fbpx

Kategoria: Tilastomatematiikka

Vieraskirjoitus: THL:n ilmoittamista tehohoidossa olevista vain puolella on testillä todennettu k-tartunta

Sain alla olevan kirjoituksen tuttavaltani. Julkaisen sen sellaisenaan. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. (OT)

—————-

KYS ylläpitää valtakunnallista COVID-19 tehohoidon tilannekuvaa. Raportti julkaistaan kuukausittain ja uusin raportti on julkaistu 3.3.2021. Myös THL:n ”Tilannekatsaus koronaviruksesta” -sivuilta viitataan tähän raporttiin.

Raportin sivulla 2 todetaan: ”Suomessa on 28.2.2021 mennessä kirjattujen tietojen mukaan hoidettu teho-osastoilla yhteensä 544 COVID-19-positiiviseksi varmistettua henkilöä”.

Raportin sivulla 4 todetaan: ”Tehohoitoa tarvitseva potilas ohjataan hoitoon erilleen muista potilaista, jos hänen kohdallaan epäillään taudinkuvan tai altistustiedon perusteella COVID-19-infektiota. Eristys voidaan purkaa ja henkilökunnan suojapukeutumisesta luopua, jos COVID-19-epäily osoittautuu aiheettomaksi. Tähän mennessä on alkanut yhteensä 1097 tehohoitojaksoa, joissa potilaalla on tulovaiheessa ollut tiedossa oleva COVID-19-infektio tai sen epäily.”

Tämän mukaan tehohoitoon siis on menty 1097 kertaa, mutta testillä varmistettuja koronapositiivisia tapauksia näistä on ollut 544 kpl eli 49,6 %.

Tarkastellaan vastaavia lukuja aiemmasta raportista  20.1.2021:

Sivulla 2: ”Suomalaisilla teho-osastoilla viikkoina 11-2 (9.3.2020-17.1.2021) alkaneet hoitojaksot (yht. 956), joissa potilaalla on tulovaiheessa ollut tiedossa oleva COVID-19-infektio tai sen epäily.”

Ja: ”Toistaiseksi kirjattujen tietojen perusteella tehohoitoa on 19.1.2021 mennessä tarvinnut 437 COVID-19-positiiviseksi varmistettua henkilöä”

Tällöin epäily vs todennettu -suhde oli 45 % (437/956). Voisi kuvitella, että potilaalta on tuohon teholle siirtymiseen mennessä otettu vaikka kuinka monta koronatestiä. Alle puolelta tämä kuitenkin pystytään varmistamaan.

Vanhemmasta raportista löytyy myös kaavio, joka on uudemmasta raportista poistettu:

Tätä voidaan verrata THL:n ylläpitämään kaavioon (tummansininen tehohoito-viiva):

Voimme huomata, että tehohoidon kuvaaja täsmää, kts. esim viime kevään n. 80 piikki molemmista kuvista. KYS:n raportin kaaviossa on niputettu samaan ”epäilyt ja varmennetut” ja THL:n kaaviossa ”vuodeosastoilla ja tehohoidossa olevien COVID-19-tautiin sairastuneiden henkilöiden lukumäärä”, eli ei puhuta mitään epäillyistä ja varmennetuista. Aiemmin THL valehteli vuodeosastojen kaaviossa (https://ossitiihonen.com/2020/12/10/thl-vaarentaa-tilastoja-saadakseen-koronatilanteen-nayttamaan-pahemmalta/ ) ja nyt voimme todeta, että se tekee sen myös tehohoidon kaaviossa. Kuvatekstiä pitäisi vähintään muuttaa muotoon: ”vuodeosastoilla ja tehohoidossa olevien epäiltyjen COVID-19-tautiin sairastuneiden henkilöiden lukumäärä”. Tässä samassa herää kysymys, kuinka monelta vuodeosastoilla olevilta on varmistettu tartunta testillä. Tästä ei löydy raportoitua tietoa.

