Yllä oleva laskelma kertoo, millaisin budjetein kaksi erilaista julkista mediatoimijaa toimintaansa pyörittävät. Luvut ovat Suomen YLE:n osalta pyörryttävän suuria. Kyllähän minä tiesin, että YLE:n budjetti on suuri, mutta sitä en tiennyt, miten suuri se on suhteessa muihin julkisiin toimijoihin. Kanada on tässä vain yhtenä esimerkkinä. Tanskassa verotuki on noin 63 euroa yhtä tanskalaista kohden.
Julkiset yleisradioyhtiöt ovat joutuneet kritiikin kohteeksi eri puolilla maailmaa, koska niiden toiminta on vahvasti vihervasemmiston toimintaa tukevaa. Suomessa tämä näkyy juuri nyt vaalien lähestyessä erityisen selvästi. Esimerkiksi YLE:n Vaalibotti ohjailee äänestämään vihervasemmistoa erittäin voimakkaasti. Tästä olen tehnyt kantelun Eduskunnan Oikeusasiamiehelle.
YLE:n uutisointi on pahasti vinoutunutta. Tärkeistä asioista ei uutisoida ja uutisoidut asiat ovat värittyneitä. Pakolaisten tekemiä väkivallantekoja yritettiin pimittää viimeiseen asti, ilmastopaniikkia lietsotaan päivittäin Ilmastoveiveillä tyyliin ”Vaikka onnistuisimme täydellisesti, tuho tulee.” jne. Mitä muuta valtamedia jättää meille kertomatta ja missä muussa se valehtelee? Olen itse kritisoinut esimerkiksi Helsingin Sanomia sen perustehtävän unohtamisesta ja keskittymisestä agendajournalismiin, mielipiteenmuokkaukseen. Tällä kirjoituksellani on yli 3000 Facebook-jakoa, jota voinee pitää jonkinlaisena mittarina valtamediaa kohtaan koetusta tyytymättömyydestä.
Valtamedian toimittajat ovat tällä hetkellä varsin sekaisin Johanna Vehkoon Oulussa saamasta kunnianloukkaussyytteestä. YLE:n ’faktantarkastaja’ ja Julkisen Sanan Neuvosto(liito)n jäsen Vehkoo on syytteessä Junes Lokan kunnian loukkaamisesta. Miehen, jonka paljastuksista pakolaisten tekemien raiskausten uutisointi vihdoin alkoi. Nyt testataan, onko laki sama kaikille, vai ovatko itsensä Vastuulliseksi Mediaksi korottaneet toimittelijat jotenkin paremmassa asemassa lain suhteen. Tämän tapauksen yhteydessä ns. vastuullinen media on autuaasti unohtanut pyhät periaatteensa ja on jo yrittänyt vaikuttaa oikeusistuimen päätökseen.
Kokeneet toimittajat häpeävät ammattiaan: ”Häpeän ammattiani, häpeän ammattikuntaani, häpeän päätoimittajia ja muita päättäjiä…” En pysty kirjoittamaan paremmin kuin Mauno Saari, joten jätän aiheen pohdinnan lyhyeen. Saaren pohdinnat liittyvät lähinnä Natoon, mutta sama tilanne vallitsee monessa muussakin aiheessa. Tutkivaa journalismia harrastavat valtamedian sijasta Junes Lokan tai yllä mainitun Ilmastoveivi-kampanjan taustojen paljastajan Ilmastotiede-blogistin tapaiset kansalaistoimijat. Näiden tuottamat uutiset päätyvät tuskin koskaan valtamedian otsikoihin, koska valtamedia on itse osallisena tapahtumissa.
YLE (ja moni muukin media, erityisesti HS) on valinnut puolensa. Näin eduskuntavaaliehdokkaana minun voisi olla järkevää pitää suuta soukemmalla, mutta auttaisiko se mitään? Perussuomalaisille ei ole valtamedian edustajilta odotettavissa mitään muuta kuin negatiivista julkisuutta.
Johtopäätökset ovat selvät. Suomen on seurattava Tanskan tietä, jolla Tanskan yleisradioyhtiön DR:n toimintaa supistettiin merkittävästi ja tasapuolisuudesta alettiin pitämään paremmin huolta. Tämä on tarpeen ihan jo demokratian kannalta, mutta myös taloudellisista syistä. Jokainen suomalainen maksaa tällä hetkellä lähes sata euroa vuodessa YLE:n toiminnasta, vauvasta vaariin. Tämä raha on poissa jostain muusta. Jos joku haluaisi maksaa YLE:n sisällöistä, niin se voitaisiin toteuttaa maksukortilla tai muulla teknisellä järjestelyllä.
Voi myös kysyä, mihin YLE:n kaltaista organisaatiota nykymaailmassa
tarvitaan. Eikö Virallisen Totuuden julistamiseen riittäisi yksi
internet-palvelu? Kuulin arvion, että perustuslain mukaisten tehtävien
hoitamiseen riittäisi kymmenen miljoonan euron rahoitus. Tämä on 510 miljoonaa
euroa vähemmän kuin YLE:n nykyinen budjetti.
