fbpx

Kategoria: Talous

Vieraskirjoitus: Eroon fossiilisista polttoaineista – mahdollista vai mahdotonta?

Antti Lehtniemi 19.10.2019

Uutisoinnin ja politiikan valtavirtaa seuraava ei voi välttyä jokapäiväiseltä sanomalta. Maapallon ilmakehä lämpenee hiilidioksidin vuoksi, syypää siihen on ihmiskunta itse, ja jos lämpenemistä ei saada rajoitettua 1,5 asteeseen C, kaikkea elämää uhkaa tuho. Vaatimukset nopeasta siirtymisestä fossiilivapaaseen energiaan ovat etusijalla niin YK:n kuin EU:n politiikassa. Edessämme on varsin raju muutos, eikä sen hintalappua ja vaikuttavuutta ole mikään taho vielä julkaissut, ainakaan realistisesti laskettuna.

On hyvä tarkastella koko maailman energiankulutusta ja tuotannon jakautumaa. Englantilaisen BP:n tilastoja pidetään eräänä luotettavimmista. Tilastot tarkistetaan moneen kertaan, joten katsotaan vuoden 2017 tarkistettuja tilastoja. Kts. kuva 1. yllä.

Ympyrädiagrammista nähdään, että hiilen, öljyn ja kaasun osuus on 85 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Tuulivoiman osuus on vain 2 (kaksi) prosenttia ja aurinko- ja bioenergia ovat kumpikin yhden prosentin luokkaa. Energian kokonaiskulutus on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa ja kasvaa edelleen 1,25%:n vuosivauhtia. Miksi näin, vaikka tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu ja rakennetaan miljardeilla euroilla ja dollareilla? Kaavion alaosa kertoo syyn. Kun länsimaat lisäävät tuuli- ja aurinkovoimaa, tämä lisäys hukkuu muun maailman kasvavaan fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tässä ”auttaa” päästöoikeuskauppa: kun länsi tekee hiilen käytön alueellaan kalliimmaksi, hiilen maailmanmarkkinahinta laskee. Tästä Kiina, Intia ja kehittyvät maat kiittävät. Heille hiilienergian lisääminen tulee yhä edullisemmaksi, ja sitä rakennetaankin lisää satojen uusien hiilivoimaloiden verran joka vuosi. Suomen hiilipäästöt yllä olevassa kuvassa ovat vain hiuksenohut viiva. Esimerkkimme vaikutus ei siksi erotu lainkaan, ja edellä mainitut maat eivät varmuudella tule esimerkkiämme seuraamaan. Muistettaneen, kuinka nopeasti muut maat seurasivat Suomea naisten äänioikeuden myöntämisessä ja maailmansodan velkojen maksussa USA:lle.

Entäpä jos kuitenkin edellä olevan, todelliset kulutusmäärät kertovan kaavion fossiilisten polttoaineiden osuus korvataan uusiutuvilla, mitä tapahtuu? Tuuli- ja aurinkoenergian ongelma on sen suuri vaihtelevuus. Sähköä saadaan vain kun tuulee, ja tuotannon vaihtelu on erittäin voimakasta. Tämän kertoo kuva 2 alla: Suomen tuulivoimatuotanto helmikuussa 2019 (Fortum).

Yöllä aurinkosähköä ei saada. Kuva 3: Suomen aurinkovoimatuotanto syyskuussa 2019.

Näin ollen tarvitaan aina varavoimaa käytännössä sama määrä kuin tuuli- ja aurinkosähköä on rakennettu. Toistaiseksi tämän varavoiman tuottavat vesi-, kaasu- ja hiilivoimalat, joiden tulee olla 24/7 valmiudessa toimittaa sähköä verkkoon aina, kun tuuli heikkenee tai yö saapuu. Tuuli- ja aurinkovoimayhtiöiden ei kumma kyllä tarvitse lainkaan osallistua varavoiman kustannuksiin. Ne saavat yhteiskunnalta tukea, kun taas fossiilisia rokotetaan nousevilla päästökauppakustannuksilla. Reiluako? Lisäksi varavoima toimii epätaloudellisesti, kun sitä ajetaan alas ja ylös uusiutuvan energian vaihtelun mukaan.

Kiteyttäen: jos rakennetaan 1000 MW uusiutuvaa tuotantoa, pitää rakentaa lähes sama määrä fossiilista voimaa. Kaksinkertainen investointi, jossa uusiutuva tuotanto on fossiilisen loisena – järkevääkö?

