Perussuomalaisten puheenjohtajakisa ja puoluekokous, analyysiä

Ilmoittauduin perussuomalaisten puheenjohtajakisaan hyvissä ajoin helmikuun 2021 lopulla. Pyrin muuttamaan puolueen linjaa kansakunnan kannalta erittäin tärkeässä koronakysymyksessä ja kiinnittämään huomion perustuslakikysymyksiin. Sanna Marinin hallitushan rikkoo perustuslakia vähän väliä, eikä perussuomalainen puolue ole käynnistänyt asiassa ministerivastuuprosessia, mikä ihmetyttää suurta joukkoa puolueen jäseniä.

Tiihosen linja’ käynnisti kampanjan puheenjohtajavaaleja varten heti kesäkuussa pidettyjen kuntavaalien jälkeen. Samalla linjalla kanssani olivat Teuvan PS puheenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Eliisa Panttila ja Lahden kaupunginvaltuutettu Ville-Veikko Elomaa. Meitä kaikkia motivoi velvollisuudentunto – olemme erittäin huolissamme siitä mihin Suomi on menossa. Koronaepidemiaa hyväksi käyttäen maatamme ollaan viemässä kohti totalitarismia. Rokotepasseja ajetaan käyttöön kuin käärmettä pyssyn suuhun ja valtavan määrän haittoja aiheuttaneita koronarokotteita pyritään antamaan lapsillekin.

Puheenjohtajakisassa punavihreä valtamedia toimi odotetusti. Se antoi meille minimaalisesti näkyvyyttä ja usein jätti nimemme pois jutuistaan kokonaan. On ilmeisesti liian radikaalia tuoda esille median vääristynyttä toimintaa ja valheita, sekä osoittaa yhteiskunnan epäkohtia ja vaatia perustuslain noudattamista. Vähän ennen puheenjohtajavaalia Helsingin Sanomat (jutut 1 ja 2) yritti mustamaalata minua mm. nimittelemällä ja valehtelemalla. Yle teki tarkoitushakuisen kyselyn ja jätti sillä perusteella minut pois puheenjohtajahaastatteluista. Helsingin Sanomat on juristituttavani mukaan ylittänyt kunnianloukkauksen rajan ’character assasination’ -jutuillaan. Ylelle on lähetetty yhdestä vaalien jälkeisestä jutusta oikaisupyyntö. Helsingin Sanomien osalta mietitään vielä, edetäänkö Julkisen Sanan Neuvoston kautta, vai tehdäänkö asiasta rikosilmoitus.

Puolueen johdon ja työntekijöiden toiminnasta puheenjohtajakamppailussa voisi kirjoittaa pitkän analyysin, mutta tyydyn tässä yhteen esimerkkiin: Sain itse vasta heinäkuun lopulla tietää, että kaikille jäsenille lähetetty puoluekokouskutsu oli laiton ja olisi johtanut kaikkien puoluekokouksen päätösten laittomuuteen. Kutsussa oli lause, jossa sääntöjen ja lain vastaisesti asetettiin päivämääräraja ilmoittautumiselle.

Onneksi asiaan reagoitiin ripeästi ja kutsu lähetettiin uudelleen:

Puoluekokous

Oma puheenvuoroni puheenjohtajavaaliin löytyy tästä:

Puheessa mainitsemani euroerosuunnitelma on alla upotuksena, sekä ladattavissa tästä linkistä:
https://ossitiihonen.com/wp-content/uploads/2021/08/Suomen-euroerosuunnitelma.pdf

Suomen-euroerosuunnitelma


Tulokset puheenjohtajan vaalista olivat selkeät Riikka Purran voittaessa ensimmäisellä kierroksella. Oma äänimääräni oli odotusteni mukainen:


Eliisa Panttilan puheenvuoro 2. varapuheenjohtajan vaaliin löytyy tästä:

Tulokset 2. varapuheenjohtajan vaalista:
Peltokangas keräsi 649 ääntä, voittaen vaalin suoraan ensimmäisellä kierroksella. Tehtävään ehdolla olivat myös Arja Juvonen (259), Eliisa Panttila (62) Laura Korpinen (33) ja Kristiina Ilmarinen (12).

