Ilta-Sanomat siteerasi 19.1.2021 Olli Söderkultalahden kirjoittamassa jutussa Turun yliopiston professori Juhani Knuutin blogia. Sekä jutussa, että blogikirjoituksessa on kummallisia päätelmiä, joita ruodin alla.
Jo Ilta-Sanomien jutun otsikko on epäonnistunut: ”Professori huolestui suomalaisesta rokotekeskustelusta ja varoittaa uhasta: ”Ensimmäistä kertaa minulla on sellainen olo””. Varoittaako professori siis suomalaisia siitä, että hänellä on ’sellainen olo’? Onko Knuutin olo uhka ihmisille?
Sekä IS:n jutussa, että Knuutin blogikirjoituksessa tehdään heti alussa yleistys, että uudenlaisen mRNA-rokotteen vastustamisessa olisi kysymys jostain yleisestä rokotevastaisuudesta. Tämä on tyypillistä valtamedian toimittajille, mutta lääketieteen professorilta odottaisi täsmällisempää argumentaatiota.
Knuuti väittää, että ”Mikäli puolet tai edes kolmannes Suomen väestöstä kieltäytyisi rokotteesta, voisi riittävä laumasuoja jäädä Knuutin mukaan saamatta. Pahimmassa tapauksessa infektion saisi merkittävä osa väestöstä, mikä voisi johtaa tuhansien suomalaisen ennenaikaiseen kuolemaan.” Nämä ovat selvästi totuuden vastaisia väitteitä ja pelkkää pelottelua.
Aivan kuin Knuuti olisi unohtanut mitä hän on aiemmin sanonut. Ihmisillä on yleistä vastustuskykyä ja sitten vielä tarkempaa vastustuskykyä koronaviruksia vastaan aiempien koronavirustartuntojen perusteella. Missään maailman väestössä virus ei ole tarttunut kuin muutamaan prosenttiin ihmisistä. Jopa viruksen leviämisen kannalta hyvin otollisissa olosuhteissa tartunnan on saanut vain noin 20% väestöstä. Tämä vastaa tutkimuksista saatuja näyttöjä, joista näkee, että jopa neljällä viidestä immuunipuolustuksen viimeinen linja aktivoituu koronavirustartunnassa. Noin 80 prosentilla väestöstä on siis vastustuskykyä koronavirusta vastaan.
Tässä on lisäksi huomattava, että virukselle ominainen vastustuskyky on vasta immuunipuolustuksen neljäs linja. Jo tätä tarkkaa hankittua vastustuskykyä ennen on kolme immuunipuolustuksen linjaa. Immuunipuolustus kokonaisuudessaan selittää alhaisia lukuja tartunnoissa. Kiinassa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan oireettomat eivät tartuta. Oireettomilla tartunnan saaneilla immuunipuolustuksen neljäs linja on aktivoinut ja monella virushyökkäys on torjuttu jo tätä ennen.
Knuuti sivuuttaa ihmisten aiheellisen huolen siitä, että uudentyyppinen rokote voi johtaa uudenlaisiin ongelmiin. Näistä on rokottamisen historiassa ikäviä esimerkkejä, viimeisin lienee IS:n jutussakin ns. sikainfluenssarokote, joka aiheutti Suomessakin merkittävän määrän narkolepsiatapauksia. Uudentyyppisen mRNA-rokotteen käytön pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Professori Wolfgand Wodarg ja Pfizerin eläköitynyt tutkimusjohtaja Michael Yeadon ovat vaatineet joulukuussa Euroopan lääkevirasto EMA:lta uusien rokotteiden tutkimuksen ja käytön välitöntä pysäyttämistä mahdollisten haittavaikutusten vuoksi.
Knuuti väittää: ”Vaikeasta epidemiatilanteesta kärsivissä maissa koronakuolemat ovat alkaneet Knuutin mukaan jo selvästi näkyä yli 50-vuotiaiden kokonaiskuolleisuudessa. Maiden joukossa ovat esimerkiksi Ruotsi, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja ja Yhdysvallat.”
Ruotsin luvut ovat hyvin tiedossa. Niissä ei näy kokonaiskuolleisuudessa nousua kun katsotaan väestönkasvuun suhteutettua kokonaiskuolleisuutta. Esimerkiksi talvikautena 2016-2017 kuoli enemmän ihmisiä Ruotsissa kuin talvikautena 2019-2020. Knuutin väite on Ruotsin osalta väärä.
Knuutin omassa kirjoituksessa korostetaan, että ”Suomessa kuolee reilu tuhat ihmistä joka viikko. Nämä kuolemat tapahtuvat sekä ennen väestön rokottamisen alkamista että sen jälkeen. Emme voi tietenkään päätellä, että rokotuksen jälkeen tapahtuvat kuolemat liittyisivät rokotuksiin.” sekä ”Ajallinen yhteys ei ole osoitus syy-seuraus-suhteesta.” Tämä on faktisesti totta. Koronavirukseen liittyvissä kuolemissa tuo ajallinen yhdistäminen kuitenkin tehdään. Sillä haetaan viitteitä siitä, onko kuolleisuus korkeampaa laboratoriotutkimuksella varmistetun tartunnan jälkeen.
Samaa vertailua tehdään myös rokotteissa. Norjassa rokotteiden antamisen lopettaminen iäkkäille ja hauraille vanhuksille on harkinnassa, koska 29 vanhusta on kuollut pian rokotteen antamisen jälkeen. Tämän Knuuti sentään tuo esille.
Knuuti väittää: ”Kaikille lienee jo tullut selväksi, että yhteiskuntamme ei kestä tilannetta, jossa väestön laumasuoja hankittaisiin koronainfektio sairastamalla. Kuolleisuus olisi yksinkertaisesti liian suuri.” Kuten todettua, Blogikirjoituksessa Knuuti on näyttänyt unohtaneen kokonaan sen, että väestöllä on jo aiempien koronavirustartuntojen perusteella vastustuskykyä koronavirusmutaatioita vastaan. Itseäni ihmetyttää miten lääketieteen professorin arvovallalla heitellään noin löysiä argumentteja. Ehkä kyse on siitä, että Knuuti ei ole epidemiologi? Käsittääkseni epidemiologit on koulutettu ymmärtämään paremmin epidemioiden kulkua ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Knuuti jatkaa: ”Nyt somessa on kuitenkin pidetty jo varmana, että nykyiset rokotteet eivät estäisi tarttumista ja leviämistä. Todellisuudessa meillä ei vain vielä ole tutkimusnäyttöä asiasta.” Knuuti ei liene tutustunut rokotteen valmistajien itse antamiin tietoihin. Niissä nimittäin kerrotaan, että rokote ei estä viruksen tarttumista ja leviämistä, vaan ainoastaan lieventää taudin oireita. Pitäisikö uskoa rokotteen valmistajaa, vai odottaa tutkimusnäyttöä?
Blogikirjoituksen kommenteissa Knuuti tekee itse useaan kertaan saman virheen, mistä hän syyttää muita, eli yhdistää ajallisesti epidemian ja ylikuolleisuuden.
Knuutin kannattaisi pohtia myös muita mahdollisia vaikuttajia ylikuolleisuuteen kuin koronavirusepidemia. Ruotsin osalta tuli jo aiemmin todettua, ettei ylikuolleisuutta edes ole, kuten ei ole Suomessakaan. Tilastoihmiset kiteyttävätkin, että korrelaatio ei ole todiste kausaalisuudesta, mutta korrelaation puute on todiste siitä, ettei kausaalisuutta ole. Ruotsin osalta ei ole siis edes korrelaatiota. Muiden maiden osalta voidaan esittää muita syitä mahdollisen korrelaation olemassaoloon: D-vitamiinin puutos (joka vaikuttaa myös influenssoissa), antibioottiresistenssi, talven kylmyys, tehdyt koronatoimet jotka ovat jo tappaneet miljoonia ja nyt annetut uudet rokotukset.
Onneksi Suomen lääketiede ei ole pelkästään Knuutin kaltaisten varassa. Esimerkiksi STM:n lääkintöneuvos, epidemiologi Mikko Paunio on hyvin kartalla siitä mistä on kysymys, vaikka onkin itse ottamassa rokotteen.
Paunio on tuonut keväästä 2020 lähtien useissa kirjoituksissaan esille, ettei koronaviruksessa ole kyse poikkeuksellisesta viruksesta, siihen on lääkkeitä ja koronan ehkäisytoimien vaikutukset ovat tuhoisampia kuin itse tauti.