Koska tämä teksti käsittelee tehohoitoa, en malta olla ottamatta tähän Mikko Paunion uusimmasta blogitekstistä asiaan liittyvää huomiota:

”Meillä tuntuu olevan tabu se, että nuorehkoja somaleja joutuu nyt teho-osastolle HUS:ssa ennätysmäärin. Musta ihonväri yhdistettynä peittävään pukeutumiseen johtaa helposti hyvin mataliin D-vitamiinitasoihin täällä meillä lähes arktisessa pohjolassa. Tästä ei ole saanut edes puhua. Onko se rasismia, että asiantuntijat antaisivat Suomessa neuvoja D-vitamiinilisän tärkeydestä tummempi-ihoisille? En ymmärrä, mutta en ymmärrä montaa muutakaan asiaa enää täällä Suomessa.”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/korona-lapipolitisoinut-laaketieteen-rokotteen-teho-heti-julki-d-vitamiinin-ei/

Tähän ei lisättävää.

Nyt siis vaikuttaa siltä, että tehohoidossa on ”normaalien” tehohoidettavien lisäksi myös koronapotilaita (n. 50 % ilmoitetuista) ja vastaava määrä joitain muita nuha(?)potilaita. Koska influenssaa ei enää juurikaan testata, emme voi tietää ovatko nämä influenssapotilaita vai mikä heitä vaivaa.

”Terveyskeskuksissa ei ole havaittavissa influenssa-aktiivisuutta. Covid-19 pandemiasta johtuen terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole toteutunut aiempien kausien tapaan.”

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus

Emme voi tietää tepsivätkö massiiviset koronarajoitukset ja kuntavaalien siirrot tehohoidon kuormitukseen. Kesän tulo, auringonvalon lisääntyminen ja D-vitamiinin saannin kasvaminen tiputtanee kuormituksen joka tapauksessa kuten kävi viime kesänä, jolloin esim. maskeja ei käytetty. Hallitus voi taas todeta rajoitustoimien tepsineen ja saavat tästä varmaankin pienen kannatusboostin. Kysyä sopinee, että suljemmeko jatkossa joka talvi yhteiskunnan, kun nuhataudit leviävät?

Lähiviikkoina näemmä todennäköisesti tehohoitopotilaiden määrän kasvamisen. Osa on varmasti todennettuja koronapotilaita, mutta aika näyttää jatkuuko heikkenevä epäily vs todennettu -suhde, jos KYS:n raportti kokoaa jatkossakin tiedot rehellisesti. Ongelmana tässä voi olla, että valtakunnallisesti päivittäinen koronatietojen raportoija ja rajoitustoimien huutaja on sama taho eli THL. Voi syntyä kiusaus livauttaa kaavioihin muita kuin COVID-19 potilaita. Tällaista spekulaatiota syntyy, kun lukuja katsoo ja niihin ei ole saatu selityksiä, vaikka asiaa on pidetty esillä esim. twitterissä jo viime vuoden joulukuusta asti.

Antero T (twitter: @realPseudonyymi)

Ossi Tiihosen lisäys: THL on 8.3.2021 korjannut jo kerran valheellisen käyränsä, johon tuossa yllä viitataan. Korjaus johtunee siitä, että ko. väärennös on eduskunnan oikeusasiamiehellä tutkinnassa.

Fimean johdolle: Keskeyttäkää k-rokotukset heti

Hyvä ylijohtaja Eija Pelkonen!

Pyydän, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea keskeyttää heti menossa olevat koronarokotukset.

Sivustonne mukaan haittailmoituksia on tehty jo 653, joista 201 vakavia. Kun lasketaan noiden haittavaikutusilmoitusten perusteella, niin rokotusten laajentuessa on odotettavissa valtava rokotuskatastrofi. Vakavia ilmoituksia on odotettavissa lähes 3000. Ilmoitukset voivat käsittääkseni sisältää useita henkilöitä. Vakavia vaikutuksia, kuolema mukaan luettuna, on tällöin odotettavissa enemmän kuin mitä ilmoitusten lukumäärä osoittaa. Luku lienee vain teidän tiedossanne.

Jouduin laskemaan odotusarvon 19.2.2021 lukujen perusteella, sillä 22.2.2021 tilanne on väärin laskettu, kuva otsikkokuvassa. Laskelmissa tehdyt virheet saavat epäilemään muidenkin laskelmienne pätevyyttä.

Uskon, että Fimeaan kohdistuu painostusta rokotusten jatkamiseksi. Pyydän teitä siitä huolimatta – tehkää velvollisuutenne, tehkää oikein.

Olen lähettänyt yo. avoimen kirjeen myös kirjaamoonne.

Ossi Tiihonen

Miltä Ruotsin kokonaiskuolleisuus näyttää?