Tulevaisuuden puhdas ydinvoima, fuusioenergia ei ole vieläkään ratkaissut ongelmiaan, joten luemme uutisista tutun lauseen ”ehkä jo 10 vuoden kuluttua…”. Esillä on myös uusiutuvan energian varastointi eri tavoilla: pumppuvoimalat, litiumakut, sulasuolatankit. BP:n tilastolukujen avulla voi laskea, minkä kokoluokan varastoja tarvittaisiin. Varastoiminen maksaisi nykyisin käytettävissä olevalla tekniikalla erittäin paljon, myös vetyyn. Vety muodostaa palaessaan vain vesihöyryä ja on siten ihanteellinen energialähde. Vetytalouden alkusysäys juontaa juurensa Natsi-Saksaan ja Hitleriin 30-luvulle. Siellä asiaa tutkittiin tosissaan, mutta tekniikka osoittautui liian vaikeaksi. Vedyssä on kaksi fysikaalista, ylitse pääsemätöntä ongelmaa. Ensinnäkin vety kaikkein pienimpänä alkuaineena ei pysy missään säiliössä vaan vuotaa niistä ulos. Näin ollen kuljetushävikki on huomattavaa, oli kyse tankeista tai putkilinjoista. Samalla räjähdysvaara on todellinen uhka. Toiseksi vety ei ole kovinkaan energiatiheää. Yksi kilo hiiltä sisältää saman määrän energiaa kuin vetykaasupallo, jonka halkaisija on kuusi metriä. Tästä voi laskea, montako ”Hindenburgia” pitää talvipakkasella olla Salmisaari-II:n yläpuolella hiilikasan tilalla kaasuvarastoina ja montaako kuljetetaan edestakaisin tankkaamaan vetyä – niin minne? Asukkaat ehkeivät halua massiivista tulenarkaa kaasuvarastoa lähelleen.

Se, kuinka mahdottomasta asiasta on kyse jos fossiilisen energian käyttö ajetaan alas vuoteen 2050 mennessä, selviää prof Roger Pielke jr:n laskelmasta. Jotta kaavion 1. fossiilisten 85% osuus voitaisiin ajaa alas ja saada sama määrä täysin CO2 -päästötöntä energiaa luotettavana 24/7 sähkönä, vain nykyinen ydinvoima tulee kyseeseen. Jokaisena päivänä pitäisi valmistua ja ottaa käyttöön yksi Olkiluoto-III-kokoluokan ydinvoimala. Siis PÄIVÄSSÄ, ei vuodessa tai 10 vuodessa. Vuoteen 2050 on aikaa ”vain” noin 11.000 päivää, joten ydinvoiman rakentajille koittaisi kultakausi jos melkoinen hoppukin …

Päättäjiltämme puuttuu suunnitelma B. Tarkoitan tällä sitä, että me Suomessa olemme esimerkkinä ja ajamme fossiiliset alas, mutta muut EU-maat eivät sitä tee saati sitten Kiina ja Intia. Mitä teemme, kun energiantuotantomme kustannukset ovat pilvissä, tuotanto vaihtelee rajusti, vienti sakkaa ja kansantuote ja sähkö eivät riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin. Kaikki eläminen kallistuu. Kiertävät sähkökatkot tulevat jokapäiväiseksi ongelmaksi. Miten terässulatto toimii, jos energian saanti katkeilee? Australiassa tuulivoiman katko aikaansai alumiini- ja lasisulaton uunien jähmettymisen. Uunit piikataan romuksi ja rakennetaan tilalle uudet – mutta kuka maksaa? Tuulivoimako?

Lopuksi on hyvä huomauttaa myös puuttuvasta suunnitelmasta C. Jos osoittautuukin, että ilmaston muutos on normaali syklinen hiilidioksidista riippumaton tapahtuma, hiilidioksidipolitiikassa on menty pahasti metsään. Kenen syyksi pannaan jo tehdyt satojen ja tuhansien miljardien hukkainvestoinnit? Mitä muuta tuolla rahalla olisi voitu saada aikaan? Esimerkiksi todellisten ilmansaasteiden (pienhiukkaset) vähentäminen, merten puhtauden vaaliminen, kehitysmaiden nosto kurjuudesta luotettavan sähkön avulla, todellisten uusituvan energian lähteiden tutkimuksen rahoittaminen saavat vain murto-osan siitä, minkä nykyinen hiilenvastainen sota .

Ilman vakaata 24/7 sähköä ei ole puhdasta käyttövettä, toimivaa kylmäketjua, viestintäverkkoa, terveydenhuoltoa eli sanalla sanoen hyvinvointiyhteiskuntaa. Edellä esitetyn, matemaattisen laskelman perusteella voidaan sanoa, että hiilen vastainen sota, hiilifobia, johtaa toteutuessaan vääjäämättä hyvinvointiyhteiskunnan romuttumiseen kaikkialla. Tätäkö me haluamme suunnan näyttäjinä viestittää? Tätäkö kansalaisemme haluavat? Tätäkö sinä, lukijani, haluat?

