fbpx

Tein kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle AVI:sta ja poliisista

Tein tänään maanantaina 14.12.2020 klo 10.35 alla olevan kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Sain myös kuittauksen kantelun vastaanottamisesta sähköpostilla.


Kantelutiedot

1. Viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho, jonka toimintaa arvostelette.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin poliisi.

2. Jos kantelu koskee viranomaisen menettelyä, jota pidätte lainvastaisena, selostakaa tarkemmin – kenen menettelyä arvostelette?
Mitä tapahtui?
Milloin?
Missä?
Muuta?

Poliisi hajotti 12.12.2020 klo 16.06 alkaneen mielenosoituksen Helsingin Kansalaistorilla vedoten AVI:n 27.11.2020 antamaan määräykseen, jossa kielletään yli kymmenen hengen kokoontumiset. Pyydän oikeusasiamiestä kumoamaan AVI:n antaman määräyksen, keskeyttämään ko. määräyksen toimeenpanon, sekä tutkimaan AVI:n ja Helsingin poliisin asiassa mahdollisesti tekemät väärinkäytökset ja lain vastaiset toimet.

3. Miksi menettely tai päätös on mielestänne lainvastainen?

1. AVI:n päätös on perustuslain vastainen.
2. AVI:n päätös on tehty virheellisin perustein.
3. Poliisi toimi väärin, koska poliisi ei saa noudattaa lainvastaista käskyä, varsinkaan perustuslain vastaista.

Kyseessä on lähtökohtaisesti merkittävä rajoitus perusoikeuksiin asettaen mielivaltaisen kymmenen hengen rajan kokoontumisille. Perustuslaissa ei ole kokoontumisille asetettu henkilörajaa, eikä sellainen kuulu länsimaisen oikeusvaltioperiaatteen piiriin.

AVI:n päätöksessä (liitteenä) perustellaan kokoontumisrajoitusta koronaviruksen aiheuttaman taudin yleisvaarallisuudella. Yleisvaarallisuus ei pidä paikkaansa millään tavoin.

Luettaessa AVI:n 27.11.2020 antamaa määräystä, niin heti tekstin alussa vedotaan WHO:n päätökseen julistaa koronavirusepidemia pandemiaksi. Tässä yhteydessä on huomattava, että WHO:n pandemian määritelmä ei ota kantaa taudin vakavuuteen: ”an epidemic occurring worldwide, or over a very wide area, crossing international boundaries and usually affecting a large number of people”. Pandemia voi siis määritelmän mukaan olla lieväkin, eikä siihen voi vedota taudin yleisvaarallisuutta määritettäessä. Samassa dokumentissa kerrotaan myös, että ”However, seasonal epidemics are not considered pandemics.” Jälkikäteen tarkastellen C-19 -epidemia on Stanfordin professori John Ioannideksen WHO:n bulletinissa julkaistun perusteellisen raportin mukaan osoittautunut vastaavan lähinnä kausittaista epidemiaa. Suomessakin epidemia laantui jo toukokuussa, kuten kausittaisilla epidemioilla on tapana laantua.
https://www.who.int/bulletin/online_first/BLT.20.265892.pdf

Heti seuraava lause päätöksessä väittää koronavirusta (kaikkia kantojako?) yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi: ”Koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti.”

Suomen tartuntatautilain mukaan

”Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos:
1) taudin tarttuvuus on suuri;
2) tauti on vaarallinen; ja
3) taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaisiksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä.”

Tällä hetkellä on jo tiedossa, ettei kierrossa ollut koronaviruskanta eroa neljästä joka talvi kierrossa olevasta koronaviruskannasta merkittävästi ja ihmisillä on näiden aiempien koronavirustartuntojen perusteella vastustuskykyä tätäkin kantaa vastaan. Tauti ei ole tarttunut missään väestössä enemmistöön ihmisistä, vaan tartunnan saaneita on ollut vain osa väestöstä ja näistäkin valtaosa on ollut oireettomia tai vähäoireisia.