Suomessa viitataan Ruotsiin usein esimerkkinä siitä miten koronajuttuja ei pidä hoitaa. Esitetään mitä kummallisempia väitteitä jopa yli kymmenestä tuhannesta ’koronaan kuolleesta’ jne. Käyn alla olevassa kirjoituksessa läpi Ruotsin kokonaiskuolleisuutta Ruotsin tilastokeskuksen alustavan tilaston perusteella. Koska tilasto on alustava, niin analyysiin liittyy jonkin verran epävarmuutta.

Ensinnäkin, Ruotsissa käytetään Suomen tapaan tilastointimenetelmää, jossa koronakuolemilla tarkoitetaan kuolemantapauksia, joissa ’koronakuolemaksi’ päätyy kun on kuollessa ollut laboratoriovarmistettu koronavirustartunta PCR-testillä. Todellisista kuolemansyistä ei ole tietoa. On siis väärin puhua yleisesti koronakuolemista, vaan rehellisempi tapa olisi puhua koronaan liittyvistä kuolemista kuten Suomen THL sentään tekee.

Ruotsin tilastokeskus SCB on julkistanut ison Excel-taulukon, jossa kokonaiskuolleisuutta on tilastoitu hyvin monella tavoin. Kun taulukkoa rupeaa tarkastelemaan, niin huomaa useassa kohdin, että se vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Heti ensimmäinen taulukko Tabell 1 näyttää raakalukujen vieressä kaavion, jossa vuoden 2020 lukuja verrataan kalenterivuoden alusta ja vuosien 2015-2019 keskiarvoon. Miksi graafi on pitänyt piirtää tuossa muodossa lukuaineiston viereen?

Tuossa esittämistavassa on kolme perustavanlaatuista ongelmaa: 1. Keskiarvo hävittää voimakkaat vaihtelut, eli aiempien vuosien piikit ja laaksot vertailuaineistosta. Vuoden 2020 alun koronaepidemia näyttää pahemmalta kuin se olikaan. 2. Vertailu alkaa kalenterivuoden alusta, jolloin epidemian ajoittuminen vuodenvaihteen eri puolille tekee vuosien keskinäisen vertailun sattumanvaraiseksi. 3. Ruotsin väkiluku on lisääntynyt 2015-2020 noin 580.000 hengellä. Absoluuttisten kuolinlukujen vertailu ei anna tilanteesta oikeaa kuvaa.

Kun taulukon kelaa alas, niin sarake 374 Okänd dödsdag kertoo, että aineistossa on tuhansia henkilöitä, joiden kuolinpäivää ei tiedetä. Miten ne on jaettu tuohon piirrettyyn graafiin? Vai onko niitä jaettu siihen ollenkaan? Vastausta tuohon ei ole nähtävissä. Luotettavan vertailun tekeminen tuosta aineistosta on hankalaa. Tuhannet kuolleet pitäisi jakaa jollain luotettavalla perusteella päivittäiseen aineistoon. Sama ongelma toistuu läpi koko tilastoaineiston.

Aineistosta selviää, että Ruotsissa on alueellista vaihtelua kuolleisuudessa kuten Suomessakin. Kuolleisuus painottuu Tukholman alueelle, jossa suurin osa maahanmuuttajista asuu. Tummaihoisten maahanmuuttajien riski kuolla mihin tahansa infektiotautiin on suurempi, sillä he kärsivät D-vitamiinin puutteesta hyvin yleisesti. Tumma iho ei tuota pohjoisessa D-vitamiinia kunnolla edes kesäaikana. Oman kulttuurin ja kielen parissa pysyttelevät eivät saa todennäköisesti yhtä hyvin tietoa D-vitamiinipuutoksen riskeistä kuin kantaväestö. Ruotsin Suomea korkeampaa kuolleisuutta eivät näytäkään selittävän lievemmät rajoitustoimet, vaan D-vitamiinin puutteesta kärsivien maahanmuuttajien suurempi osuus. Sama lopputulos olisi tullut todennäköisesti myös jonkin influenssan vuoksi.

Taukosta 11 (Tabell 11) löytyy sentään valmiiksi piirretty graafi, jossa on hyödyllistä tietoa.

