fbpx

Talvella 2021-2022 karmeaa ylikuolleisuutta

Juttua päivitetty loppuun 22.7.2022 tuoreilla luvuilla. (OT)

Olen seurannut parin vuoden ajan talviviikkojen kokonaiskuolleisuutta syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. THL on aiemmin tehnyt vastaavaa seurantaa, mutta ilmeisesti seurantaa ei ole viime vuosina tehty tai ainakaan julkistettu tämän ns. koronapandemian aikana, koska se olisi paljastanut totuuden – koronaepidemia ei ole nostanut kuolleisuutta.

Nyt viime talvena 2021-2022 kokonaiskuolleisuudessa näkyy voimakas nousu. Mikä erottaa viime talven edellisistä? Mikä selittäisi viime talven kuolleisuuden nousun verrattuna aikaisempiin vuosiin?

Vastaus on ilmiselvä. Vuoden 2021 alusta alkaen kansalle on alettu pakottamaan kokeellisia mRNA-injektioita. Tilastoista on nähtävissä, että kokonaiskuolleisuus alkaa nousemaan kesäkuusta 2021 lähtien, jolloin kansalle alettiin pakottamaan toista koronarokotekierrosta. Kuolinsyytiedoissa näkyy kummallisuuksia – jotkut syylajit ovat voimakkaassa kasvussa. On vahvoja viitteitä siitä, että mRNA-rokotteet laskevat yleistä immuniteettia, jolloin kuolleisuus kokonaisuudessaan lisääntyy, myös koronavirusten aiheuttamiin ongelmiin.

Kirjoitin tähän blogiini 2.7.2021 edellisen analyysin talven 2020-2021 kokonaiskuolleisuudesta, jossa kävin läpi ylikuolleisuutta tuon talven osalta. Siinä, kuten ei talvessa 2019-2020 myöskään, näkynyt mitään erikoista verrattuna edellisiin talviin, vaikka koronaepidemia oli julkisuudessa jo toista talvikautta. On huomattava, että tuolloin, talvena 2020-2021, ei vielä ollut laajalti käytössä näitä uuteen tekniikkaan perustuvia MRNA-rokotteita. Ensimmäistä rokotuskierrosta oli alettu antaa alkuvuodesta 2021. Näyttääkin siltä, että vasta toinen koronarokotuskierros on tuonut kuolleisuuden nousun.

Analyysissä on hyödynnetty aiempaan tapaan tilastokeskuksen viikottaisia kuolleisuuslukuja. Yllä olevassa taulukossa ovat luvut ns. räkätautikaudesta, eli syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Tänä vuonna 2022 lukuihin on tullut jälkikäteen satojen kuolemantapausten lisäyksiä edellisiin kuukausiin. On siis mahdollista, että luvut tulevat näyttämään vielä pahemmilta.

Kun verrataan viime talvea 2021-2022 edelliseen talveen 2020-2021, kuolleita on 4766 enemmän ja nousua edellisestä talvesta on 13,3 prosenttia.
Huom. päivitys alla.

Tilastokeskus on tehnyt väestöennusteita jo pitkään. Kuolleisuutta on pystytty ennustamaan väestön ikääntyessä ja lääketieteen kehittyessä kohtuullisen tarkasti. Tähän asti. Yli 60.000 kuolleen vuositason piti Suomessa mennä vasta 2030-luvulla. Nyt näyttää pahasti siltä, että tuo luku ylitetään tänä vuonna 2022. Liukuvassa 12 kuukauden keskiarvossa 60.000 kuollutta on jo reilusti ylitetty. Kuolleisuuden voimakas nousu ei siis selity väestön ikääntymisellä kuin pieneltä osin. Varmistelin asiaa soittamalla parille tilastokeskuksen asiantuntijalle.

”Iäkkäimpien kuolleisuus noussut selvästi”
”Elinajanodote laskemassa vuonna 2022”
”Poikien elinajanodote olisi siten 0,4 ja tyttöjen 0,5 vuotta lyhyempi kuin vuoden 2021 elinajanodote.”
”Kun otetaan huomioon ennakkotiedot kuluvan vuoden tammi-toukokuulta ja lopulliset tiedot viime vuoden kesä-joulukuulta, viimeisen 12 kuukauden aikana on kuollut 60 908 henkilöä. Ennakkotilaston revisio huomioon ottaen todellinen määrä nousee yli 61 000 henkilön” kertoo tilastokeskus.

Viikottaisten lukujen käyrästössä nähdään niin ikään nousua talvella 2021-2022 tammikuun 2022 viikon 3 ylittäessä ensimmäistä kertaa 1400 viikkokuolleen rajan.

Meillä on käsissämme ennennäkemätön kriisi – korruptoituneiden tai tyhmien poliitikkojen ja viranomaisten aiheuttama kuolleisuusepidemia. Ainoa toivo on siinä, että näiden ns. koronarokotteiden aiheuttama kuolleisuuden nousu on lyhytaikainen. Kansastahan on koronarokotettu jo noin neljä viidesosaa. Lyhytaikaisuudesta ei kuitenkaan ole mitään takeita, sillä mRNA-rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Eläinkokeet viittaisivat siihen, että pitkäaikaisvaikutukset ovat vakavia.

Onko mitään tehtävissä katastrofin välttämiseksi?

Oma näkemykseni on, että enää hyvin vähän. Koronarokotuksia on annettu yksinkertaisesti liikaa, että riskin toteutumista voisi enää välttää. Ensimmäinen teko olisi tietysti lopettaa mRNA-rokotteiden antaminen, jota olen vaatinut jo yli vuosi sitten ensimmäisten haittojen ilmettyä. Toinen tehtävissä oleva asia olisi tutkia, voidaanko mRNA-rokotteiden vaikutuksia lieventää joillain keinoilla.


Päivitys 22.7.2022. Kuten yllä oletinkin, niin tilastokeskus päivitti lähes sata (96) kuolemaa alkuvuoden 2022 lukuihin 21.7.2022 julkaisussaan. Ero edelliseen talveen muodostuu jo 4862 kuolemaksi, mikä tekee 13,6 % kasvua kuolemantapauksissa. Luku saattaa kasvaa vielä hieman kun tilastokeskus saa tietoonsa lisää kuolemantapauksia. (OT)

Talvella 2020-2021 ei edelleenkään ylikuolleisuutta

Kirjoitin tähän blogiin 6.8.2020 analyysin talven 2019-2020 kokonaiskuolleisuudesta, jossa kävin läpi ylikuolleisuutta tuon talven osalta. Olen tehnyt nyt tähän vastaavan analyysin viimeisimmästä talvesta 2020-2021.

Analyysissä on hyödynnetty aiempaan tapaan tilastokeskuksen viikottaisia kuolleisuuslukuja. Yllä olevassa taulukossa ovat luvut ns. räkätautikaudesta, eli syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Viimeisimmän talven luvut ovat viikosta 41 viikkoon 20, sillä vuodessa 2020 oli 53 viikkoa ja viikkojen määrän on vertailussa oltava sama 33.

Luvuista havaitaan, että kokonaiskuolleisuudessa on palattu varhaisempien vuosien tasolle hieman alhaisempien parin vuoden talvista. Kokonaisuutena erot vuosien välillä ovat hyvin vähäisiä. Mikäli graafien palkit piirrettäisiin pohjasta asti, erot olisivat tuskin havaittavia.

En ole yo. laskelmassa huomioinut pientä väestönkasvua (2019=>2020 8501 henkilöä), enkä ole tehnyt ikävakiointia, jotka molemmat laskisivat hieman prosentuaalista kuolleisuutta. Ikävakiointi olisi ehkä jatkossa järkevää tehdä, sillä sotien jälkeen vuosina 1946-1955 syntyneet ns. suuret ikäluokat alkavat tulla siihen ikään, jolloin he kuolevat. Noina vuosina syntyi noin 100.000 suomalaista ja lähivuosina kokonaiskuolleisuus tulee olevaan vastaavasti korkeampaa. Esimerkiksi Ruotsissa väestönkasvu ja ikävakiointi on tehtävä, sillä niiden vaikutus on huomattavasti suurempaa. Ruotsin lukuja olen analysoinut erikseen – niissäkään ei näy mitään ihmeellistä.

Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin viikottaista kuolleisuutta, on havaittavissa pientä aaltoilua kuolleisuudessa talvien räkätautien erottuessa kohoumina. Pari viimeistä vuotta tai talvea eivät erotu aiemmista vuosista.

Sama tilanne nähdään myös EuroMoMo-tietokannasta:

Kun lukuja tarkastelee, niin herää luonnollisesti kysymys, että missä se väitetty koronaepidemia, saati -pandemia piileskelee? Ei sitä ainakaan Suomessa ole. Samaa on kysynyt mm. professori Paul Lillrank. Yleisin vastaväite on, että vähäinen kuolleisuus johtuu onnistuneista torjuntatoimista. Nyt on vain niin, että jo noin sata vuotta on tiedetty, ettei virusepidemioita hillitä maskeilla ja rajoitustoimilla ja aivan viime vuosina tämä vanha tieto on vain vahvistunut.

Tyypillisistä kokonaiskuolleisuusluvuista voi olla iloinen myös siinä mielessä, etteivät luvut osoita merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä myöskään koronarokotuksista johtuen. On tosin huomattava, että satojenkin ihmisten kuolleisuus hukkuu suurten kokonaislukujen joukkoon. Koronarokotusten pitkäaikaisia vaikutuksia näemme vasta tulevina talvina.