Ville-Veikko Elomaan puheenvuoro 3. varapuheenjohtajan vaaliin löytyy tästä:

Tulokset 3. varapuheenjohtajan vaalista:
Sebastian Tynkkynen keräsi kaikkiaan 494 ääntä, voittaen vaalin ensimmäisellä kierroksella. Ehdolla olivat myös Juho Eerola (144), Ville-Veikko Elomaa (91), Veikko Vallin (81), Silvia Koski (40), Mira Nieminen (26), Jeppe Isberg (25) ja Juhana Kelloniemi (16).

Kun tuloksia katsoo, niin Tiihosen linjan ehdokkaat olivat kaikissa vaaleissa kolmansina. Tuloksien voi katsoa lähettävän puoluejohdolle selvän viestin, että lääketieteelllistä syrjintää rokotepasseineen ja edes puolipakollisine rokotuksineen ei tule hyväksyä. Onneksi uusi puheenjohtaja Riikka Purra on useassa yhteydessä ilmaissut itsekin vastustavansa syrjintää ja Suomen kehittymistä totalitarismin suuntaan.

Huomiota ja parannettavaa

Ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa samoilla linjoilla olleen Nico Giansantin, eli Levelin Junnun, ehdokkaaksi asettumisen epääminen vedoten vuoden 2020 jäsenmaksun maksamattomuuteen, oli väärin. Perussuomalaisten säännöissä ei ole estettä asettua ehdokkaaksi, vaan jäsenmaksun maksamattomuus estää vain äänestys- ja puheoikeuden. Puoluekokouksen alussa hyväksytyt kokouksen säännöt (joilla epääminen nyt tehtiin) eivät nähdäkseni voi mennä puolueen sääntöjen yli. Itse yritin tuoda asiaa esille useaan otteeseen ennen puoluekokousta ja myös sen aikana, mutta ilman menestystä. Nyt menettelytapavirhe johtaa mahdollisesti oikeudenkäyntiin ja on jo johtanut Giansantin hakemaan toisen puolueen jäsenyyttä. Asia hoidettiin kokonaisuudessaan huonosti ja siitä on puolueelle monenlaista haittaa.

Äänestysprosessi kokouksessa tapahtui sähköisellä järjestelmällä. En itse pidä alkuunkaan asiasta. Tavallinen puolueen jäsen ei sähköistä järjestelmää käytettäessä pysty tarkastamaan tulosta laskemalla lippuja tai edes prosessin oikeellisuutta. Sähköistä järjestelmää käytettäessä on luotettava järjestelmän valmistajaan ja operoijaan. Yksikin asiansa osaava järjestelmäasiantuntija voi muokata vaalien tuloksen haluamakseen.

Äänestettäessä puheenjohtajasta hylättyjä ääniä oli 87 kappaletta, joka on 6,7 % annetuista äänistä, jota on pidettävä aivan liian suurena lukuna. Vertailuksi voi mainita, että kesäkuussa 2021 pidetyissä kuntavaaleissa hylättyjä ääniä oli 0,5%, eli PS vaaleissa hylättyjä ääniä oli 13-kertaisesti verrattuna kuntavaaleihin. Saamani tiedon mukaan sama ongelma on toistunut useissa puoluekokouksissa. Itsekin ihmettelin ensimmäisellä kerralla äänestyskoneiden toimintaa. Vanhemmille ihmisille koneiden logiikka saattaa olla täysin vierasta. Vaalit on viisainta käydä jatkossa paperilapuilla hylkäyksien vähentämiseksi ja äänestysten läpinäkyvyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

Kokouksen alussa ilmoittautuneiden määräksi kerrottiin noin 2100 henkilöä. Puheenjohtajavaalissä ääniä annettiin kuitenkin vain 1302 kappaletta. Mihin hävisi lähes 800 ääntä? Todennäköisin selitys on, että moni ennakkoilmoittautunut jäi tulematta paikalle. Ehkä koronapelosta? Asia olisi viisainta selvittää julkisesti.

Matti Putkonen kuulutti useaan otteeseen, että kuvia äänestysalueella ei ankaran rangaistuksen uhalla saa ottaa. Itselleni jäi epäselväksi, miksi. Valtiollisissa vaaleissakin oman äänestyslappunsa saa kuvata rangaistuksetta.