Taudin vaarallisuuden arvioinnissa kokonaiskuolleisuus väestössä on luotettavin mittari, eikä siinä ole näkynyt kovin suuria poikkeamia verrattuna kausi-influenssoihin kansainvälisesti kuten em. professori Ioannides laajalla aineistolla osoittaa. Suomessa kokonaiskuolleisuudessa ei ole näkynyt senkään vertaa muutoksia, ainakaan korkempaan suuntaan. Tämän toteaa myös THL sivullaan suoraan: ”Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia ja lasten ja nuorten koronavirustautiin liittyviä kuolemia ei ole Suomessa todettu lainkaan.”

Katsottaessa tilastokeskuksen kokonaiskuolleisuustilastoa viikon 46/2020 loppuun asti (graafi liitteenä), ei luvuissa näy edelleenkään mitään muuta kuin normaalia lievää vaihtelua kuten on näkynyt koko vuoden 2020. Kokonaiskuolleisuudesta on huomattava, että viime talven 2019-2020 kuolleisuuspiikki jäi matalammaksi kuin muutamana edellisenä talvena, vaikka mukana on viime kevään osalta myös C-19 -epidemia. On täysin mahdollista, että kokonaiskuolleisuus lähtee pian nousuun siksi, että muiden sairauksien hoito on laiminlyöty. Pelkästään hammaslääkärikäyntejä on tätä kirjoitettaessa tekemättä noin 1,5 miljoonaa kappaletta. On siis punnittava myös rajoitustoimien haittoja suhteessa niistä saataviin kuviteltuihin hyötyihin.

Tautiin liittyvistä kuolemista (siis ei tautiin kuolleista) voidaan THL:n tilastoista havaita, että kuolleiden mediaani-ikä on ollut 84 vuotta ja heillä on lähes kaikilla ollut yksi tai useampia perussairauksia. Kuolleiden mediaani-ikä on kolme vuotta korkeampi kuin tavallinen kuolleiden mediaani-ikä, joka on 81 vuotta. Valitettavasti THL pimittää koronaviruksen kanssa kuolleiden kuolinsyitä, joten emme tiedä niitä. On mahdollista, että suuressa joukossa koronaviruksen kanssa kuolleiden kuolintodistuksissa ei mainita koronavirusta ollenkaan kuolinsyynä.

Taudin leviämisen estämiseksi tehtävät toimet ovat täysin suhteettomia katsottaessa taudin tarttuvuutta ja vaarallisuutta. Yhteiskuntaa ja elinkeinoja ei ole aiempienkaan talvien epidemioiden vuoksi näin laajalti rajoitettu. Rajoitustoimilla on virustautiepidemioiden leviämiseen vain vähäinen tai olematon vaikutus – rajoitustoimien tehosta ei ole näyttöä:
https://rationalground.com/mask-charts/
https://wmbriggs.com/post/30833/
https://www.kaleva.fi/kohutun-maskiselvityksen-tehnyt-professori-marjukk/2983706
https://twitter.com/yinonw/status/1321177359601393664

Kun siis yo. yleisvaarallisuuden kriteereitä tarkastellaan, niin mitkään kriteerit eivät täyty, ainakaan siinä mitassa, että rajoituksia voitaisiin asettaa yleisvaaarallisuuden perusteella.

AVI:n määräystä eteen päin lukiessa huomaa, että AVI nojaa hallituksen 3.9.2020 tekemään periaatepäätökseen, jossa puhutaan suosituksista. Suositukset ovat AVI:n päätöksellä muuttuneet pakottaviksi ja rajoittaviksi määräyksiksi. Jää vaikutelma, että hallituksessa on havaittu rajoituspäätösten ristiriita perustuslain kanssa ja delegoitu ikävä ja lainvastainen toiminta aluehallintoviranomaisille.

Erikoinen kappale AVI:n päätöksessä on kohta Kuuleminen: ”Kuuleminen olisi saattanut vaarantaa tämän päätöksen tarkoituksen toteutumisen, ja siitä johtuva viivästyminen olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle, minkä vuoksi hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla asiassa ei ole suoritettu kuulemista.” Noinko helppoa viranomaisten on napata valta perustuslaista välittämättä?

