fbpx

Avainsana: Ilmaston kylmeneminen

Merivirrat ovat jäähtyneet Atlantilla ja se tarkoittaa myös ilmaston jäähtyvän tulevaisuudessa

Aurinko paistaa meriin päiväntasaajan tasolla aiheuttaen merien lämpenemisen. Meri luovuttaa lämpöä ilmaan, ilma lämpenee. Merivirrat kuljettavat valtavan määrän lämpöenergiaa maapallon napojen suuntaan. Tämä on ilmastojen lämpötilojen määräytymisen perusprosessi. Merien lämpökapasiteetti on valtava suhteessa ilmaan ja ilman lämpötila määräytyykin meren lämpötilan perusteella.

Viimeaikaiset mittaukset Argo-poijuilla, joilla mitataan merivirtojen lämpötiloja, ovat osoittaneet, että lämpötilat Atlantilla ovat laskeneet merkittävästi. Nämä merivirrat ovat hitaita, mutta ne alkavat vaikuttaa lähivuosina myös pohjoisen pallonpuoliskon ilmastojen lämpötiloihin. Pohjois-Atlantilla on ollut jo vuosista 2015-2016 lähtien menossa tapahtumaketju, joka johtaa ennemmin tai myöhemmin pohjoisen ilmaston viilenemiseen.

Otsikkokuvan kartassa on neljä värillistä neliötä sekä merivirtojen kuljettamia lämpömääriä kuvaavia käyriä. Britannian länsipuolella on sininen neliö joka kuvastaa Pohjois-Atlantin merivirtaa, vihreä neliö on Islannin ja Britannian välissä. Punainen neliö on Norjanmeri ja Norjan merivirta. Violetti neliö on Huippuvuorten läntinen merivirta, joka on ainoa merivirta joka kuljettaa paljon Atlantin lämmintä merivettä aina pohjoisnavalle saakka.

Jäämeren jääpeitteen määrä seuraa Huippuvuorten läntistä merivirtaa n. 3-4 vuoden viiveellä. Jos Huippuvuorten merivirta on lämmin, niin jää sulaa. Jos se kuljettaa huonosti lämpöä, eli on kylmä, niin jääpeite kasvaa kuten se vuosina 2013-2014 teki (merivirta oli viileämpi ~2010-2011).

Nyt viime vuoden 2019 syksyn aikana tämä kylmä meriveden pulssi on levinnyt jo 60N…70N alueelle eli Suomen korkeudelle asti. Menee noin vuoteen 2023 asti että sama kylmyys saavuttaa Huippuvuoret ja tästä vielä 3-4 vuotta että se tuntuu Jäämerellä saakka. Voidaan arvioida että sen jälkeen ilmastomme alkaa viilenemään voimakkaasti kun Jäämeren jääpeite kasvaa. Norjanmerellä on jo kylmempää kuin vuosikymmeniin.

Tällä hetkellä Jäämerellä vaikuttaa Huippuvuorten läntisen merivirran lämmin pulssi 2015-2019. Mistä Huippuvuorten läntinen merivirta ottaa veden? Enimmäkseen Norjanmereltä, josta on noin 2-3 vuoden aikaviive Huippuvuoren merivirran lämpömäärään. Britannian länsipuolelta Pohjois-Atlantin merivirrasta on puolestaan taas noin 4-5 vuoden viive Norjanmerelle. Britannian länsipuolella on ollut viileämpää jo vuosien 2015-2016 paikkeilla. Kylmyys jatkuu ja on jo oikeastaan Amerikasta Eurooppaan asti noin 40N…60N leveysasteilla.

Kun Jäämeren jäämäärä kasvaa, samalla kasvavat meren lähellä olevat mantereen lumipeitemäärät maaliskuun-elokuun välillä, jopa kaksin-kolminkertaisiksi pinta-alaltaan nykyiseen nähden. Sillä on suuri vaikutus maapallon heijastuskykyyn koska kesäauringon säteily ei enää pohjoispuolella maapalloa imeydy niin hyvin maaperään vaan heijastuu enemmän takaisin avaruuteen.

Tuore kuva Grönlannin pintalumimassan kehittymisestä osoittaa, että Grönlannin lyhyt kesä vuonna 2020 alkaa olla ohi ja lumen määrän lisääntyminen on ennätysvoimakasta.

Viimeksi vastaava merivirtojen kylmäpulssi saapui pohjoisnavalle vuonna 1958, jonka seurauksena koko pohjoisen pallonpuoliskon ilma jäähtyi noin 0,8C vuoteen 1963 mennessä ja tästä vielä lisää vuoteen 1965 asti, myös 1975 oli kylmää.

Samoista käyristä näkee myös päinvastaisen ilmiön, eli jos aikaviiveet olisivat olleet tiedossa noin vuonna 1988, niin samalla olisi ollut tiedossa, että n. 2000-luvulla Jäämeri sulaa runsaasti ja ilmasto lämpenee paljon pohjoisella pallonpuoliskolla. Tuolloin oli Britannian länsipuolella hyvin lämmintä merivettä.

Nyt tilanne on suunnilleen sama mitä se oli 1950-luvulla, eli viileneminen etenee. Voidaan arvioida, että 2020-luvun loppupuolella tai 2030-luvulla tämän huomaa jokainen joka asuu Euroopassa tai Jäämeren lähistöllä Venäjällä, Kanadassa jne.

Lisäys 16.8.2020: Myytinkertojat on tehnyt yo. merivirtojen kylmenemisestä hyvin havainnollisen videon:

Olen koostanut yllä olevan kirjoituksen parin nimettömänä pysyttelevän asiantuntijan kanssa (OT).


15.8.2020 järjestettiin Messukeskuksessa Ilmastosi.fi -seminaari, jossa Suomen eturivin tieteilijät esitelmöivät ilmastosta, mm. professorit Kalevi Mursula, Antero Järvinen, Jyrki Kauppinen ja Kari Mielikäinen. Olin mukana järjestelyissä Ilmastofoorumi ry:n puolelta. Ilmastofoorumi ry on ainoa suomalainen ilmastorealistinen yhdistys. Seminaarin anti löytyy FinlandiaTV:n tallenteesta: https://finlandiatv.com/index.php/tapahtumat/item/659-ilmastosi-2020.html

Kylmiä tosiasioita hiilidioksidista CO2

Hiilidioksidia on ilmassa 400 ppm, eli 0,04 %, eli 400 miljoonasosaa. Siis todella vähän. Tämän väitetään kuitenkin aiheuttavan maan ilmakehän lämpötilan katastrofaalisen nousun. Tarkastellaan joitain väitteitä hieman tarkemmin.

Hiilidioksidipitoisuus nousee. Tämä pitänee paikkansa. Yksityiskohtiin menemättä, pidetään USA:n Mauna Loa -mittaussarjaa yleisesti luotettavimpana.

Mauna Loa -mittaussarjasta nähdään voimakkaasti vuoden ajasta riippuva vaihtelu. Hetkinen? Eikös hiilidioksidin pitänyt aiheuttaa lämpötilan nousun, eikä vuodenaikojen vaihtelun hiilidioksidipitoisuuden vaihtelun? Käyrä paljastaa CO2-pitoisuuden vaihtelun perusmekanismin – auringon lämpösäteily vapauttaa meriveteen sitoutunutta hiilidioksidia.

Ihmiskunnan hiilidioksidituoton osuus kokonaisuudesta on noin 4 %. Luonnollisten päästöjen osuus on 96 %. Pelkästään termiitit tuottavat kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia niiden suuren biomassan vuoksi. Nyt meitä syytetään siitä, että tuo 4 % olisi mukamas ratkaiseva osuus kokonaisuudesta vaikka tiedetään, että ilmakehän lämpötilaan vaikuttavat monet muutkin seikat, mm. auringon säteilytason muutokset, maan radan ja asennon vaihtelut, merivirtojen syklit, pilvisyyden muutokset jne. Pelkästään vesihöyry, jota on ilmassa noin sata kertaa enemmän kuin hiilidioksidia, on voimakkaampi kasvihuonekaasu. Seuraava lyhyt viiden minuutin videonpätkä kuvaa tilanteen kattavasti.

Suomen osuus ym. ihmiskunnan 4 % päästöistä on noin tuhannesosa, 1/1000. Suomen Tilastokeskuksen mukaan Suomen CO2-päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 lähtien noin 21 %. Vaikka siis uskoisi ihmekaasu hiilidioksidin olevan lämpötilamuutoksen tärkein ja ainoa syy, voisi todeta Suomen jo tehneen osansa.

https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/julkistuskuva.gif

Lämpötila nousee? Varmasti, joidenkin mittausten mukaan. Toisten mittausten mukaan lämpötila on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuoden 1998 jälkeen kuten yo. aloituskuvan satelliittimittausten mukaan on havaittavissa. Samojen satelliittimittausten mukaan voidaan havaita, että keskimääräinen lämpötila on laskenut viimeiset kolme vuotta. Sama tilanne vallitsi myös vuosivälillä 1940 – 1975, eli maapallon alailmakehän lämpötila laski, vaikka hiilidioksidipitoisuus nousi. Esimerkiksi jäätikkökairauksista tiedämme, että lämpötila nousee ensin ja hiilidioksidipitoisuus vasta tämän jälkeen noin 500-800 vuoden viiveellä merten toimiessa lämpövarastona.

Myös rehelliset ja rohkeat suomalaiset tieteilijät ovat havainneet, ettei mitään luonnollisesta vaihtelusta poikkeavaa ole tapahtumassa ja myös sanoneet tämän ääneen. Tilastotieteilijät ovat varsin ärsyyntyneitä lämpötilamittausten valikoivasta käytöstä ihmisten pelotteluun. Tiedetäänhän, että Australian ja Siperian lämpötilaerot voivat olla yli sata astetta. Nyt sitten väitellään joistain asteen kymmenysosien eroista, vaikka luonnolliset erot ovat tuhatkertaisia.

Pitkälle historiaan ulottuvat tutkimukset osoittavat luonnollisen lämpötila- ja CO2-vaihtelun olleen suurta. Jääkausia on tullut ja mennyt. Maapallo ei ole nytkään missään pysyvässä olotilassa, vaan näyttää siltä, että hidas jäähtyminen kohti seuraavaa jääkautta on menossa.

Ilmastohysteerikkojen huutoa on omalta osaltaan hillinnyt myös se seikka, että noin vuodesta 1980 jatkunut pelottelu on menettänyt uskottavuutensa. Ennusteet katastrofeista ovat menneet säännöllisesti pieleen, kts. kuva alla ennusteiden ja todellisuuden välisestä kuilusta.

Ilmastohysteria näkyy mediassa monina muinakin paikkansa pitämättöminä väitteinä. Konsensustakin on väitetty lämpötilatutkimuksissa olevan, vaikka konsensus on lähinnä siitä, että ihmisellä on jokin vaikutus. Eivätkä jääkarhut ole kuolemassa, napajäätiköt sulamassa tai lämpimän etelämeren saaret hukkumassa merenpinnan nousuun.

Mitään ilmastokatastrofia ei ole näkyvissä. Ilmasto muuttuu kuten se on aina muuttunut.

Aika hankkia toppatakki ja huopatossut

Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen. 

Professori Antero Järvinen rautututkimuksen parissa

Teologiaa ehkä lukuun ottamatta tieteessä ei ole lopullisia totuuksia. Esimerkiksi Takuro Kobashin tutkimus (2017) osoitti, että lähes kaikki mitä Grönlannin sulamisesta kerrotaan on joko liioiteltua tai väärin. Napapiirin seudut ovat ilmastollisesti maapallon äärevimpiä paikkoja. Siellä voi olla kesällä 40 asteen helle ja talvella 70 astetta pakkasta. Pelkästään luonnon suunnaton, normaali vaihtelu pudottaa ilmaston ennustamisyritykset tarot-korttipovaamisen tasolle.

Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien. Saaren huipun normaali heinäkuun lämpötila on ollut noin -10 astetta, mutta kesällä 2017 saavutettiin uusi kylmyysennätys, -33 astetta. 8000 – 7000 vuotta sitten Grönlannissa oli 3 – 5 astetta nykyistä lämpimämpää. Jääpeitteen pinta-ala saavutti kaikkien aikojen minimin 5000 – 3000 vuotta sitten. Skandien vuoristojäätiköt hävisivät tuolloin kokonaan. Huippuvuorilla oli jopa kuusi astetta ja Baffininsaarella Kanadassa viisi astetta lämpimämpää kuin nyt.


Kuva 1: Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimusyksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 – 70 vuoden lämpenemisen ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 – 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 – 2017. 

Arktinen alue oli myös kesäisin jäästä vapaa, mitä ei ole tapahtunut nykyisen ilmastovaiheen aikana. Merijään laajuus Islannin pohjoispuolisilla vesillä oli myös roomalaisella lämpökaudella (200 eKr. – 400 jKr.) ja keskiajan lämpökaudella (900 – 1400 jKr.) huomattavasti suppeampi kuin nyt.

Jäätiköistä irtoavat lohkareet eivät ole sulamisen merkki. Jäätiköt lohkeavat jatkuvasti ja riippumatta siitä, ovatko ne kutistumassa vai laajenemassa. Grönlannin jäätiköiden muutoksia on seurattu vuodesta 1870 lähtien. 80 prosenttia niiden perääntymisestä tapahtui jo ennen vuotta 1946. Maailmansodan päätyttyä ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, minkä olisi teorian mukaan pitänyt johtaa huomattavasti nopeampaan jäätiköiden sulamiseen.

Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla ”yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista”.

Sodankylän yhtä pitkästä sarjasta erottuu 1900-luvun alun lämpeneminen ja noin 80 vuotta pitkä sykli. Jakson lämpimin vuosi on 1938. Kun koko mittausaineisto analysoidaan oikeaoppisesti aikasarjamenetelmillä, jotka huomioivat lämpötilanmuutoksen rytmisyyden, yleiselle lämpenemissuuntaukselle ei löydy tukea.


Kuva 2: Lapin lämpötiloissa näkyy sama syklisyys kuin Grönlannissakin. Lapin vuodenaikatilastoista selviää, että vain keväät ovat viime aikoina hivenen lämmenneet verrattuna 1920 – 1940 -lukuihin, ja se on nostanut vuosikeskilämpötilojakin vastaavasti. Muut vuodenajat eivät ole olleet tietoisia ilmaston lämpenemisestä.

Lämpenemisennusteet perustuvat ilmastomalleihin, jotka ovat ristiriidassa mittausten kanssa. Sadan vuoden perspektiivillä arktisen jään ja lumen häviäminen on fysikaalisesti mahdotonta, kuten Darko Butina on tutkimuksessaan todennut. Tietokonemallit ovat apuvälineitä eivätkä tieteellistä todistusaineistoa. Todennäköisesti 1800-luvulla alkanut jäätiköiden perääntyminen on johtunut maapallon ilmaston vähittäisestä palautumisesta normaalille tasolleen pitkän ja piinaavan pikkujääkauden (noin 1450 – 1850) hellitettyä.

Nykyinen napa-alueiden lämpeneminen on pientä verrattuna useisiin aikaisempiin lämpöjaksoihin, jolloin ihmisen vaikutus ilmastoon oli mitätöntä. Jos edelliset hyvin lämpimät jaksot eivät olleet ihmisen aiheuttamia, niiden on täytynyt johtua luonnon normaalista vaihtelusta. Mikä on nykyisessä lämpenemisessä poikkeuksellista? Ei mikään.


Kuva 3: Jääkarhukannan kasvu ja nykyinen elinvoimaisuus on jyrkässä ristiriidassa lajin uhanalaisuudella rahaa keräävien lobbareiden (WWF, GreenPeace jne.) kanssa

Historian kertaaminen vähentäisi ihmisten ahdistuneisuutta kauhukuvien edessä: viimeisten satojen vuosien aikana esimerkiksi Grönlanti on lämmennyt ja kylmennyt noin 40 kertaa noin 30 vuoden välein ja lämpeneminen on ollut usein nykyistä voimakkaampaa.

Väitettiin, että 2010 olisi ollut kaikkien aikojen lämpimin vuosi. Noin 10 500 vuoden aikana jääkauden päättymisen jälkeen on ollut ainakin 9 100 lämpimämpää vuotta. ”Asiantuntijat” hehkuttivat 2007, että arktinen alue olisi jäästä vapaa 2013. Tämä ja lähes kaikki muut tietokonepeliennusteet ovat menneet pieleen. Katastrofeja ei ole tullut. Jään määrä ja jääkarhukanta ovat pysyneet vakaina tai kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. 50 vuodessa viisinkertaistunut jääkarhukanta alkaa olla jo ympäristön kantokyvyn rajoilla.

Etelämantereella jäätä on tullut koko ajan lisää. Etelämantereesta lohkesi 2017 kaksi kertaa Luxemburgin kokoinen jäälohkare, joka uutisoitiin huolestuttavana merkkinä ilmaston lämpenemisestä. Tiedeihmiset ja media eivät kerro, että 1927 samalta alueelta lohkesi kahdeksan kertaa ja 1956 jopa 12 kertaa Luxemburgin kokoinen lohkare. Vuonna 1927 oltiin myös huolestuneita ilmaston lämpenemisestä, mutta 1956 päinvastoin ilmaston kylmenemisestä.

Kuva 4: Ilmastonmuutos aiheuttaa nykyisin kaikenlaista säätä

Muutokset merivirtarytmeissä, pohjoisten merien viileneminen, tuulten vaihtelut ja Auringon aktiivisuuden heikkeneminen viittaavat pikemminkin planeettamme jäähtymiseen kuin lämpenemiseen. Sekä vanhat että uudet tutkimukset tukevat päätelmää. Ilmaston kylmeneminen olisi lämpenemistä vakavampi ongelma varsinkin, jos energiantuotantomenetelmämme olisivat epäluotettavia, tehottomia ja kalliita. Tarot-kortit povaavat, että varmuuden vuoksi on aika hankkia toppatakki ja huopatossut.

Yllä oleva kirjoitus on julkaistu alun perin 26.1.2018 Ilmastorealismia -blogissa. Se on niin hyvä kirjoitus suuresti arvostamaltani Antero Järviseltä, että päätin toistaa sen sellaisenaan. Antero tukee minua kampanjassani eduskuntaan. (OT)