. Otan mielelläni kommentteja vastaan asiasta eri kanaviin, eli esim. Twitter, FB, sähköposti ja tämä blogi.

Eläkejärjestelmämme hukkaa 9 miljardia euroa joka vuosi

Näyttääkö otsikon luku suurelta? Niin minustakin. Näin kuitenkin on, sillä julkinen eläkejärjestelmämme on viallinen.

Suomen julkisissa pakollisissa eläkerahastoissa on noin 200 miljardia euroa eläkemaksuina kerättyjä varoja, jotka on sijoitettu esimerkiksi osakkeisiin, korkosijoituksiin ja kiinteistöihin ympäri maapallon. Näiden varojen tuotto on keskimäärin noin 4,5 % vuodessa, mikä on hämmästyttävän vähän. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa eläkesijoitusten reaalituotoksi oletetaan vielä vähemmän, vain 3,5 prosenttia vuodessa.

Kun tiedetään, että pörssiosakesijoitusten keskimääräinen tuotto on ollut noin 9 % vuosittain viimeisen sadan vuoden aikana, niin miksi siihen ei päästä? Eläkkeistä on sijoitettuna korkosijoituksiin noin 38 % ja ne tuottavat pitkällä aikavälillä surkeasti verrattuna osakesijoituksiin. Kiinteistöissä on sijoitettuna noin 8 % eläkevaroista ja erilaisissa osakesijoituksissa noin 54 %. Tällä hetkellä korkosijoitukset eivät käytännössä tuota mitään ja parhaimmillaankin vain murto-osan osakesijoitusten keskituotosta. Kiinteistösijoitukset tuottavat pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 5 % vuodessa tuoton ollessa varsin vakaata. Osakesijoitusten arvot vaihtelevat voimakkaasti vuosittain, mutta pelkästään vuotuinen osinkotuotto voittaa reilusti korkosijoitusten tuoton. Vertailun vuoksi on mainittava, että esimerkiksi Norjan öljyrahaston varoista on noin 2/3 erilaisissa osakesijoituksissa. Miksi meillä Suomessa on toisin? Alla olevassa kuvassa on sijoitusten jakauma ja kehitys lähivuosilta.

https://i1.wp.com/www.ossitiihonen.com/wp-content/uploads/2018/12/El%C3%A4kevarojen-jakauma-1.jpg?w=1680&ssl=1

Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu? Lain mukaan työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti, eli tuottojen hakemisen ja riskinhallinnan on oltava tasapainossa. Tässä on huomattava, että tuotot ja riskit ovat toisiinsa sidoksissa. Mitä suurempi tuotto, niin sitä suurempi riski. Pitkällä aikavälillä osakesijoitusten ollessa hyvin hajautettuina eri kohteisiin riski kuitenkin laskee merkittävästi, eikä vuosittaisilla arvonmuutoksilla ole mitään merkitystä. Voidaan myös kysyä, miten turvallisia korkosijoitukset ovat, sillä usein korkosijoituksille ei saada turvaavia vakuuksia. Osakesijoituksissa omistaja kuitenkin omistaa osan kohteesta.

Vakavaraisuuslainsäädäntö vaikuttaa siihen, paljonko eläkevakuuttajat voivat ottaa riskejä sijoituksissaan. Myös EU:n rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely koskee monelta osin suomalaista työeläkesijoittamista. Finanssivalvonnalla on alan valvojana määräyksiä ja ohjeita, jotka vaikuttavat sijoittamiseen. Lainsäädännön lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat alan kesken laaditut omat ohjeet ja suositukset. Eläkevarojen hyvin tuottava sijoittaminen on käsittääkseni tehty väärin perustein lainsäädännöllä mahdottomaksi.

Eläkevarojen hoidon kustannukset ovat korkeat. Finanssivalvonnan vastikään tekemän selvityksen mukaan Suomen eläkevarojen hoitokustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa. Kyseessä on valtava summa. Tästä summasta 1,4 miljardia euroa maksetaan eläkevakuutusyhtiöiden ulkopuolisille sijoituspalveluyhtiöille ja noin 200 miljoonaan käytetään eläkeyhtiöiden oman sijoitustoiminnan kuluihin. Nämä ovat täysin turhia kuluja. Miksi sijoitustoiminnan hoitamisesta maksetaan kenellekään mitään kun ei päästä edes keskimääräiseen indeksituottoon? Parempaan lopputulokseen päästäisiin passiivisilla indeksisijoituksilla ja hyvin pienillä kuluilla.

