Ylen Olli-Pekka Lukka kirjoitti 12.1.2021 kokonaiskuolleisuudesta jutun, jota ruodin alla. Juttu löytyy varuilta myös tästä, jos Yle saisi järjellisyyskohtauksen ja korjaisi jutussa olleet harhamat nettisivulleen.
Jutun otsikko on faktisesti totta, mitä on pidettävä nykyisen valeuutisoinnin aikana hyvänä. Valitettavasti kokonaiskuolleisuutta tarkastellaan jutussa kalenterivuosittain, mikä taas on huono valinta, sillä jokatalvisten influenssan kaltaisten tautien (Influenza Like Illness, ILI) epidemioiden ajoittuminen tekee yksittäisten kalenterivuosien vertaamisen keskenään hankalaksi.
Tein ao. taulukon aiemmin kommentiksi ja hypoteettiseksi esimerkiksi Ilta-Sanomien Lauri Nuoskan juttuun, jossa oli sama virhe. Epidemiakausi alkaa tyypillisesti marraskuussa ja loppuu viimeistään toukokuussa. Usein epidemia osuu vuodenvaihteen tienoille. Sattuma määrää, miltä kalenterivuotinen tarkastelu näyttää ja se voi antaa myös täysin väärän kuvan. Ao. esimerkissä vuosi 2024 näyttää, ettei sinä vuonna ollut ylikuolleisuutta ja vuonna 2026 sitä oli 2000 henkilöä. Todellisuudessa molempina talvina, 2023-2024 ja 2026-2027, ylikuolleisuutta oli sama tuhat henkeä. Ajoittuminen osui vain vuodenvaihteen kannalta eri puolille. Kalenterivuotinen tarkastelu näyttää vuosille 2021 ja 2022 samaa tuhannen hengen ylikuolleisuutta, vaikka talvena 2021-2022 ei ollut ylikuolemia.
Olen itse tehnyt räkätautikautisen vertailun jo elokuussa, eikä siinä näy mitään kummallista. Päinvastoin kokonaiskuolleisuus oli influenssakautena 2019-2020 vähäisempää kuin monena edeltävänä talvena, lievästä keväisestä koronaepidemiasta huolimatta. Käytin laskennassa THL:n käyttämää ajoitusta syksystä viikosta 40 viikkoon 20 keväällä. THL on aiemmin itsekin tehnyt vertailut influenssakausittain.
Valitettavasti Lukka käyttää jutussaan ’asiantuntijana’ THL:n tutkimusprofessori Markku Peltosta, joka esiintyy vielä organisaationsa edustajana. Peltonen on oman käsitykseni mukaan tehnyt käyrästöjä harrastuksena ja tuloksista huomaa, ettei Peltonen ole omalla alueellaan. Olen vääntänyt Peltoselle jo aiemmin Twitterissä rautalangasta miten hän menee metsään aikajakson valinnallaan – selvästikin ilman tulosta tai sitten keskustelunaiheen rajaukset ovat toimittaja Lukan. Sekä Lukan, että Peltosen olisi hyvä kääntyä THL:n influenssakatsauksia toimittaneiden henkilöiden puoleen.
Lukka menee metsään otsikossa ja ingressissä myös väitteessään, että ’korona jylläsi’ ja ’pandemiaan on kuollut’, sillä kuolinsyitä ei tarkasti tiedetä. THL nimittäin pimittää kuolinsyitä, mikä on aivan kummallista. THL:n sivujen mukaan THL kyllä tietää kuolinsyyt, mutta ei suostu niitä kertomaan. Yli 95 prosentilla on yksi tai useampi perussairaus ja koronaviruksen kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta, mikä on korkeampi kuin muutoin kuolleiden. Jutussa mainitut 602 henkilöä eivät siis ole kuolleet ’koronaan’, vaan sen kanssa. Lukka toteaa sentään oikein, että luku ei ole poikkeuksellisen suuri, vaikka ko. kuolleet olisivatkin ’kuolleet koronaan’. Peltonenkin on havainnut, ettei ylikuolleisuutta ole merkittävästi, vaikka meneekin aikajakson valinnassa metsään.
Väliotsikoinnit ’Tilastoharha kummittelee – korona tappaa edelleen’ ja ’Iäkkäillä yhä suurin riski kuolla koronaan’ ovat jälleen faktisesti oikein, sillä koronaviruksia on jatkuvasti liikkeellä ja ne nostavat kokonaiskuolleisuutta joka talvi ja iäkkäät ovat tilastojen mukaan pahimmassa riskiryhmässä. Tosin sitä ei mainita, että iäkkäät ovat muutenkin suurin riskiryhmä missä tahansa infektiossa, sillä iäkkäiden vastustuskyky on huonoin.
Lukka toteaa lopussa myös, että ’Terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole tosin koronasta johtuen toteutunut normaalien talvien tapaan’. Tätä asiaa Lukan olisi kannattanut kaivella tarkemmin. Jos influenssaviruksia ei tutkita, niin niitä ei myöskään löydetä. On myös mahdollista, että lääkäriin influenssaoireiden vuoksi hakeutuneet ovat saaneet vanhasta koronavirustartunnasta PCR-testillä positiivisen koronaviruslöydöksen ja oireet ovat todellisuudessa influenssatartunnasta. Molempiin mahdollisuuksiin viittaavat valtavat koronavirustutkimusten määrät, joissa löytyy vain noin prosentin verran koronaviruslöydöksiä. Mitä muut lääkäriin hakeutuneet 99% ovat poteneet? Onko heiltä tutkittu muita taudinaiheuttajia ollenkaan? Vai onko tutkittu tuhansia oireettomia? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, etteivät oireettomat levitä koronavirustartuntaa.
Lukan jutussa on siis sekä hyvää, että huonoa argumentointia huonon argumentoinnin dominoidessa. Ehkä voisi kiteyttää, ettei juttu ole täysin huono tai virheiden määrä on äärellinen.
