fbpx

Talvella 2020-2021 ei edelleenkään ylikuolleisuutta

Kirjoitin tähän blogiin 6.8.2020 analyysin talven 2019-2020 kokonaiskuolleisuudesta, jossa kävin läpi ylikuolleisuutta tuon talven osalta. Olen tehnyt nyt tähän vastaavan analyysin viimeisimmästä talvesta 2020-2021.

Analyysissä on hyödynnetty aiempaan tapaan tilastokeskuksen viikottaisia kuolleisuuslukuja. Yllä olevassa taulukossa ovat luvut ns. räkätautikaudesta, eli syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Viimeisimmän talven luvut ovat viikosta 41 viikkoon 20, sillä vuodessa 2020 oli 53 viikkoa ja viikkojen määrän on vertailussa oltava sama 33.

Luvuista havaitaan, että kokonaiskuolleisuudessa on palattu varhaisempien vuosien tasolle hieman alhaisempien parin vuoden talvista. Kokonaisuutena erot vuosien välillä ovat hyvin vähäisiä. Mikäli graafien palkit piirrettäisiin pohjasta asti, erot olisivat tuskin havaittavia.

En ole yo. laskelmassa huomioinut pientä väestönkasvua (2019=>2020 8501 henkilöä), enkä ole tehnyt ikävakiointia, jotka molemmat laskisivat hieman prosentuaalista kuolleisuutta. Ikävakiointi olisi ehkä jatkossa järkevää tehdä, sillä sotien jälkeen vuosina 1946-1955 syntyneet ns. suuret ikäluokat alkavat tulla siihen ikään, jolloin he kuolevat. Noina vuosina syntyi noin 100.000 suomalaista ja lähivuosina kokonaiskuolleisuus tulee olevaan vastaavasti korkeampaa. Esimerkiksi Ruotsissa väestönkasvu ja ikävakiointi on tehtävä, sillä niiden vaikutus on huomattavasti suurempaa. Ruotsin lukuja olen analysoinut erikseen – niissäkään ei näy mitään ihmeellistä.

Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin viikottaista kuolleisuutta, on havaittavissa pientä aaltoilua kuolleisuudessa talvien räkätautien erottuessa kohoumina. Pari viimeistä vuotta tai talvea eivät erotu aiemmista vuosista.

Sama tilanne nähdään myös EuroMoMo-tietokannasta:

Kun lukuja tarkastelee, niin herää luonnollisesti kysymys, että missä se väitetty koronaepidemia, saati -pandemia piileskelee? Ei sitä ainakaan Suomessa ole. Samaa on kysynyt mm. professori Paul Lillrank. Yleisin vastaväite on, että vähäinen kuolleisuus johtuu onnistuneista torjuntatoimista. Nyt on vain niin, että jo noin sata vuotta on tiedetty, ettei virusepidemioita hillitä maskeilla ja rajoitustoimilla ja aivan viime vuosina tämä vanha tieto on vain vahvistunut.

Tyypillisistä kokonaiskuolleisuusluvuista voi olla iloinen myös siinä mielessä, etteivät luvut osoita merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä myöskään koronarokotuksista johtuen. On tosin huomattava, että satojenkin ihmisten kuolleisuus hukkuu suurten kokonaislukujen joukkoon. Koronarokotusten pitkäaikaisia vaikutuksia näemme vasta tulevina talvina.