Sain yllä olevan kirjoituksen tuttavaltani Antti Lehtniemeltä. Julkaisen sen hänen luvallaan. Olen samaa mieltä aiheesta. (OT)

Globalistien ja Perussuomalaisten ero

Kaverini kertoi äänestävänsä EU-vaaleissa Kokoomuksen Tuomas Tikkasta. Olemme saaneet aiheesta aikaan muutaman väittelyn. Oma näkemykseni on, että vaatii aktiivista silmien sulkemista ollakseen näkemättä niitä ongelmia, mitä esimerkiksi EU:n ajama avoimien rajojen politiikka ja yhteinen valuutta saavat aikaan.

Tuomas Tikkasen web-sivuilla hän kehuu itseään Suomen Eurooppa-myönteisimmäksi ehdokkaaksi ja liberaaliksi vastavoimaksi:


Äänestetään Eurooppa takaisin! 

Eurooppa on hyökkäyksen kohteena. Hyökkäyksen takana ovat populismi ja nationalismi, joiden tavoitteena on murskata ne arvot ja ihanteet, joiden varaan Euroopan menestys on rakentunut. 

Maailman suuret haasteet ilmastonmuutoksesta pakolaisuuteen ja teknologian kehitykseen ratkaistaan Euroopassa. Myös Suomi menestyy vain kansainvälisenä ja avoimena yhteiskuntana – kiinteänä osana Eurooppaa. Tarvitsemme enemmän rajat ylittävää yhteistyötä, emme vähemmän. 

Eurooppa ei saa vaipua populismin yöhön. Olen ehdolla Euroopan parlamenttiin puolustaakseni Eurooppaa ja sen arvoja – avoimuutta, kansainvälisyyttä ja länsimaista demokratiaa. Tavoitteenani on syventyvä eurooppalainen yhteistyö, joka tuo konkreettisia ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. 

Sano ei rajojen sulkemiselle! Anna äänesi liberaalille vastavoimalle – Suomen Eurooppa-myönteisimmälle ehdokkaalle.

Koko sivusto on täynnä vastaavaa unelmahöttöilyä, löysiä argumentteja ja olkiukkoilua.

Miten Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ovat vahvistaneet ne kehitysmaista tänne tulleet kymmenet tuhannet nuoret miehet, joiden joukossa on ollut paljon raiskaajia tai joista osa on syyllistynyt terroritekoihin?

On äärimmäistä ylimielisyyttä kuvitella, että suomalaisilla olisi jokin vaikutus maapallon ilmastoon. Auringon säteilytason muutokset, merivirrat jne. ovat ne, jotka asiaan oikeasti vaikuttavat ihmisen osuuden ollessa todennäköisesti hyvin vähäinen.

Näille argumenteille nauravat naurismaan aidatkin, jos tällainen vanhanaikainen vertaus EU-yhteydessä sallitaan. Miten ihmisten demokratiaa ja yksilönvapauksia muka parantaa se, että päätäntävaltaa viedään kansalliselta tasolta ylikansalliselle tasolle tai sananvapautta kavennetaan EU-tasoisilla vihapuhelaeilla tai pakolaisia yritetään pakkosijoittaa Suomeen?

Globalistien ajatuksista on liberalismi hyvin kaukana. Kyse on vain vanhasta ja kuluneesta sosialismista puettuna uuteen kaapuun. Päätäntävalta kauas kansalaisista ja lisää lakisaastetta kahlitsemaan kansalaisten vapaata toimintaa. Valitettavasti kyseessä ei ole yksittäinen Kokoomuksen ehdokas, vaan puolueen kärkikaarti on tukemassa Tikkasta hänen sivuillaan, mm. kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos ja kansanedustajat Ben Zyskowicz ja Elina Lepomäki. Tikkasen sivu kuvaa hyvin globalistien ajatuksia. Kokoomuksen lisäksi samassa veneessä ovat kaikki muut suuret puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta.

On erikoista nähdä, miten silmät ummistetaan EU:n ilmiselviltä ongelmilta ja ratkaisuna nähdään tiukempi liittovaltio. Eikö minkäänlaisia ajatuksia herätä esimerkiksi se, että Ruotsi pärjää paremmin omalla valuutallaan tai että Norja ja Sveitsi pärjäävät paremmin kokonaan EU:n ulkopuolella? Tai että Britannia on jättämässä EU:n? Tai Ruotsin ongelmat haittamaahanmuuton kanssa?

Perussuomalaiset ovat ainoa vaihtoehto EU-vaaleissa yllä kuvatulle sinisilmäisyydelle. Perussuomalaisten linja on realistinen – EU:n on kehityttävä itsenäisten valtioiden tulliliiton suuntaan tai hajottava omaan mahdottomuuteensa.