AVI perustelee määräystään ’tapausmäärien’ nousulla ja vaihteluilla kuvitellen ilmeisesti, että PCR-testin positiivinen tulos on yhtä kuin sairastunut. PCR-testi ei kuitenkaan kerro, onko henkilö tartuttava tai ei tai onko henkilöllä edes mitään oireita. Lääketieteessä taudin määrittämiseksi on perinteisesti pitänyt olla myös oireita. Vertailun vuoksi – Britannian valtion virasto Health England antoi yksiselitteiden ohjeen, jossa todetaan, että ”A single Ct valuein the absence of clinical context cannot be relied upon for decision making about a person’s infectivity.”. Eli pelkkään PCR-testin CT (cycle treshold) arvoon ei voi luottaa päätöksenteossa siitä, onko henkilö tartuttava.
https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/926410/Understanding_Cycle_Threshold__Ct__in_SARS-CoV-2_RT-PCR_.pdf
https://ossitiihonen.com/2020/10/09/yleisesti-kaytetty-koronaviruksen-pcr-testi-johtaa-vaariin-tuloksiin/
https://www.adressit.com/pcr-testiin_perustuvat_rajoitustoimet_on_lopetettava

AVI:n ylitarkastaja Oona Mölsä on 8.12.2020 sähköpostissaan (liitteenä) perustellut rajoituksia mm. epidemiatilanteen vakavuudella mikä ei selvästikään pidä paikkaansa, eikä eroa aiemmista talvista muutoin kuin ehkä siten, että kokonaiskuolleisuus on alhaisemmalla tasolla kuin monena muuna talvena. Mölsä vetoaa sähköpostissaan myös siihen, ettei edes kymmentä henkeä pienempiäkään tapahtumia pitäisi järjestää. Eli AVI:n virkamies haluaa ilmeisesti kiristää määräystä myös siten, että kokoontumiset haluttaisiin kieltää kokonaan.

4. Oletteko kannellut tai valittanut asiasta jo muulle viranomaiselle?
Mille viranomaiselle?
Milloin?
Onko asia jo ratkaistu?

En ole.

Liitetiedostot

Liitetiedosto (1)Kokonaiskuolleisuus Suomessa 47_2016 46_2020.JPG [80k]
Liitetiedosto (2)ESAVI+päätös+TTL+58+§+HUS-alueella+30.11.-18.12.2020.pdf [206k]
Liitetiedosto (3)Sähköposti Mölsä.pdf [178k]
Päiväys 14.12.2020 10.35

Tein THL:n toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle

Olen (ja moni muukin on) yrittänyt penätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:lta yli puoli vuotta tietoa siitä, mihin ’koronan kanssa kuolleet’ oikein kuolevat. THL kieltäytyy jatkuvasti paljastamasta tietoa kuolinsyistä. Kärsivällisyyteni loppui 4.10.2020, jolloin tein THL:sta rikosilmoituksen.

Sain toissapäivänä 18.11.2020 poliisin päätöksen, ettei esitutkintaa toimiteta. Ehkä osoite toiminnalle oli alun perin väärä, vaan olisi pitänyt suoraan kannella oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle? Tätä on tavallisen kansalaisen vaikea tietää. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen Kansalaisen pikaopas tietopyyntöihin tietää kertoa, että poliisi ei olisi oikea osoite. Tosin saksassa on käynnistetty oikeusprosesseja jo nimikkeellä ’rikos ihmisyyttä vastaan’ koronahuijauksen tiimoilta, joten rikoslaki voisi tulla sovellettavaksi Suomessakin.

Olen välittömästi poliisin tutkimattajättämispäätöksen saatuani tehnyt toissapäivänä kantelun THL:n toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. THL rikkoo nähdäkseni selvästi julkisuus- ja hallintolakia kieltäytymällä julkistamasta hallussaan olevaa oleellista tietoa.