Koronarokotteiden todellinen teho vain prosentin luokkaa

Olin miettimässä kirjoitusta The Lancet -tiedemediassa julkaistusta raportista, jossa käydään läpi koronarokotusten todellista tehoa kun kuulin, että eräs kontaktini oli miettimässä samaa asiaa. Niinpä pyysin häneltä valmiin kirjoituksen, joka on alla. Kirjoittaja on lääketieteen todellinen ammattilainen, joka haluaa pysyä anonyyminä. (OT)



Olen seurannut jo pitkään epäuskoisena koronaan liittyviä toimia. Covid-19:n väitetään olevan poikkeuksellisen vaarallinen ja tappava, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Worldometerin sivustolta nähdään, että 6.6.2021 mennessä ainoastaan noin 2.2% maailman väestöstä on saanut positiivisen koronatestituloksen noin 16 kk seurannan aikana. Lisäksi heistä ainoastaan 0.67%:lla on taudin vakava muoto (“Serious/critical” määrä suhteutettuna “Active cases” määrään), joten 99.33% positiivisen testituloksen saaneista ovat joko oireettomia tai heillä on ainoastaan lieviä oireita. Kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, valtaosa vakavan taudin saaneista ja kuolleista on monisairaita vanhuksia joilla korona ei ole pääasiallinen kuolinsyy, ja muille kuin monisairaille vanhuksille korona näyttäisi olevan vähemmän vaarallinen kuin tavallinen kausi-influenssa.

Koronaan liittyen ihmetystä on herättänyt myös mm. se, että diagnosointiin yleisesti käytetty PCR-testi ei sovellu diagnostiseen käyttöön. Testi on suunniteltu sellaiseksi, että se antaa valtavan määrän vääriä positiivisia, joita on arvioiden mukaan yli 90% kaikista positiivisista testituloksista. Näyttääkin siltä että mitään koronaepidemiaa ei ole olemassa, vaan kyseessä on pikemminkin väärien positiivisten epidemia. Epidemian hallintaan liittyvien toimien, kuten maskien käytön ja erilaisten yhteiskunnan rajoitustoimien perusteet ovat myöskin vähintäänkin kyseenalaiset, ja kovin vakuuttavaa näyttöä niiden tehokkuudesta ei löydy. Maskien käyttösuositukset ja rajoitustoimet perustuvat hyvin pitkälti oletukseen, että oireettomat voisivat levittää tartuntoja, mihin tieteellinen näyttö on myöskin vähintäänkin kyseenalainen, metatutkimuksen mukaan vain 0,7%. Väite on myös terveen järjen vastainen. Mikäli oireettomat todellakin levittäisivät tautia, siitä olisi välttämättä seurannut infektioiden nopea hallitsematon leviäminen ympäri maailmaa sillä seurauksella, että 2.2%:n sijasta valtaosa maailman väestöstä olisi saanut tartunnan. Oireettomien testaamisessa ei ylipäätään ole mitään järkeä.

Kuvitteellisen epidemian oletettavasti turhien rajoitusten purkamiseksi on alettu maailmanlaajuisesti rokottamaan ihmisiä rokotteilla, joita ei ole asianmukaisesti tutkittu, ja joille ei sen vuoksi ole myönnetty kuin hätäkäyttölupa. Näitä kokeellisia rokotteita on annettu Suomessakin jo pitkälti yli 2 miljoonaa, ja rokotteiden hyötyjen väitetään ylittävän niiden aiheuttamat haitat. Väite on vähintäänkin hataralla pohjalla, ja sen perusteet on syytä selvittää. Keskityn alla Pfizer/BioNTechin rokotteeseen, josta on tullut vallitseva rokote myös Suomessa.

Aloitetaan rokotteen tehosta, joka on julkaistun kliinisen tutkimuksen mukaan 95%. Tällä viitataan tutkimuksessa ns. suhteelliseen tehoon (relative risk reduction, RRR), joka on laskettu seuraavasti:

  • Tutkimuksessa oli mukana 18.325 ihmistä joille annettiin lumevalmistetta, ja joista 162 sai lumevalmisteen saamisen jälkeen positiivisen testituloksen
  • 18.198 ihmiselle annettiin rokotetta, ja heistä 8 sai positiivisen testituloksen
  • Koska 8 on 95% vähemmän kuin 162, on rokotteen suhteellinen teho 95%

Käytännön elämän kannalta olennaisempaa kuin RRR on kuitenkin absoluuttinen riski  (absolute risk reduction, ARR). Koska 18.325 ihmisestä ainoastaan 162 sai positiivisen testituloksen ilman rokotetta, on heitä ainoastaan 0.88% lumevalmistetta saaneista. Rokotteen saaneista vastaavasti positiivisen testituloksen sai 8/18.192 = 0.04%, joten rokotteen absoluuttinen teho on 0.88 – 0.04 = 0.84%. Toisin sanoen rokottamattomista 99.12% sai negatiivisen testituloksen, joten positiivisen testituloksen saaminen oli verrattain harvinaista myös rokottamattomille.