Vieraskirjoitus: Vihreiden ohjelma on jo voimassa yhdessä valtiossa

Maapallollamme on yksi valtio, joka kaikessa hiljaisuudessa on jo toteuttanut nykyisen, meilläkin esitetyn vihreän ideologian toimenpideohjelman maapallon elokehän ja ilmaston pelastamiseksi. Voisimmeko ottaa sieltä mallia?

Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähennetty minimiinsä. Yksityisautoilu on erittäin vähäistä. Julkiset kulkuneuvot, etenkin raideliikenne hoitaa pääosan kuljetuksista. Vain erikois-, hälytys- ja turvallisuusala saa käyttää öljypohjaisilla polttoaineilla kulkevia autoja.

Kulttuurin ja politiikan tavoitteet on yhdenmukaistettu kaiken kattavaksi kokonaisuudeksi. Näin on saatu aikaan lähes täydellinen konsensus. Kansa kirjaimellisesti ponnistelee kohti samaa tavoittetta.

Koulutus on kaikille ilmaista, jopa osin pakollista. Näin koulupudokkaita on erittäin vähän. Koulun opetussuunnitelma kattaa täydellisesti sosiaaliset, ekologiset ja turvallisuusasiat. Näin nuoret saavat jo varhain tuntuman ekologisesti tärkeisiin asioihin.

Liikunnassa suositaan perinteisiä liikuntamuotoja, voimistelua, tansseja ym jotka sopivat kaikille, niin nuorille kuin vanhoille. Näin liiallinen kilpailuhenkisyys jää vähemmälle, mikä edelleen vahvistaa sosiaalista yhtenäisyyttä, kun ketään ei jätetä seinänkoristeeksi. Kaikki mukaan!

Turvallisuustilanne on erinomainen. Valtio suojelee kansalaisiaan ulkoa tulevilta uhilta poliisi- ja sotilasvoimiensa avulla. Sananvapaudessa ollaan tietoisia niin sisäisistä kuin etenkin ulkoisista uhista, joten valtio estää ulkoa tulevat vaaralliset vaikutteet. Näin kansalaiset voivat täysin luottaa omaan mediaan.

Koska mm maataloudessa fossiilisten päästöjen osuus on minimoitu, tällä on saavutettu täystyöllisyys hiilijalanjäljen minimaalisuuden ohella. Niille, jotka eivät opinnoissaan menesty, löytyy tervehenkistä ulkotyötä viljelmillä. Reipas käsityönä ilman polttomoottorilla käyviä koneita tehty ulkotyö on lisäksi varsin terveellistä vähentäen kansantauteja.

Tiedotusvälineet toteuttavat kansan valitsemaa linjaa korostaen yhteisiä asioita. Turhia kulutusta kiihdyttäviä ohjelmia ei pyydetä, joten niitä ei esitetä. Taiteet, tieteet ja osallistuminen yhteisiin hetkiin ovat pääosassa kun taas länsimaissa yleinen some lieveilmiöineen on onnistuttu pitämään täysin marginaalissa.

Matkailussa suositaan ekologista kotimaassa matkustamista, ja kuten edellä tuli esille, raideliikenteen turvin. Kaukomatkailu, etenkin saastuttavalla tavalla lentäen on voitu karsia täysin pois valikoimasta. Näin matkailunkin hiilijalanjälki on erittäin pieni.

Ruokavalion hiilijalanjälki on myös erittäin pieni. Itse asiassa liha-, kana ja kalavalmisteita käytetään todella vähän. Kasvikset ovat pääosassa jokapäiväistä ideaalista vegaanidieettiä. Tämän lisäksi kansa on varsin valistuneen ympäristötietoista kerätessään pientareilta, niityiltä ja joutomailta kaikki syötäväksi kelpaavat luonnon antimet. Tämä vähentää riippuvuutta tuontiruoasta. Näin valtion valuuttaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa lannoitteita, poltto- ja kasvinsuojeluaineita ulkomailta. Valuuttaa jää kriittisiin tutkimuksiin, joihin luetaan mm korkealuokkainen ydintutkimus.

Itse asiassa liikuntatottumukset, vegaanidieetti ja raittiit elämäntavat ovat mahdollistaneet sen, että tämä esimerkillinen maa on onnistunut selättämään länsimaissa tuhoa tekevän lihavuusepidemian.

Koko maassa on vain yksi ylipainoinen henkilö, ja hän on mies.

Hänen nimensä on Kim Jong-un.

Sain anonyyminä pysyttelevältä tuttavaltani yo. kirjoituksen, jonka julkaisen luvan kanssa sellaisenaan. Artikkelikuvassa on Korean niemimaa yöllä. Pohjois-Koreassa ei paljon valoja näy. Yhteiskuntajärjestelmien välinen raja on konkreettisesti näkyvissä.