fbpx

Avainsana: Kuolinsyyt

Tein THL:n toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle

Olen (ja moni muukin on) yrittänyt penätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:lta yli puoli vuotta tietoa siitä, mihin ’koronan kanssa kuolleet’ oikein kuolevat. THL kieltäytyy jatkuvasti paljastamasta tietoa kuolinsyistä. Kärsivällisyyteni loppui 4.10.2020, jolloin tein THL:sta rikosilmoituksen.

Sain toissapäivänä 18.11.2020 poliisin päätöksen, ettei esitutkintaa toimiteta. Ehkä osoite toiminnalle oli alun perin väärä, vaan olisi pitänyt suoraan kannella oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle? Tätä on tavallisen kansalaisen vaikea tietää. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen Kansalaisen pikaopas tietopyyntöihin tietää kertoa, että poliisi ei olisi oikea osoite. Tosin saksassa on käynnistetty oikeusprosesseja jo nimikkeellä ’rikos ihmisyyttä vastaan’ koronahuijauksen tiimoilta, joten rikoslaki voisi tulla sovellettavaksi Suomessakin.

Olen välittömästi poliisin tutkimattajättämispäätöksen saatuani tehnyt toissapäivänä kantelun THL:n toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. THL rikkoo nähdäkseni selvästi julkisuus- ja hallintolakia kieltäytymällä julkistamasta hallussaan olevaa oleellista tietoa.

THL:n sivujen mukaan (otsikkokuvassa) THL tietää tarkemmista kuolinsyistä. Näitä ei kutenkaan haluta julkistaa. Miksi? Tiedon pimittäminen johtaa päätelmään, ettei kuolinsyissä ehkä mainita ollenkaan Covid-19 -virustartuntaa tai näitä mainintoja on vain vähän. Medioiden toimittajista ainoastaan Turun Sanomien toimittaja on tajunnut tämän oleellisen seikan ja laskenut ensisijaisesti koronavirukseen kuolleiden määräksi noin kymmenen.

Päätöksenteon kannalta olisi oleellista saada poliitikoille ja muille päättäjille tietoa ’koronaviruksen kanssa kuolleiden’ (siis ei koronavirukseen kuolleille) kuolinsyistä tietoa. THL:n sivujen mukaan koronaviruksen kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta, mikä on kolme vuotta korkeampi kuin keskimääräisen kuolleen mediaani-ikä. Kokonaiskuolleisuudessa ei Suomessa ole näkynyt mitään erityistä, eikä epidemia ole nostanut kokonaiskuolleisuutta. THL toteaa tämän sivuillaan suoraan.

Tällä hetkellä yhteiskuntaamme ohjataan lähinnä tartuntatautirekisterin tietojen perusteella, vaikka tartuntatautirekisteriin ’koronan kanssa kuolleeksi’ päätyy kun täyttää kaksi ehtoa: 1. On kuollut ja 2. Kuollessa on ollut laboratoriovarmennettu koronavirustartunta. Luvut EIVÄT ota kantaa kuolinsyihin. Syy voi siis olla mikä tahansa ja niinpä syy todennäköisesti onkin sattumanvarainen, sillä yli 80-vuotiaiden vastustuskyky on alhainen ja ’kamelin selän’ voi katkaista melkein mikä tahansa.

Oleellista olisi saada tietoa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka monella koronaviruksen kanssa kuolleista Covid-19 on pääsyy kuolintodistuksen mukaan? Kuinka monella Covid-19 on myötävaikuttanut kuolintapahtumaan? Kuinka monella Covid-19 -tartuntaa ei ole mainittu kuolintodistuksessa ollenkaan?

Vaikka oletettaisiin tartuntatautirekisterin kuolleiden määrän (tällä hetkellä 369) olevan kokonaisuudessaan sellaisia henkilöitä, joihin Covid-19 -infektio on vaikuttanut merkittävästi tai osatekijänä, ei kokonaiskuolleisuus Suomessa ole lisääntynyt. Kyse ei siis ole yleisvaarallisesta taudista, vaan melko tyypillisestä räkätaudista, joita on joka talvi. Hallituksen rajoituspäätöksille yleisvaarallisuuden perusteella ei täten ole mitään perusteita eikä esimerkiksi Lapin matkailun tuhoamista voi sillä perustella.