WHO:n lokakuussa 2020 ilmestyneen tutkimusraportin mukaan covid-19 viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleisuus (infection fatality rate) on 0.23% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Lisäksi on syytä huomioida, että kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta, ja alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05%.

Edellä mainitun kliinisen tutkimuksen, worldometerin sivustolla julkaistujen tilastojen, sekä WHO:n tutkimusraportin perusteella voidaan laskea, että jokaista sataatuhatta rokotettua kohti:

  • 840 rokotettua säästyy koronavirustartunnalta rokotteen ansiosta (ARR = 0.84%)
  • 5,6 rokotettua säästyy taudin vakavalta muodolta (0,67% tartunnan saaneista)
  • 1,9 rokotettua säästyy kuolemasta koronaan (0,23% infection fatality rate)

Toisin ilmaistuna jokaista säästynyttä koronavirustartuntaa kohden on rokotettava 119 henkilöä, jokaista säästettyä vakavaa tautia kohti on rokotettava 18.857 henkilöä, ja jokaista säästettyä koronakuolemaa kohti on rokotettava 52.631 henkilöä.

Tarkastellaan seuraavaksi Fimean rekisteriin ilmoitettujen rokotehaittojen määrää. Pfizer/BioNTechin rokotteen osalta rekisterissä oli 2.6.2021 seuraavat tiedot:

  • Rokotteita annettu 2.325.979 annosta
  • Vakavia haittailmoituksia 731 kpl (31/100.000 annosta)
  • Kuolemia 62 kpl (2,7/100.000 annosta)

Vakavalta taudilta säästyy siis Pfizer/BioNTechin rokotteen ansiosta 5,6 rokotettua/100.000, kun taas rokotteesta saa vakavia haittoja 31/100.000 annosta. Koronakuolemalta taas säästyy rokotteen ansiosta 1,9 rokotettua/100.000, kun taas rokote aiheuttaa 2,7 kuolemaa/100.000 annosta. Tällä perusteella rokotteen haitat ovat jo nyt ymmärtääkseni selkeästi todennettavissa isommiksi kuin hyödyt.

Lisäksi on syytä huomioida, että edellä mainituissa luvuissa on mukana ainoastaan ne rokotteen aiheuttamat haitat, jotka on ilmoitettu rekisteriin, ja jotka Fimea on ehtinyt käsitellä. Haittailmoituksia on kuitenkin tullut Fimeaan niin paljon, että iso osa niistä on edelleen käsittelemättä. Lisäksi aiempien selvitysten perusteella yleisellä tasolla ainoastaan alle 1% rokotehaitoista päätyy rekisteröitäväksi, joten todennäköisesti koronarokotteidenkin haittojen todellinen määrä on vielä valtavan paljon suurempi kuin nyt todennettavissa oleva määrä.

On myös syytä toistaa että WHOn tutkimusraportin mukaan alle 70-vuotiailla kuolleisuus on ainoastaan 0.05% positiivisen koronatestituloksen saaneista. Suomessakin THLn tilastojen mukaan kuolleista ainoastaan pieni osa on alle 70-vuotiaita, ja alle 30-vuotiaita ei ole kuollut yhtään. Silti kaikkia ikäryhmiä, myös lapsia ollaan varauksetta rokottamassa. Ihmetystä herättää miksi Suomessa tehdään rokotetestausta pienillä lapsilla, joille korona ei aiheuta minkäänlaista riskiä? On vaikea ymmärtää miten hyödyt voivat olla suuremmat kuin haitat, jos hyötyä ei ole käytännössä lainkaan, varsinkin kun vakavia haittoja on jo ilmennyt hälyttävän paljon. Tätä ei voi perustella edes muiden suojelemisella, koska rokotteet eivät todennäköisesti estä rokotettua saamasta tartuntaa tai tartuttamasta muita.