THL:n sivujen mukaan (otsikkokuvassa) THL tietää tarkemmista kuolinsyistä. Näitä ei kutenkaan haluta julkistaa. Miksi? Tiedon pimittäminen johtaa päätelmään, ettei kuolinsyissä ehkä mainita ollenkaan Covid-19 -virustartuntaa tai näitä mainintoja on vain vähän. Medioiden toimittajista ainoastaan Turun Sanomien toimittaja on tajunnut tämän oleellisen seikan ja laskenut ensisijaisesti koronavirukseen kuolleiden määräksi noin kymmenen.

Päätöksenteon kannalta olisi oleellista saada poliitikoille ja muille päättäjille tietoa ’koronaviruksen kanssa kuolleiden’ (siis ei koronavirukseen kuolleille) kuolinsyistä tietoa. THL:n sivujen mukaan koronaviruksen kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta, mikä on kolme vuotta korkeampi kuin keskimääräisen kuolleen mediaani-ikä. Kokonaiskuolleisuudessa ei Suomessa ole näkynyt mitään erityistä, eikä epidemia ole nostanut kokonaiskuolleisuutta. THL toteaa tämän sivuillaan suoraan.

Tällä hetkellä yhteiskuntaamme ohjataan lähinnä tartuntatautirekisterin tietojen perusteella, vaikka tartuntatautirekisteriin ’koronan kanssa kuolleeksi’ päätyy kun täyttää kaksi ehtoa: 1. On kuollut ja 2. Kuollessa on ollut laboratoriovarmennettu koronavirustartunta. Luvut EIVÄT ota kantaa kuolinsyihin. Syy voi siis olla mikä tahansa ja niinpä syy todennäköisesti onkin sattumanvarainen, sillä yli 80-vuotiaiden vastustuskyky on alhainen ja ’kamelin selän’ voi katkaista melkein mikä tahansa.

Oleellista olisi saada tietoa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka monella koronaviruksen kanssa kuolleista Covid-19 on pääsyy kuolintodistuksen mukaan? Kuinka monella Covid-19 on myötävaikuttanut kuolintapahtumaan? Kuinka monella Covid-19 -tartuntaa ei ole mainittu kuolintodistuksessa ollenkaan?

Vaikka oletettaisiin tartuntatautirekisterin kuolleiden määrän (tällä hetkellä 369) olevan kokonaisuudessaan sellaisia henkilöitä, joihin Covid-19 -infektio on vaikuttanut merkittävästi tai osatekijänä, ei kokonaiskuolleisuus Suomessa ole lisääntynyt. Kyse ei siis ole yleisvaarallisesta taudista, vaan melko tyypillisestä räkätaudista, joita on joka talvi. Hallituksen rajoituspäätöksille yleisvaarallisuuden perusteella ei täten ole mitään perusteita eikä esimerkiksi Lapin matkailun tuhoamista voi sillä perustella.

Sanna Marinin hallitus rikkoo jatkuvasti perustuslakia – Aikooko oikeuskansleri Tuomas Pöysti painaa kaiken villaisella?

Kansalaisten liikkumisoikeuden rajoittaminen

Hallitus päätti keväällä koronaepidemian yhteydessä rajoittaa kansalaisten liikkumisoikeutta mm. siten ettei Suomen rajojen yli saanut käytännössä kulkea. Professori Martin Scheinin on 28.4.2020 kirjoittanut perustuslakiblogissa seuraavasti: ”Onko Suomen kansalaisen perusoikeus lähteä maasta unohdettu?”

Oikeuskansleri Pöysti teki päätöksen viisi kuukautta myöhemmin 1.10.2020, jossa hän lausunnossaan tosiasiassa toteaa useilla esimerkeillä tapahtuneet perustuslain loukkaukset, mutta sitten päätyy lopputulokseen ettei perustuslakia kuitenkaan ole rikottu.

”Päätöksissä mainittu ”välttämätön syy” rajan ylittämisen on kattanut tulkinnallisesti perustuslain suojaamaat oikeudet lähteä maasta ja palata maahan.” Perustuslaissa ei ole sellaista rajausta, että rajan ylittämiseen pitäisi olla välttämätön syy.

