fbpx

Ylen Olli-Pekka Lukan juttu kokonaiskuolleisuudesta, risut ja pari ruusuakin

Ylen Olli-Pekka Lukka kirjoitti 12.1.2021 kokonaiskuolleisuudesta jutun, jota ruodin alla. Juttu löytyy varuilta myös tästä, jos Yle saisi järjellisyyskohtauksen ja korjaisi jutussa olleet harhamat nettisivulleen.

Jutun otsikko on faktisesti totta, mitä on pidettävä nykyisen valeuutisoinnin aikana hyvänä. Valitettavasti kokonaiskuolleisuutta tarkastellaan jutussa kalenterivuosittain, mikä taas on huono valinta, sillä jokatalvisten influenssan kaltaisten tautien (Influenza Like Illness, ILI) epidemioiden ajoittuminen tekee yksittäisten kalenterivuosien vertaamisen keskenään hankalaksi.

Tein ao. taulukon aiemmin kommentiksi ja hypoteettiseksi esimerkiksi Ilta-Sanomien Lauri Nuoskan juttuun, jossa oli sama virhe. Epidemiakausi alkaa tyypillisesti marraskuussa ja loppuu viimeistään toukokuussa. Usein epidemia osuu vuodenvaihteen tienoille. Sattuma määrää, miltä kalenterivuotinen tarkastelu näyttää ja se voi antaa myös täysin väärän kuvan. Ao. esimerkissä vuosi 2024 näyttää, ettei sinä vuonna ollut ylikuolleisuutta ja vuonna 2026 sitä oli 2000 henkilöä. Todellisuudessa molempina talvina, 2023-2024 ja 2026-2027, ylikuolleisuutta oli sama tuhat henkeä. Ajoittuminen osui vain vuodenvaihteen kannalta eri puolille. Kalenterivuotinen tarkastelu näyttää vuosille 2021 ja 2022 samaa tuhannen hengen ylikuolleisuutta, vaikka talvena 2021-2022 ei ollut ylikuolemia.

Image

Olen itse tehnyt räkätautikautisen vertailun jo elokuussa, eikä siinä näy mitään kummallista. Päinvastoin kokonaiskuolleisuus oli influenssakautena 2019-2020 vähäisempää kuin monena edeltävänä talvena, lievästä keväisestä koronaepidemiasta huolimatta. Käytin laskennassa THL:n käyttämää ajoitusta syksystä viikosta 40 viikkoon 20 keväällä. THL on aiemmin itsekin tehnyt vertailut influenssakausittain.

Valitettavasti Lukka käyttää jutussaan ’asiantuntijana’ THL:n tutkimusprofessori Markku Peltosta, joka esiintyy vielä organisaationsa edustajana. Peltonen on oman käsitykseni mukaan tehnyt käyrästöjä harrastuksena ja tuloksista huomaa, ettei Peltonen ole omalla alueellaan. Olen vääntänyt Peltoselle jo aiemmin Twitterissä rautalangasta miten hän menee metsään aikajakson valinnallaan – selvästikin ilman tulosta tai sitten keskustelunaiheen rajaukset ovat toimittaja Lukan. Sekä Lukan, että Peltosen olisi hyvä kääntyä THL:n influenssakatsauksia toimittaneiden henkilöiden puoleen.

Lukka menee metsään otsikossa ja ingressissä myös väitteessään, että ’korona jylläsi’ ja ’pandemiaan on kuollut’, sillä kuolinsyitä ei tarkasti tiedetä. THL nimittäin pimittää kuolinsyitä, mikä on aivan kummallista. THL:n sivujen mukaan THL kyllä tietää kuolinsyyt, mutta ei suostu niitä kertomaan. Yli 95 prosentilla on yksi tai useampi perussairaus ja koronaviruksen kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta, mikä on korkeampi kuin muutoin kuolleiden. Jutussa mainitut 602 henkilöä eivät siis ole kuolleet ’koronaan’, vaan sen kanssa. Lukka toteaa sentään oikein, että luku ei ole poikkeuksellisen suuri, vaikka ko. kuolleet olisivatkin ’kuolleet koronaan’. Peltonenkin on havainnut, ettei ylikuolleisuutta ole merkittävästi, vaikka meneekin aikajakson valinnassa metsään.

Väliotsikoinnit ’Tilastoharha kummittelee – korona tappaa edelleen’ ja ’Iäkkäillä yhä suurin riski kuolla koronaan’ ovat jälleen faktisesti oikein, sillä koronaviruksia on jatkuvasti liikkeellä ja ne nostavat kokonaiskuolleisuutta joka talvi ja iäkkäät ovat tilastojen mukaan pahimmassa riskiryhmässä. Tosin sitä ei mainita, että iäkkäät ovat muutenkin suurin riskiryhmä missä tahansa infektiossa, sillä iäkkäiden vastustuskyky on huonoin.

