Ilta-Sanomat julkaisi tänään 28.12.2020 toimittaja Lauri Nuoskan kirjoittaman jutun ”Tuore tilasto julki: Korona selittää vain osan yli tuhannesta ”liikakuolleesta” tänä vuonna” Vaikka jutussa on joukossa faktojakin, on juttu ja sen sävy valitettavasti tavanomainen koronapaniikin kannatusjuttu ja virheitä on niin paljon, että niiden on vaikea uskoa syntyneen vahingossa. Käyn alla läpi jutun yksityiskohtaisesti. Juttu löytyy myös tästä pdf-dokumentista, jos IS tulisi vaikka järkiinsä hävittäen juttunsa tai muuttaisi sitä.
Juttua luettaessa kiinnittää välittömästi huomiota aikajakson valintaan, mikä lieneekin jutun pahin puute. Vertailut aloitetaan kalenterivuoden alusta, mikä on tässä tapauksessa ns. kardinaalimunaus. Jutun tarkoitus on arvioida koronaepidemian vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen. Tällöin vertailu täytyy tehdä influenssakausittain, eikä kalenterivuosittain. Räkäkautikausi käynnistyy syksyllä ja loppuu viimeistään toukokuussa. On sattumaa, ajoittuuko epidemia ennen vai jälkeen vuodenvaihdetta. Olen itse tehnyt tuollaisen räkätautikautisen vertailun jo elokuussa, eikä siinä näy mitään kummallista. Päinvastoin kokonaiskuolleisuus oli viime talvena vähäisempää kuin monena edeltävänä talvena. Käytin laskennassa THL:n käyttämää ajoitusta syksystä viikosta 40 viikkoon 20 keväällä.
Alla on Nuoskan tekemä ’Kuolleisuus Suomessa’ -taulukko.
Kun taulukkoa katsoo, niin huomaa, että vuosien 2016-2019 keskiarvo on vuoden alussa korkeampi. Jo siitä näkee, että aiempina vuosina räkätaudit ovat niittäneet porukkaa enemmän vuodenvaihteessa. Koronaviruksille onkin tyypillistä, että sen aiheuttama epidemia on kauden loppupäässä. Viime talvesta huomaa, että influenssaepidemiat olivat tällä kertaa vaimeita. Viime talvena oli koronaepidemia vuoro. Yllä olevaan taulukkoon liittyy toinen jutun merkittävä puute. Yksittäisin vuoden lukuja on verrattu neljän edellisen vuoden keskiarvoon. Tämä korostaa yksittäisen vuoden 2020 piikkejä, sillä keskiarvo hävittää lyhyet kuolleisuuspiikit, elleivät ne satu samaan aikaan. Nuoska on lisäksi käyttänyt neljän viikon liukuvaa keskiarvoa, joka hävittää piikkejä entisestään.
Tilastokeskuksen viikottaisista kuolleisuusluvuista kun muodostaa vastaavaan ajankohtaan käyrän ilman keskiarvoistuksia, saa alla olevan taulukon. Taulukossa ovat viikot 1/2016 – 48/2020.
Taulukosta voi nähdä mm. että räkätautien kuolleisuuspiikit ovat pienentyneet vuoden 2020 piikin ollessa lähivuosista matalin.
Nuoskan taulukon alla on lause ”Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuoli nimittäin tartuntatautirekisterin mukaan viikon 48 loppuun mennessä 458 ihmistä.” Väite on täysin väärä. Kuolleet eivät ole kuolleet ’koronaviruksen aiheuttamaan tautiin’, vaan ’koronaviruksen kanssa’, mikä on aivan eri asia. Emme tiedä todellisia kuolinsyitä, sillä THL pimittää tietoa. Olen tehnyt tiedon pimityksestä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Nuoska kirjoittaa myös ”Koronapotilaiden kuormittaessa terveydenhoitoa, kiireetöntä hoitoa on ajettu alas ympäri Suomea.” Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä teho-osastoilla on vain 29 ihmistä koko maassa. Sairaalassa olijoiden määrän THL on väärentänyt. Huolimatta THL:n tekemästä tilastoväärennöksestä on sairaaloissa olijoiden määrä lähtenyt uudelleen laskuun. Ehkä THL väärentää jatkossa lisää – pistetäänkö laskentaan mukaan seuraavaksi palvelutalot uutena ryhmänä? Kuormitusta ei siis ole koronan vuoksi merkittävästi. Kiireetöntä hoitoa on sen sijaan todella supistettu. Pelkkiä hammaslääkärikäyntejä on tekemättä noin 1,5 miljoonaa. Nämä kiireettomien hoitojen supistukset tulevat väistämättä näkymään jatkossa myös kokonaiskuolleisuuden kasvuna. Tämä sentään mainitaan kirjoituksessa.
Jos tarkastellaan kokonaiskuolleisuutta kesästä kesään, jolloin ei katkaista räkätautikautta keskeltä ja vertailu on koko vuodelta, eikä tammi-marraskuu kuten Nuoskan taulukossa, niin kokonaiskuolleisuudessa ei näy tällöinkään mitään erikoista. Ottaen huomioon väestönkasvun, niin vielä vähemmän. Yleinen kuolleisuusluku on promilleina väkiluvusta. Tein huvikseni alle asiasta vertailun.
Juttu jatkuu samanlaisena paniikin lietsontana loppuun asti. Huomiotani kiinnittää se, että vertailuista puuttuu säännöllisesti korkean kuolleisuuden joulukuu ja yksittäisiin vuoden 2020 kuukausiin kiinnitetään huomiota silloin kun se sopii koronapelon lietsontaan. Miksi ei vastaavasti ole kauhisteltu vaikka vuoden 2017 alkua, jossa on selvästi korkeampi kuolleisuuspiikki? Juttu on siis tyypillistä valeuutisointia, jota valitettavasti meille päivittäin valtamediasta tarjoillaan.