Minulta on kysytty, pidänkö äänestystä rehellisenä. Vastaan, etten voi ottaa kantaa asiaan, sillä joudun arvailemaan, eikä minulla ole, eikä voi sähköisen järjestelmän kyseessä ollessa ollakaan, tietoa asiasta.

Tämän lisäksi minulta on kysytty, aionko loikata johonkin toiseen puolueeseen koska minua ei valittu puheenjohtajaksi. Tähän vastaan, että en aio. En lähtenyt kisaan mukaan siksi, että tavoittelisin puheenjohtajan paikkaa tai valtaa sinänsä. Olimme mukana kisassa siksi, että pyrimme vaikuttamaan puolueen linjaan ja näin tapahtui jo ennen puheenjohtajavaalia sekä Riikka Purran, että Sakari Puiston asettuessa vastustamaan rokotepasseja ja syrjintää. Voimme Tiihosen linjan edustajina olla tyytyväisiä saavutukseen ja niin voivat olla äänestäjämmekin.

Kiitän kaikkia meitä äänestäneitä, meitä tukeneita ja hengessä mukana olleita. Osoitimme, että asioita voi muuttaa ja äänensä saa kuuluviin.

Talvella 2020-2021 ei edelleenkään ylikuolleisuutta

Kirjoitin tähän blogiin 6.8.2020 analyysin talven 2019-2020 kokonaiskuolleisuudesta, jossa kävin läpi ylikuolleisuutta tuon talven osalta. Olen tehnyt nyt tähän vastaavan analyysin viimeisimmästä talvesta 2020-2021.

Analyysissä on hyödynnetty aiempaan tapaan tilastokeskuksen viikottaisia kuolleisuuslukuja. Yllä olevassa taulukossa ovat luvut ns. räkätautikaudesta, eli syksyn viikosta 40 kevään viikkoon 20. Viimeisimmän talven luvut ovat viikosta 41 viikkoon 20, sillä vuodessa 2020 oli 53 viikkoa ja viikkojen määrän on vertailussa oltava sama 33.

Luvuista havaitaan, että kokonaiskuolleisuudessa on palattu varhaisempien vuosien tasolle hieman alhaisempien parin vuoden talvista. Kokonaisuutena erot vuosien välillä ovat hyvin vähäisiä. Mikäli graafien palkit piirrettäisiin pohjasta asti, erot olisivat tuskin havaittavia.

En ole yo. laskelmassa huomioinut pientä väestönkasvua (2019=>2020 8501 henkilöä), enkä ole tehnyt ikävakiointia, jotka molemmat laskisivat hieman prosentuaalista kuolleisuutta. Ikävakiointi olisi ehkä jatkossa järkevää tehdä, sillä sotien jälkeen vuosina 1946-1955 syntyneet ns. suuret ikäluokat alkavat tulla siihen ikään, jolloin he kuolevat. Noina vuosina syntyi noin 100.000 suomalaista ja lähivuosina kokonaiskuolleisuus tulee olevaan vastaavasti korkeampaa. Esimerkiksi Ruotsissa väestönkasvu ja ikävakiointi on tehtävä, sillä niiden vaikutus on huomattavasti suurempaa. Ruotsin lukuja olen analysoinut erikseen – niissäkään ei näy mitään ihmeellistä.

Tarkasteltaessa pidemmän aikavälin viikottaista kuolleisuutta, on havaittavissa pientä aaltoilua kuolleisuudessa talvien räkätautien erottuessa kohoumina. Pari viimeistä vuotta tai talvea eivät erotu aiemmista vuosista.

Sama tilanne nähdään myös EuroMoMo-tietokannasta:

Kun lukuja tarkastelee, niin herää luonnollisesti kysymys, että missä se väitetty koronaepidemia, saati -pandemia piileskelee? Ei sitä ainakaan Suomessa ole. Samaa on kysynyt mm. professori Paul Lillrank. Yleisin vastaväite on, että vähäinen kuolleisuus johtuu onnistuneista torjuntatoimista. Nyt on vain niin, että jo noin sata vuotta on tiedetty, ettei virusepidemioita hillitä maskeilla ja rajoitustoimilla ja aivan viime vuosina tämä vanha tieto on vain vahvistunut.

Tyypillisistä kokonaiskuolleisuusluvuista voi olla iloinen myös siinä mielessä, etteivät luvut osoita merkittävää kuolleisuuden lisääntymistä myöskään koronarokotuksista johtuen. On tosin huomattava, että satojenkin ihmisten kuolleisuus hukkuu suurten kokonaislukujen joukkoon. Koronarokotusten pitkäaikaisia vaikutuksia näemme vasta tulevina talvina.

Avoin kirje Lohjan terveyspalvelujen virkahenkilöille

Tämä avoin kirje on osoitettu seuraaville Lohjan kaupungin terveyspalvelujen hallinnosta päättäville virkahenkilöille:

Palvelualuejohtaja Tuula Suominen
Johtava ylilääkäri Jari Linden
Sosiaalipalvelupäällikkö Heli Ranta-Salonen
Kuntoutuksen esimies Petri Leppänen
Avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila
Osastonhoitaja Johanna Grotell
Suun terveydenhuollon ylilääkäri Anna Ekdahl
Osastonhoitaja Laura Tahvanainen
Lisäksi tiedoksi potilasasiamiehelle.


Arvoisat Lohjan kaupungin terveyspalveluista vastaavat virkahenkilöt!

Olen saanut kaupunkilaisilta joukon viestejä, joista kahdesta kuvakaappaukset ovat alla. Kyseessä ovat eri henkilöt.




Yllä olevat viestit osoittavat, että Lohjan kaupungin terveyspalveluissa on joukko näyttöön perustuvan lääketieteen ja lakien, sekä etiikan vastaisia käytäntöjä liittyen maskeihin ja koronarokotuksiin, sekä vierailuihin.

Maskien käyttö virusepidemioiden ehkäisyissä on olematon. Asiaa on tutkittu jo noin sata vuotta. Jos maskeilla olisi joku oleellinen vaikutus, niin se olisi tänä aikana jo tullut esille. Asiaa on selvittänyt mm. Yhdysvaltain tartuntatautien ehkäisykeskus CDC metatutkimuksessaan:

Viite: https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/26/5/19-0994_article

Yo. olevan metatutkimuksen lisäksi viime vuonna tehtiin mm. laaja tanskalainen tutkimus:

Viite: https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-6817

Yllä olevien lisäksi esimerkiksi emeritaprofessori Marjukka Mäkelä teki keväällä 2020 kirjallisuuskatsauksen tutkimuskirjallisuuteen, eikä näyttöä maskien hyödystä silloinkään löytynyt. Eikä tilanne ole siitä muuttunut.

Viite: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162266/STM_2020_21_R.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Tänä vuonna 2021 tehdyt julkaisut eivät ole muuttaneet tilannetta. Asiaan on ottanut kantaa mm. epidemiologi Jussi Sane:


Rokotteiden ottamiseen painostaminen on Suomen perustuslain 7 pykälän, Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten, lääkärien Nürnbergin säännöstön ja Euroopan Neuvoston tammikuussa 2021 tekemän päätöksen vastaista. Erityisen moitittavaa painostaminen on sen vuoksi, että kyseessä ovat hätäkäyttöluvalla markkinoilla olevat kokeelliset geeniterapiainjektiot, joiden pitkäaikaisvaikutuksista ei tiedetä mitään.
Viitteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P7
https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100024/20100024_2
https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/etiikka/nurnbergin-saannosto/
https://pace.coe.int/en/files/29004/html


Korkein hallinto-oikeus KHO on ottanut kantaa tämän vuoden 2021 alussa vierailukieltoihin ja yksiselitteisesti tuominnut ne lainvastaisiksi:
Viite: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1609743947251.html


Luotan, että te Lohjan päättävinä virkahenkilöinä ryhdytte välittömiin toimiin kaupunkilaistemme terveydenhuollon saattamiseksi lakien, sopimusten ja etiikan mukaiseksi.

Lohjalla 29.6.2021

Ossi Tiihonen