Lukka toteaa lopussa myös, että ’Terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole tosin koronasta johtuen toteutunut normaalien talvien tapaan’. Tätä asiaa Lukan olisi kannattanut kaivella tarkemmin. Jos influenssaviruksia ei tutkita, niin niitä ei myöskään löydetä. On myös mahdollista, että lääkäriin influenssaoireiden vuoksi hakeutuneet ovat saaneet vanhasta koronavirustartunnasta PCR-testillä positiivisen koronaviruslöydöksen ja oireet ovat todellisuudessa influenssatartunnasta. Molempiin mahdollisuuksiin viittaavat valtavat koronavirustutkimusten määrät, joissa löytyy vain noin prosentin verran koronaviruslöydöksiä. Mitä muut lääkäriin hakeutuneet 99% ovat poteneet? Onko heiltä tutkittu muita taudinaiheuttajia ollenkaan? Vai onko tutkittu tuhansia oireettomia? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, etteivät oireettomat levitä koronavirustartuntaa.

Lukan jutussa on siis sekä hyvää, että huonoa argumentointia huonon argumentoinnin dominoidessa. Ehkä voisi kiteyttää, ettei juttu ole täysin huono tai virheiden määrä on äärellinen.

Kansalaiset vaalitarkkailijoina -projekti hakee vapaaehtoisia vaalivilppiä vastaan

Viime kesänä tapahtui kummia. Sanna Marin palasi EU-lainapakettineuvotteluista julistaen sovun syntyneen. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin ennen neuvotteluja antanut kirjalliset ohjeet, ”että valtioneuvoston ei tule asian käsittelyn tässä vaiheessa hyväksyä tai edistää nyt ehdotettua unionin lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä. ” Olen kirjoittanut blogikirjoituksen hallituksen jatkuvista perustuslain rikkomuksista ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin toimimisesta hallituksen kumileimasimena.

Yo. perustuslakivaliokunnan kannan ylikävely oli laskujeni mukaan järjestyksessä vähintään toinen kerta vuonna 2020 kun hallitus heitti perustuslait mäkeen. Jäin miettimään tapahtuman jälkeen, että jos laeilla (edes perustuslailla) ei ole enää mitään merkitystä, niin mitä kaikkea onkaan vielä odotettavissa. Mitä itse tekisin, jos olisin täysin häpeämätön punavihreä vallankaappaaja? Väärentäisin tietysti vaalit. Vaalien väärentäminen on ollut tyrannien taktiikka jo ammoisista ajoista lähtien.

Asiaa haudottuani heitin sekä Twitterissä, että Facebookissa koepallon ja ehdotin, että Perussuomalaiset laskisivat tulevien kuntavaalien yhteydessä kaikkien kuntien äänet uudelleen.

Ehdotukseni sai punavihreät liikkeelle. Kaikenkarvaiset trollit suolsivat keskusteluketjuihin kymmeniä tai satoja kommentteja, jotka olivat pelkkää henkilökohtaista parjausta. Jäin ihmettelemään voimakasta reaktiota. Tökkäsinkö herkkään paikkaan? Ehkä vaalivilppiä on jo tehty? Ja tullaan tekemään myös kuntavaaleissa? Jouduin blokkaamaan yli 30 ihmistä somessa, sillä yritän pitää keskustelun tasoa asiallisena, vaikka käytän itsekin välillä kovaa kieltä.

Olin kevään 2019 eduskuntavaaleissa PS:n täyte-ehdokkaana Uudeltamaalta. Laskentaan liittyi erikoisuuksia, mm. 1,4% minulle annetuista äänistä oli kateissa. Ne löytyivät tarkastuslaskennassa. Vaalien reiluus on Suomessa muutenkin kyseenalainen veronmaksajien rahoittaman Ylen roolista johtuen. Yle suosii avoimesti punavihreitä puolueita ja sen rooli on hallitseva mediakentässä.

Vihreiden keskusvaalilautakunnassa ollut edustaja kertoi avoimesti, että hän olisi väärentänyt vaalien tuloksen tarkastuslaskennassa, jos hän saanut siihen mahdollisuuden. Ymmärrettävästi ko. henkilö hävitti twiittinsä nopeasti kun ihmiset kertoivat hänelle, että hän olisi syyllistynyt noin tehdessään virkarikokseen ja että tuollainen twiitti paljasti ajattelumaailman häpeämättömuuden ja demokratian vastaisuuden.

https://i0.wp.com/www.ossitiihonen.com/wp-content/uploads/2019/06/Elina-Arola-twtteriss%C3%A4.jpg?w=1080&ssl=1

Ylen MOT-ohjelma on tehnyt vuonna 2011 silmiä avaavan dokumentin Haamuäänet. Tuolloin sai ilmeisesti vielä tehdä riippumatonta ja rehellistä journalismia.

Kun katsoin dokumentin, luin siitä kirjoitetun käsikirjoituksen ja pari juttua, niin huomiotani kiinnittää, että epäselvyyksiä on ollut vihreiden suurimmilla kannatusalueilla Helsingissä ja Uudellamaalla. ’Sattumia’ on liikaa.