Tästä kaikesta herää kysymys, mihin perustuu väite että rokotteen hyödyt ylittäisivät haitat? Edellä mainittuun vedoten todennettavissa olevat haitat ylittävät jo nyt rokotteiden laskettavissa olevat oletettavat hyödyt, ja haittoja on todennäköisesti vielä paljon enemmän. Kuinka paljon vakavia haittoja ja kuolemia on tapahduttava, ennen kuin rokotukset keskeytetään? Sikainfluenssarokotusten suhteen paljon vähäisempikin määrä rokotehaittoja riitti aikanaan keskeyttämään rokotukset.

KYS oikaisi kansallisen tehohoidon seurantakäyriä koronapotilaista

Sain alla olevan valmiin vieraskirjoituksen blogini lukijalta. Tähän ei ole paljoa lisättävää. Korona-ajan päätöksenteko on perustunut täysin vääriin tietoihin. Julkaisin jo joulukuussa 2020 kirjoituksen vastaavanlaisesta THL:n vääristelystä. (OT)


KYS on julkaissut koronapotilaista viimeisimmän kansallisen tehohoidon tilannekuvan raportin 2.6.2021. Olen aiemmin kirjoittanut Ossin blogiin jutun näistä vastaavista raporteista löytämistäni kummallisuuksista. Useimmilla on varmasta vielä tuoreessa muistissa päivittäin uutisissa pyörivät kansalaisten pelotteluluvut tartunoista, kuolemista ja tehohoitopotilaista. Nämä ovat vaikuttaneet varmasti myös poliitikkojen päätöksentekoon.

Uusimmassa KYS:n raportissa on vertailukelpoinen graafi, jossa esitetään nyt kuvatekstin mukaan ”Kuva 1. Suomalaisilla teho-osastoilla aikavälillä maaliskuu 2020 – toukokuu 2021 alkaneet COVID-19-positiivisten henkilöiden tehohoitojaksot viikoittain ja erityisvastuualueittain” (lihavointi oma). Tässä on siis testillä varmennetut tapaukset.

Aiemmassa raportissa 21.1.2021 vastaavanlainen graafi on tekstillä: ”Kuva 1. Suomalaisilla teho-osastoilla viikkoina 11-2 (9.3.2020-17.1.2021) alkaneet hoitojaksot (yht. 956), joissa potilaalla on tulovaiheessa ollut tiedossa oleva COVID-19-infektio tai sen epäily” (lihavointi oma). Tässä on siis testillä varmennetut ja epäillyt tapaukset.

Seuraavassa kuvassa on vertailussa uusin ja aiempi graafi vuoden 2021 viikolle 2 pätkäistynä, eli siihen kohtaan, johon 21.1.2021 raportin graafi ylsi. Huomatkaa ero vasemman reunan asteikossa. Olen piirtänyt punaisen viivan 40 tapauksen kohdalle.

Uuden raportin kuvassa on kolme (3) viikkoa, joissa hoitojaksoja on alkanut enemmän kuin 40. Aiemman raportin kuvassa vastaavia viikkoja oli seitsemän (7). Mielenkiintoinen on myös vaikkapa viikon 20 vertailu. Aiemmin sillä viikolla tehohoitojaksoja peloteltiin olevan 40, mutta todellisuudessa näitä on ollut noin 10. Vastaavaa vertailua voi tehdä läpi graafin eri viikkojen osalta.

Näin niitä lukuja korjaillaan jälkeenpäin. Mitähän muita lukuja vielä korjaillaan jatkossa?

Antero T (twitter: @realPseudonyymi)