Tehdäänpä yksinkertainen laskelma: Jos työeläkevarat olisivat sijoitettuina kokonaan osakkeisiin hyvin hajautettuina ympäri maailman, niin näille noin 200 miljardin euron varoille saataisiin 9 % vuotuisella tuotolla noin 18 miljardin euron vuotuinen keskimääräinen tuotto. Nyt saadaan suunnilleen puolet tuosta, eli yhdeksän miljardia euroa. Johtopäätös on ilmeinen. Korkosijoitukset pitäisi lopettaa ja laittaa rahat kasvamaan osakesijoituksiin ympäri maailman. Tämä voitaisiin tehdä kustannustehokkaasti indeksisijoituksilla. Osinkotuotot tasaavat tilannetta, jos varojen tuottoa halutaan tai tarvitsee ottaa ulos. Muutos sijoituspolitiikkaan voitaisiin tehdä liukuvasti, esimerkiksi kymmenen vuoden kuluessa, jolloin vältettäisiin voimakkaimmat arvojen vaihtelut ja markkinahäiriöt.

Tämä on ’Suomen eläkejärjestelmä on surkea’ -kirjoitussarjani kolmas osa. Lisää on tulossa.

Lähteet:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/ennustelaskelmat/pitkan-aikavalin-ennustelaskelmat/uusimmat-laskelmatulokset/
https://www.tela.fi/suomeen_sijoittaminen
https://www.tela.fi/sijoitusanalyysi
https://www.tela.fi/uutinen/1/0/tyoelakevakuuttajien_sijoituskulut_alle_prosentin
https://www.salkunrakentaja.fi/2017/10/kansallinen-rahasto-norjalainen/
Suosittelen tätä omastakin hyllystäni löytyvää sijoitustoiminnan perusopusta luettavaksi:
https://www.piensijoittaja.net/mielipide-kirjasta-sattuman-kauppaa-wall-streetilla/

Eläkkeesi voisi olla kuusinkertainen ja lapsesi saisivat ison perinnön

Jos saat nyt 3000,- euroa palkkaa, oma osuutesi eläkemaksustasi vähennetään palkastasi ja työnantajasi maksaa eläkevakuutusyhtiölle lisää. Nämä yhteensä tekevät noin 25 % palkastasi, eli noin 750,- euroa kuukaudessa. Jos työskentelet 25-vuotiaasta alkaen 65-vuotiaaksi, eli 40 vuotta, saat eläkettä maksamiesi eläkevakuutusmaksujen perusteella. Mutta kuinka paljon? Lasketaanpa.

Eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten keskituotto on noin 4,5 %. Kun nuo summat syöttää vaikka Seligsonin tuottolaskuriin, niin saa tiedoksi, että säästö 4,5 % vuosittaisella keskituotolla ja korkoa korolle -ilmiöllä on 40 vuoden jälkeen 986.595,-, eli noin miljoona euroa. Mikäli pääomasta lasketaan samalla 4,5 % tasolla tuotto vuosittain, on eläke noin 3.700,- euroa kuukaudessa. Tällöin pääomaa ei kuluteta. Kuollessa eläkevakuutusyhtiö saa pääoman, eivätkä perilliset saa tästä pääomasta mitään.

Jos vastaava 750,- euron kuukausittainen summa olisi sijoitettu pörssiosakkeisiin joko suoraan hajautettuna tai esimerkiksi osakeindeksirahaston kautta, sille saataisiin keskimäärin 9 % tuotto vuosittain. 40 vuodessa pääoma ja tuotot olisivat 3.187.236,-, eli yli kolme miljoonaa euroa. Mikäli pääomasta lasketaan vuotuinen tuotto samalla 9 % tasolla, päädytään noin 24.000,- euron kuukausittaiseen eläkkeeseen. Tällöin ei myöskään syödä pääomaa, vaan nostetaan eläkkeenä vain tuotto. Kuollessa perilliset saavat pääoman. Mikäli pääomaa puretaan eläkkeellä, niin eläke kasvaa ja perintö pienenee.

Yllä olevan esimerkki on yksinkertaistettu. Siinä ei ole otettu huomioon rahan arvon muutoksia, palkkojen nousua, veroja tai lainsäädännön muutoksia. 40 vuodessa ehtii tapahtua paljon kaikenlaista. Vertailun tarkoitus on osoittaa eläkeyhtiön tekemän ja oman eläkesäästämisen ero.

Seligsonin tuottolaskuri: https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html

Nordnetin tuottolaskuri: https://www.nordnet.fi/campaign/sijoita-saastosi.html

Tämä on ’Suomen eläkejärjestelmä on surkea’ -kirjoitussarjani toinen osa. Lisää on tulossa.