Nyt on aika yrittää tehdä asialle jotain. Olen syksyn mittaan jututtanut ihmisiä mahdollisista vaalivilppitapauksista ja koonnut vapaaehtoista joukkoa kansalaisista tarkkailemaan mahdollisia vaalivilppitapauksia, tarkastamaan pöytäkirjoja sekä osallistumaan tarkastuslaskentaan. Vapaaehtoisia on ilmoittautunut mukaan jo kymmenessä kunnassa, joten saamme aikaan vähintään jonkinlaisen otoksen asiasta.

Haluatko osallistua demokratian ylläpitoon? Epäilyttävätkö sinuakin vaalien tulokset? Vapaaehtoisia tarvitaan lisää! Ilmoittaudu mukaan osoitteessa [email protected].

Voit osallistua myös ilman ilmoittautumista. Pidä silmäsi avoinna äänestäessäsi, osallistuessasi vaalitoimitukseen jos olet mukana vaaliprosessissa toimitsijana ja muutenkin. Jos sinulla on tietoa aiemmista (tai tulevista) mahdollisista vaalivilppitapauksista, niin kansalaisten työryhmä ottaa mielellään tietoa vastaan. Julkaisemme kiinnostavimmat tapaukset joko tässä blogissa tai perustamme asiaan ihan oman sivuston.

Vaaliprosessissa on ainakin neljä osa-aluetta, jotka pitäisi tarkastaa kokonaan läpi: Kokonaisprosessi, ennakkoäänestys, varsinaisen vaalipäivän äänestys ja tietojärjestelmä. Käymissäni keskusteluissa epäilyksiä kohdistui lähinnä ennakkoäänestykseen. Miksi esimerkiksi PS kannatus on ennakkoäänestyksissä ollut pienempi kuin varsinaisena vaalipäivänä? Mikä siihen on syynä? En ole kuullut asiaan järkevää selitystä. Ehkä muutkin epäilevät vaalivilppiä ennakkoäänestyksissä ja äänestävät siksi varsinaisena vaalipäivänä, jossa paikalla on useiden puolueiden edustajia tarkkailemassa toisiaan? Kannattaisi ehkä tehdä näin tulevissakin vaaleissa.

Soitin eilen 5.1.2021 oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläiselle. Jääskeläinen piti kansalaisprojektin tekemää tarkastusta kiinnostavana ideana ja demokratiaa vahvistavana. En itsekään toivo, että väärinkäytöksiä tai laajamittaisia virheitä löytyy.

Tarkastin Jääskeläiseltä, että äänestystulokset ovat julkisia ja tämä pätee myös äänestyslippuihin, mutta vasta vaalien jälkeen. Alustava laskenta vaalipäivänä tai tarkastuslaskenta seuraavana päivänä ei ole julkinen tilaisuus. Yksi projektin tehtävistä onkin mennä kuntien arkistoihin laskemaan ääniliput vaalien jälkeen, tarkastamaan niiden yhtäpitävyys pöytäkirjoihin ja tietojärjestelmään ilmoitettuun tulokseen. Vinkkejä muihin tarkastuskohteisiin otetaan vastaan. Mikäli vinkkaatte jostain kohteesta, niin olisi toivottavaa, että samalla olisi myös ehdotus siitä, mitä tarkalleen ottaen tarkastetaan, miten ja kuinka voitte itse osallistua prosessiin. Esimerkiksi yleistasoinen väite ’tietojärjestelmä on peukaloitu’ ei ole hedelmällinen ilman selviä todisteita asiasta.

Tuleeko kuntavaaleja?

Kuten pääministeri Sanna Marin haastattelussa vihjailee (vastaavaa on esitetty myös aivan hiljattain), saattaa hallitus yrittää kuntavaalien siirtämistä, perumista tai muuttamista sähköiseen äänestämiseen valheellisen koronavirusepidemian varjolla. Olen havainnut omassa puolueessani Perussuomalaisissa varmistelua kuntavaalien vuoksi. Odotettua kuntavaalivoittoa ei haluta vaarantaa ottamalla kantoja ennen kuntavaaleja. Pitää kysyä, päästääkö nykyinen hallitus tilannetta edes siihen, että vaalit järjestetään? Tai onko valtavalla vapaaehtoisten tekemällä vaalityöllä mitään merkitystä, jos vaalit varastetaan?

Tilannetta voi peilata siihen, että demokratian mallimaana pidetyssä USA:ssakin on todisteita siitä, että vaalivilppiä on viimeisissä presidentinvaaleissa harjoitettu laajamittaisesti. USA:n demokraatit ovat ajaneet pitkään uusia äänestystapoja, jotka ovat alttiita väärinkäytöksille. Tarkoituksella? Itse en pidä sähköistä äänestämistä ollenkaan hyvänä ideana. Mikäli sähköinen äänestäminen otetaan käyttöön, ei tavallinen kansalainen pysty enää mitenkään varmistumaan vaalien rehellisyydestä.