Graafista voidaan havaita, että verrattuna muutamaan aiempaan vuoteen huhti-, touko- ja joulukuussa on kuolleisuuspiikki. Sen sijaan muina kuukausina kuolleisuus on samalla tasolla tai vähäisempää kuin vertailuvuosina. Kuolleisuus on suhteutettu väkilukuun, mutta sitä ei ole kerrottu, miten ilman kuolinpäivää olevat on jaettu taulukkoon. Ehkä sitä ei ole tehty?

Koska tilastosta ei löydy suoraan vastauksia haluamiini kysymyksiin, tein muutamia omia vertailuja. Ensimmäisenä otin SCB:n tilastoista hieman pidemmän ajanjakson, kymmenen vuotta, ja suhteutin kuolleisuuden Ruotsin kasvaneeseen väkilukuun.

Vertailussa vuosi 2020 näyttää vuoteen 2019 verrattuna selvästi korkeampaa kuolleisuutta. Tosin tämä johtuu siitä, että vuosi 2019 oli kuolleisuudessa merkittävästi alhaisempi kuin mikään aiemmista vuosista. Vertailusta näkee, että vuoden 2019 palkki on vuoteen 2018 verrattuna saman verran matalampi kuin 2020 on vuoteen 2019 verrattuna suurempi. Voisikohan ero johtua epidemioiden ajoittumisesta? Kun kaaviota katsoo pidemmäs historiaan, niin siitä huomaa, että vuosi 2020 on kuolleisuudessa 2010-luvun alkuvuosien tasolla. Silloin ei hössötetty poikkeuksellisesta epidemiasta, vaan influenssat ja niistä seuraavat kuolemat kuuluivat normaalielämän piiriin.

Kalenterivuoden ollessa huono ajanjaksovalinta epidemioiden tappavuuden arvioinnissa, tein taulukon, jossa vertailu on tehty heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. Tällainen ajanjakso sisällyttää yhteen jaksoon kokonaisen talvikauden ja sen räkätaudit.

Kesästä kesään -vertailu paljastaa, ettei kuolleisuus koronaepidemian aikana ole ollut poikkeuksellisen suurta. Historiassa ei tarvitse mennä kuin kolme vuotta taaksepäin, niin ollaan samoissa lukemissa. Mikäli historiassa mentäisiin enemmän taaksepäin, niin sieltä löytyisi huomattavasti koronaepidemiaa pahempia ajanjaksoja.

Suomessa THL on aiemmin laskenut talvisten epidemioiden aiheuttamia ylikuolleisuuksia influenssakausittain syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Tein vertailun vuoksi Ruotsista alle vastaavan taulukon.

Kun räkätautikautista vertailua katsoo, niin havaitsee, ettei tarvitse mennä kuin pari vuotta taaksepäin, niin ollaan talven 2019-2020 tasolla. Tällaisia vertailuja THL on siis tehnyt Suomen osalta aiemmin. Sopiikin kysyä, että miksi näin ei ole tapahtunut viime kuukausina. Kun THL:n vertailuja ei kuulunut, niin tein elokuussa 2020 itse vastaavan vertailun Suomen osalta. Se osoitti, ettei Suomessa tapahtunut talvella 2019-2020 mitään erikoista kokonaiskuolleisuudessa. THL:n puolustukseksi on sanottava, että asia on suoraan sanottu myös heidän sivuillaan.

Kokonaisuutena arvioiden ei Suomessa kuten Ruotsissakaan ole ollut poikkeuksellista epidemiaa. Rajoitukset elämään ovat tarpeettomia ja aiheuttavat valtavasti vahinkoa.

Lisäys klo 20:

Sain käyrän pidemmältä ajalta kommentteihin. Siitä näkee kokonaiskuvaa pitkälle historiaan.

Ja lisäksi kun juuri saa itse väännettyä melkoisella työllä käyräkasan, niin saa selville, että joku on jo tehnyt saman. No, tulipahan tarkistus ja vahvistus samalla: https://softwaredevelopmentperestroika.wordpress.com/2021/01/15/final-report-on-swedish-mortality-2020-anno-covid/

Lisäys 24.1.2020:

Avoin Median artikkeliin tuli hyvä linkki aiheesta. Siinä kerrotaan, että verrattuna huhtikuuhun 2020, ruotsalaisia kuoli kuukausitasolla enemmän vuosina 1993 ja 2000: https://emanuelkarlsten.se/more-swedes-died-in-one-month-1993-and-2000-compared-to-april-2020-why/