THL pimittää koronavirukseen liittyviä kuolinsyitä – kuolevatko koronapotilaat vanhuuteen?

Olen kolme kuukautta penännyt Twitterissä vastauksia koronaviruksen Covid-19 kanssa kuolleiden kuolinsyistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:lta saamatta niitä, kts. osa kuvista alta.

Kansalaisaktivistien (itseni mukaan lukien) toiminnan tuloksena THL muutti koronauutisointiaan huhtikuussa. Aiemmin THL ja sen perässä valtamedia kirjoitti kissan kokoisin kirjaimin ’koronakuolemista’ ja ’koronavirukseen kuolleista’ ja osa mediasta jatkaa edelleen tätä valheellista uutisointia.

THL korjasi uutisointiaan sen jälkeen kun tuli selväksi, että uutisointi oli paisuttelevaa. Kyseessä eivät nimittäin ole ’koronavirukseen kuolleet’ henkilöt, vaan tartuntatautirekisterin ’koronakuolemaksi’ päätyy, jos täyttää kaksi ehtoa: 1. On kuollut väestötietojärjestelmän mukaan ja 2. Kuollessa on ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta. THL:n tartuntatautirekisteri ei ota kantaa kuolinsyihin, eikä niitä siellä ole.

Mihin ’koronan kanssa kuolleet’ sitten kuolevat? Emme tiedä tarkasti. THL ei ole halunnut joko tehdä tarkempaa analyysiä kuolinsyistä tai sitten ei sitä halua julkaista. Itse veikkaan jälkimmäistä. Tulokset saattaisivat olla kiusallisia THL:lle ja myös Suomen hallitukselle.

THL on julkaissut yleisellä tasolla olevia tietoja kuolleista, viimeisimmät tiedot pe 17.7.2020 klo 14.10:

Julkistetuista tiedoista voidaan päätellä mm. että viruksen kanssa ei ole kuollut yhtään alle 20-vuotiasta ja 20-50 -vuotiaita on kuollut yhteensä vain viisi. Jälkimmäisen luvun pystyy laskemaan yo. taulukosta 326-84-135-66-25-11=5.

Menehtyneiden jakauma terveydenhuollon eri yksiköissä herättää kysymyksiä: Miksi erikoissairaanhoidon osuus on vain 19 prosenttia? Tarkoittavatko perusterveydenhuollon yksiköt terveyskeskusten vuodeosastoja ja sosiaalihuollon yksiköt vanhainkoteja? Miksi näitä tapauksia ei hoidettu erikoissairaanhoidossa, jos kerran koronatauti oli vakava? Tilaahan erikoissairaanhoitoon varattiin valtavasti. Mitä ovat kotona tai muualla kuolleet? Miksi nämä tapaukset eivät olleet erikoissairaanhoidossa? Onko tässä ryhmässä esim. tapaturmaisesti kuolleita? Tartuntatautirekisterin tilastointitapahan johtaa siihen, että ’koronakuolemaksi’ päätyy autokolarissa kuollut, jos hänellä on kuollessaan ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta.

Yllä olevissa tiedoissa kerrotaan sama asia, joka on ulkomaisistakin tiedoista tullut esille – kuolleista lähes kaikilla on ollut yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Tästä voidaan päätellä, että koronavirustartunta on voinut olla ns. viimeinen pisara, laukaiseva tekijä, joka on johtanut kuolemaan vastustuskyvyn ollessa jo muutenkin alhaalla.

Kuolleiden mediaani-ikä on tuon THL:n julkaisun mukaan ollut 84 vuotta. Tämä luku on korkeampi kuin keskimääräisen suomalaisen kuolleen mediaani-ikä 81 vuotta. Jos tauti olisi tavanomaista vakavampi, niin olettaisi mediaani-iän olevan alhaisempi kuin tavallinen kuolinikä. Nyt on päinvastoin. Voidaan kysyä, että onko koronavirustapauksia hoidettu tavallista tehokkaammin ja se on nostanut kuolleiden mediaani-ikää. Olisivatko nämä ihmiset kuolleet joka tapauksessa johonkin samaan aikaan? Voiko olla niin, että tavallisia ikääntymisestä ja vastustuskyvyn vähenemisestä johtuvia muista syistä tapahtuvia kuolemia on tilastointitavan johdosta kirjaantunut tartuntatautirekisteriin?

Yllä oleviin kysymyksiin ei pysty vastaamaan, koska THL ei ole julkistanut analyysiä kuolinsyistä. Muiden maiden kokemusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä valistuneita arvauksia:

  • Koronavirus pääkuolinsyynä on harvinainen. Onko näitä Suomessa?
  • Koronavirus yhtenä tekijänä vaikuttamassa. Näitä lienee jonkin verran.
  • Koronavirusta ei mainita kuolinsyynä ollenkaan. Kuinka paljon tällaisia tapauksia on?

Laitoin keskiviikkona 15.7.2020 joukon kysymyksiä THL:n viralliseen sähköpostiosoitteeseen ja kerroin, että olen tekemässä yo. aiheesta juttua. Soitin myös THL:n tiedotusjohdon läpi varmistaakseni, että viesti kysymyksistäni tulee huomatuksi. Sain viestintäjohtaja Marjo Loisan kiinni, joka lupasi heidän tutustuvan viestiini. Tähän mennessä (la 18.7.2020) en ole saanut viestiini vastausta. En usko näin tapahtuvankaan, sillä onhan THL pysytellyt hiljaa Twitterissäkin aiheesta jo kolme kuukautta.

Mitä koronavirusepidemian vaarallisuuteen tulee, julkaisin maaliskuun lopussa aiheesta jutun ’Epidemiologit: Koronaepidemia ei näytä eroavan kausittaisesta räkätaudista’. Kirjoitus on kestänyt harvinaisen hyvin aikaa – jo tuolloin oli todellisten asiantuntijoiden toimesta havaittavissa, ettei nykyinen koronaepidemia ole tavanomaista räkätautiaepidemiaa vaarallisempi.

Tapahtumat ovat todistaneet tuolloiset analyysit paikkansa pitäviksi. Suomessa tilastoituja kuolemia tartuntatautirekisterissä on nyt 328, joka on alhainen luku mm. pariin edeltävään vuoteen verrattuna, jolloin kausiräkätauti aiheutti noin tuhat ’ylikuolemaa’:

Epidemian vaarallisuutta, levinneisyyttä jne. arvioitaessa on valitettavasti niin, että kaikkeen saatavilla olevaan informaatioon on suhtauduttava kriittisesti. Esimerkiksi viruksen testaamiseen käytetyissä testeissä on merkittäviä eroja ja luotettavuusongelmia. Sama pätee sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden osalta. Lukuihin vaikuttavat terveydenhuoltojärjestelmien erot, lähetekynnykset jne. Italian ja Espanjan korkeita kuolleisuuslukuja selittänevät jälkitauteina tulevien bakteerien vastustuskyky antibiooteille, antibiooottiresistenssi. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti aiheesta hyvän jutun. Muita väestökohtaisia eroja ja riskitekijöitä ovat esimerkiksi voimakas ylipaino, metabolinen oireyhtymä, kuolinsyyn kirjaaminen jne.

Luotettavin tilastotieto on nähdäkseni absoluuttinen kuolleisuusluku. Suomessa luvuissa ei ole nähtävissä mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Kuolleisuusluvut viikottaisina kuolemina viikkoon 26 asti, eli kesäkuun loppupuolelle, ovat Tilastokeskuksen mukaan tavanomaista alhaisempia verrattuina lähivuosiin:

Talvikautiset räkätautiepidemiat laantuvat tyypillisesti kesäkuun puoliväliiin mennessä:

Näin kävi tämänkertaisenkin koronavirusepidemian kanssa vuonna 2020:

Itse en usko mihinkään merkittävään ’toiseen aaltoon’ koska kyseessä vaikuttaa olevan varsin tavanomainen koronavirusepidemia. Marraskuussa alkaa jälleen kausittainen räkätautikausi, jolloin aiheuttajamikrobina voi olla melkein mikä tahansa.