”Rajanylityspaikkoja on ollut avoinna siten, että nämä oikeudet ovat myös käytännössä voineet toteutua.” Käytännössä missä? Käytännössä liikkuminen kiellettiin, teoriassa rajanylitysmahdollisuus on voinut olla. Jos ei osannut tiukasti vaatia oikeuksiaan, niin käytännössä perustuslakia rikottiin.

”Päätöksissä olisi tullut myös selkeämmin tuoda esiin se, missä määrin kyse on ollut suosituksista ja missä määrin oikeudellisesti velvoittavista päätöksistä.” Jos ei ole kerrottu, että kyse on suosituksesta, niin kyseessä on todellisuudessa määräys ja sen mukaan rajavartiolaitos on toiminutkin.

Päätöksessä huomio kiinnittyy kaksi kertaa käytettyyn sanaan ’tulkinnallisesti’. Melkoista tulkintaa on todella tarvittu, että on päädytty johtopäätökseen että kaikki on kunnossa!

Perustuslakivaliokunnan antamien ohjeiden rikkominen

Perustuslakivaliokunta antoi pääministeri Marinille ohjeita heinäkuussa käytyihin EU-neuvotteluihin. Näissä ohjeissa todetaan:

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan hyvin selkeästi, ettei tule hyväksyä, eikä edes edistää ehdotettua lainanottoa tai vastuuta.

Valtioneuvoston kanslia ilmoitti tiedotteellaan 21.7.2020, että

Pääministeri Marin on vähintään edistänyt sopimuksen syntymistä, ellei tulkinnallisesti olekaan sopinut pitävää sopimusta. Oikeusoppineista mm. Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg oli pöyristynyt tapahtuneesta: ”En odottanut näkeväni Suomessa hallitusta, joka julkisesti kiistää perustuslakivaliokunnan kannan merkityksen.”

Perussuomalaiset ilmaisivat välittömästi tapahtuman jälkeen oman kantansa:

Perussuomalaisten tiedotustilaisuudesta on myös video:

Neuvottelumandaatin antaminen Ruotsin pääministerille

Viimeisin episodi on ehkä kummallisin tapahtumista. Sanna Marin poistui Eurooppa-neuvoston kokouksesta ilmeisen vauhdikkaasti ja antoi Suomen valtion edustusoikeuden Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenille!

Perustuslaissa kuitenkin sanotaan selvästi, että

Perustuslaissa ei sanota mitään Ruotsin (tai Venäjän tai Saksan) pääministeristä Suomen edustajana. Mahdolliset neuvoston sisäiset käytännöt eivät mene Suomen perustuslain edelle. Ei ainakaan pitäisi mennä!

Arto Luukkasen videossa pohditaan ansiokkaasti tätä tapahtumaa:

Perussuomalaisten ex-kansanedustaja Pentti Kettunen on ilmoittanut jättäneensä kantelun tästä asiasta oikeuskanslerille.

Tavallisen kansalaisen näkökulmasta selkeät perustuslain rikkomukset eivät ole ainoita hallituksen edesottamuksia, jotka sotivat oikeustajua vastaan. Myös ulkoministeri Pekka Haaviston toimet ovat sekä keskusrikospoliisin, että perustuslakivaliokunnan tutkittavina. Näistä huolimatta Haavisto jatkaa tehtävässään. Suomi näyttää olevan laittomuuden tilassa ja hivuttamalla tehtävän vallankaappauksen kohteena, jossa perustuslaki poljetaan lokaan lähes kuukausittain.


Kysymykseni oikeuskansleri Tuomas Pöystille kuuluvatkin: Aiotteko painaa kaikki tapahtuneet perustuslain rikkomukset villaisella selittäen mustan valkoiseksi? Toimitteko pelkkänä kumileimasimena siunaten hallituksen mitä kummallisimmat sekoilut? Missä raja kulkee milloin alatte toimia tehtävänne mukaisesti? Vai onko rajaa ollenkaan? Kaikki käy?

Tuomas Pöystin kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia