Suomessa kokonaiskuolleisuus ei ole tilastokeskuksen mukaan noussut. Silloin jokaisen on kysyttävä itseltään, että miksi Suomessa on voimassa voimakkaita rajoituksia?
Seuraava väite on tyypillisesti, että viime keväänä rajoitukset vähensivät kuolleisuutta, rajoitukset toimivat. Nyt on vaan niin, että räkätaudit vaimenevat yleensä aina kesäksi ja näin kävi tänä vuonnakin:
Valheellisten tietojen perusteella etelä-Suomen AVI on antanut määräyksen mm. kokoontumiskiellosta. Määräys on perustuslain vastainen ja muutenkin täysin vailla perusteita. Sinä valitset, uskotko siihen vai etkö usko. Tänään lauantaina 12.12.2020 klo 16.16 näitä lainvastaisia ja järjettömiä määräyksiä vastaan osoitetaan mieltä Helsingin Kansalaistorilla.
Mielenosoitukseen liittyy myös striimaustapahtuma:
Alla oleva lääkintöneuvos, epidemiologi Mikko Paunion kirjoitus on julkaistu alun perin US Puheenvuorossa, josta se sensuroitiin. (OT)
Viikkolehti Newsweek julkaisi kolme päivää sitten Yalen yliopiston epidemiologikollegani Harvey A Rischin ”uskaliaan” mielipidekirjoituksen, joka perustuu tieteeseen, ei poliittiseen pseudotieteeseen, johon johtavat lääketieteelliset julkaisut The New England Journal of Medicine ja The Lancet ja Maailman Terveysjärjestö (WHO) perustivat linjauksensa hydroksiklorokiiniin liittyen männä keväänä.
Professori Risch julkaisi American Journal of Epidemiologyssä (AJE) summaation viidestä vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jotka osoittivat varhain aloitetun hydroksiklorokiinin ja azithromysiinin dramaattisesti vähentävän kuolevuutta. Kaksi tutkimuksista oli kontrolloituja satunnaistettuja kliinisiä kokeita eli kaikkein todistusvoimaisimpaan lääketieteelliseen asetelmaan perustuvia tutkimuksia.
AJE:n summaatiotutkimuksen jälkeen on tullut lisää dramaattista tietoa hydroksiklorokiinin hyödyistä erityisesti Brasiliasta mm yhden kontrolloidun kliinisen kokeen muodossa, mutta mikä hämmästyttävintä myös ”luonnollisen kokeen” myötä.
Pohjois-Brasilian Para osavaltiossa alueen sairaalat ostivat 75 000 annosta azithromysiiniä ja 90 000 annosta hydroksiklorokiinia sillä seurauksella, että kuolevuus koronakuolevuus romahti 1/8 osaan ennen tätä ”luonnollista koetta” edeltävään aikaan tässä osavaltiossa.
Lähes varmalta näyttänyt Donald Trumpin häviö näyttää nyt vähintäänkin epävarmalta, koska koko globaali valtapoliittinen eliitti – kaikki instituutiot mukaanlukien valtamedia – yritti kaikin keinoin piilottaa varhain aloitetun hydroksiklorokiinin hyödyt, jotka nyt näyttävät tämän lukemani tiedon varassa olevan massiiviset.
Muistaakseni presidentti Trump lahjoitti Brasiliaan isot määrät hydroksiklorokiinia ja kertoi itsekin nauttivan tätä hyvin siedettyä vanhaa halpaa lääkettä valtamedian hohottaessa reipasta sotilasnaurua häntä kohtaan.
Vaikka Newsweekin kirjoituksesta on jo kolme vuorokautta, vallitsee valtamediassa yhä epäuskoinen hiljaisuus.
Voiko tämä poliittinen korruptio olla tätä syvempää eli voiko tämä korruptio edelleen syvetä? Aika näyttää.
Minulla on artikkeleita johtavissa lääketieteellisissä julkaisuissa mukaanlukien The New England Journal of Medicine ja The Lancet ja olen myös vertaisarvioinut The Lancet-lehteen. Niiden hohdon luulin jo unhoittuneen, mutta American Journal of Epidemiologyn 27.5. julkaisema juttu on palauttamassa tieteen arvovaltaa, joka on pahasti rapistunut luonnontieteen politisoitumisen myötä.
Karmeinta tässä on, että koronapotilaita hydroksiklorokiinilla pelastaneet lääkärit ovat nyt USA:ssa kurinpidollisten toimenpiteiden kohteena ja Ranskakin kielsi hydroksiklorokiinin käytön, kun The New England Journal of Medicine ja The Lancet lehti olivat julkaisseet entisen aikuisviihdetähden ja science fiction kirjailijan sepittämiä valheita hydroksiklorokiinin vaaroista. Maailman Terveysjärjestö keskeytti hydroksiklorokiinihoitoryhmän sen globaalista kontrolloiduista satunneistetusta ”Solidarity” kokeesta näiden sepitysten julkaisemisen jälkeen.
Kirjoittaja Mikko Paunio on (s. 1961) Helsingin yliopistosta valmistunut terveydenhuollon erikoislääkäri, joka on työskennellyt seuraavien instituutioiden palveluksessa: Helsingin yliopisto, Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health, sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki. Kirjoittalla on dosentuuri Helsingin yliopistossa epidemiologiassa. Hän on saanut jatkokoulutusta Maailman terveysjärjestön ns. pitkällä kurssilla Brysselin vapaassa yliopistossa ja hänellä on ylempi korkeakoulututkinto Johns Hopkins Bloomberg School of Public Health instituutiosta. Kirjoittajalla on julkaisuja merkittävimmissä kansainvälisissä lääketieteellisissä julkaisusarjoissa ja yhteensä vertaisarvioituja julkaistuja artikkeleita hänellä on 40. Kirjoittajan uusin julkaisu on Auditoriumin 2015 julkaisema ”Vihreä Valhe – Valheen sysimustat juuret, salakavalat lonkerot ja murheelliset seuraukset. Kirjoittaja valittiin 20.3.2018 tieteelliseksi ja policy neuvonantajaksi American Council on Science and Health järjestöön. Järjestön on aikoinaan perustanut Norman Borlaug ja Elizabeth Wheelan. Se on teollisuutta ja hyvinvointia puolustava tieteellinen järjestö.
Olen ajoittain törmännyt organisaatioon nimeltä Mediapooli. Otin jokin aika sitten hakukoneen käteeni ja selvittelin lähinnä itselleni mistä organisaatiosta on kysymys. Ajatus hallitsevien medioiden yhteenliittymästä, jossa sovitaan sisällöistä ja Virallisesta Totuudesta, on kauhistuttava. Tällainen organisaatio voi käytännössä pitkälti päättää keskustelunaiheet Suomessa ja mitä niistä voi sanoa. Kyseessä voi myös olla sinänsä tarpeellinen varautumisorganisaatio kriisiaikoihin.
Valitettavasti näyttää siltä, että Mediapoolin toimijat ovat laventaneet sen toimintakenttää myös sisältökysymyksiin ja lisärahan pumppaukseen veronmaksajilta. Tai sitten Mediapoolin tehtävä onkin jotain muuta kuin mitä julkisuuteen annetaan ymmärtää. Asiasta on kirjoittanut kattavasti Vastavalkea.
Kyseessä voi olla myös tyypillinen julkisen organisaation taipumus paisuttaa toimintaansa. Yle toimii jo veronmaksajien rahoituksella budjetin ollessa huimaavalla 530 miljoonan euron tasolla. Eikö se riitä? Median talous on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan esitettyä lisätukea yksityiselle medialle. Jo aiemmin tukea on myönnetty mm. STT:lle. Lisätuki johtaisi siihen, että myös yksityinen media olisi yhä tiukemmin valtion ohjauksessa. Sitä kuusta kuuleminen, jonka suojassa rahavirtasi lepää. Asiasta on kirjoittanut mm. Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti. Tässä yhteydessä on huomattava, että Yle kuuluu myös Mediapooliin ja käyttää siinä merkittävää vaikutusvaltaa.
Yllä olevat tavoitteet nostattavat jo kulmakarvoja: ’…turvallisuutta ja vastuullista sananvapautta tukevan…’. Kyse ei siis ole sananvapaudesta, vaan vastuullisesta sananvapaudesta, mitä se sitten tarkoittaakaan.
Lopussa puhutaan myös journalististen prosessien ulkopuolisten sisältöjen vaikutusten seuraamisesta. Eli mediapooli seuraa somekeskusteluja ja yksityisten ihmisten blogeja ja nettialustoille kirjoittamia mielipiteitä?
Valtion huoltovarmuuskeskuksen sivuilla mediapoolia kuvataan seuraavasti:
Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla oleva kuvaus menee jo Orwellin kielen puolelle. Mitä tarkoittaa ’Mediapoolin puolustama sananvapaus tarkoittaa laissa määriteltyjä vapauksia ja vastuita.’ Mediapooli ei siis puolusta pelkkää sananvapautta, vaan laissa määriteltyjä vapauksia ja vastuita. Puolustaa vastuita? Ero pelkkään sananvapauden puolustamiseen alkaa kuulostaa samalta kuin demokratian ja kansandemokratian ero.
Löysin netin arkistopalvelusta Mediapoolin vanhan kuvauksen päivältä 9.5.2019. Tässä vanhassa kuvauksessa sanotaan suoraan, että Mediapoolilla on sisällöllisiin kysymyksiin erikoistunut alatyöryhmä ja että Mediapoolia kiinnostavat myös informaatiovaikuttamisen ja sosiaalisen median ilmiöt.
Mediapoolin omilla sivuilla sen tehtävistä mainitaan mm. hybridiuhkien ja disinformaation torjunta, sekä kiinnostus informaatiohäirintään ja sosiaalisen median ilmiöihin.
Mediapoolin valmiuspäällikö Tero Koskista on haastateltu Suomen Lehdistöön. Kyseessä on varsin erikoinen haastattelu josta poimintoja alla:
Yo. kommentissa on huomattava, ettei Koskinen kiellä sisältöryhmän olemassaoloa.
Koskinen kieltää yllä olevissa vastauksissaan useampaan kertaan Mediapoolin sekaantuvan sisältöihin ja väittää, ettei pooli edes keskustele sisällöistä. On huomattava, ettei Koskinen kiellä väitettä, että pooliin kuuluu käytännössä koko maan media.
Yllä olevat jutut kuulostivat sen verran huolestuttavilta, että päätin soittaa Mediapoolin valmiuspäällikölle Tero Koskiselle. Minua kiinnosti lähinnä se, että mikä Mediapoolin tehtävä oikein on ja käsitteleekö se sisältökysymyksiä. Halusin myös varmistuksen sille onko sisältöryhmä edelleen olemassa. Useassa yhteydessä tulee nimittäin ilmi, että sisällöt todellisuudessa ovat asialistalla ja poolia kiinnostaa informaatiovaikuttaminen ja ’disinformaation’ torjunta. Miksi olla sisältöryhmä, jos sisällöt eivät ole asialistalla? Entä kuka päättää mikä on disinformaatiota?
Kävin pitkän puhelun Koskisen kanssa. Hän varmisti minulle, että sisältöryhmä on olemassa, mutta kertoi, että sen nimi on huono, eikä kuvaa tehtävää, joka on varmistaa toimitusten itsenäinen päätäntävalta juttuihin ja sisältöihin. Tämä lausunto asettuu yhdessä Suomen Lehdistön haastattelun lausuntojen kanssa erikoiseen valoon. Pooli ei siis poolin oman vetäjän mukaan puutu sisältöihin, mutta silti sillä on sisältöryhmä, tehtävänä seurata sisältöjä ja torjua disinformaatiota. Itselleni syntyy käsitys, että Mediapoolin tehtävä on laajempi kuin mitä laissa sanotaan ja laajempi kuin mitä Mediapooli itse haluaa suuren yleisön käsittävän.
Onko Suomessa yhtään isoa mediaa, joka ei kuulu Mediapooliin? Onko meillä enää riippumattomia toimittajia tai toimituksia?
Vai olemmeko jo George Orwellin kirjan Vuonna 1984 -dystopiasssa? Lainaus Wikipediasta: ”Vuonna 1984 sijoittuu dystopiaan, Oseania-nimiseen valtioon. Henkilöpalvonnan kohteena oleva diktaattori nimeltä Isoveli valvoo kansalaisten kaikkia liikkeitä. Päähenkilö Winston Smith on virkamies Totuusministeriössä, joka väärentää historiaa vallanpitäjien haluamaksi. Kirjan maailmasta on tullut totalitaristisen yhteiskunnan vertauskuva. Kirjassa kuvataan valtion tapaa valvoa kansalaisia heidän yksityisyydestään välittämättä ja kykyä muokata yleistä mielipidettä vallanpitäjien kulloistenkin etujen mukaan. Kansalaisten valvonta huipentuu uuskieleen, jota käyttäen on jopa mahdotonta ajatella väärin, koska kielestä puuttuvat Puolueelle vahingollisten ajatusten ilmaisuun tarvittavat sanat.”
