fbpx

Ilta-Sanomat ja professori Juhani Knuuti hakoteillä

Ilta-Sanomat siteerasi 19.1.2021 Olli Söderkultalahden kirjoittamassa jutussa Turun yliopiston professori Juhani Knuutin blogia. Sekä jutussa, että blogikirjoituksessa on kummallisia päätelmiä, joita ruodin alla.

Jo Ilta-Sanomien jutun otsikko on epäonnistunut: ”Professori huolestui suomalaisesta rokote­keskustelusta ja varoittaa uhasta: ”Ensimmäistä kertaa minulla on sellainen olo””. Varoittaako professori siis suomalaisia siitä, että hänellä on ’sellainen olo’? Onko Knuutin olo uhka ihmisille?

Sekä IS:n jutussa, että Knuutin blogikirjoituksessa tehdään heti alussa yleistys, että uudenlaisen mRNA-rokotteen vastustamisessa olisi kysymys jostain yleisestä rokotevastaisuudesta. Tämä on tyypillistä valtamedian toimittajille, mutta lääketieteen professorilta odottaisi täsmällisempää argumentaatiota.

Knuuti väittää, että ”Mikäli puolet tai edes kolmannes Suomen väestöstä kieltäytyisi rokotteesta, voisi riittävä laumasuoja jäädä Knuutin mukaan saamatta. Pahimmassa tapauksessa infektion saisi merkittävä osa väestöstä, mikä voisi johtaa tuhansien suomalaisen ennenaikaiseen kuolemaan.” Nämä ovat selvästi totuuden vastaisia väitteitä ja pelkkää pelottelua.

Aivan kuin Knuuti olisi unohtanut mitä hän on aiemmin sanonut. Ihmisillä on yleistä vastustuskykyä ja sitten vielä tarkempaa vastustuskykyä koronaviruksia vastaan aiempien koronavirustartuntojen perusteella. Missään maailman väestössä virus ei ole tarttunut kuin muutamaan prosenttiin ihmisistä. Jopa viruksen leviämisen kannalta hyvin otollisissa olosuhteissa tartunnan on saanut vain noin 20% väestöstä. Tämä vastaa tutkimuksista saatuja näyttöjä, joista näkee, että jopa neljällä viidestä immuunipuolustuksen viimeinen linja aktivoituu koronavirustartunnassa. Noin 80 prosentilla väestöstä on siis vastustuskykyä koronavirusta vastaan.

Tässä on lisäksi huomattava, että virukselle ominainen vastustuskyky on vasta immuunipuolustuksen neljäs linja. Jo tätä tarkkaa hankittua vastustuskykyä ennen on kolme immuunipuolustuksen linjaa. Immuunipuolustus kokonaisuudessaan selittää alhaisia lukuja tartunnoissa. Kiinassa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan oireettomat eivät tartuta. Oireettomilla tartunnan saaneilla immuunipuolustuksen neljäs linja on aktivoinut ja monella virushyökkäys on torjuttu jo tätä ennen.

Knuuti sivuuttaa ihmisten aiheellisen huolen siitä, että uudentyyppinen rokote voi johtaa uudenlaisiin ongelmiin. Näistä on rokottamisen historiassa ikäviä esimerkkejä, viimeisin lienee IS:n jutussakin ns. sikainfluenssarokote, joka aiheutti Suomessakin merkittävän määrän narkolepsiatapauksia. Uudentyyppisen mRNA-rokotteen käytön pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa. Professori Wolfgand Wodarg ja Pfizerin eläköitynyt tutkimusjohtaja Michael Yeadon ovat vaatineet joulukuussa Euroopan lääkevirasto EMA:lta uusien rokotteiden tutkimuksen ja käytön välitöntä pysäyttämistä mahdollisten haittavaikutusten vuoksi.

Knuuti väittää: ”Vaikeasta epidemiatilanteesta kärsivissä maissa koronakuolemat ovat alkaneet Knuutin mukaan jo selvästi näkyä yli 50-vuotiaiden kokonaiskuolleisuudessa. Maiden joukossa ovat esimerkiksi Ruotsi, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja ja Yhdysvallat.”
Ruotsin luvut ovat hyvin tiedossa. Niissä ei näy kokonaiskuolleisuudessa nousua kun katsotaan väestönkasvuun suhteutettua kokonaiskuolleisuutta. Esimerkiksi talvikautena 2016-2017 kuoli enemmän ihmisiä Ruotsissa kuin talvikautena 2019-2020. Knuutin väite on Ruotsin osalta väärä.

Knuutin omassa kirjoituksessa korostetaan, että ”Suomessa kuolee reilu tuhat ihmistä joka viikko. Nämä kuolemat tapahtuvat sekä ennen väestön rokottamisen alkamista että sen jälkeen. Emme voi tietenkään päätellä, että rokotuksen jälkeen tapahtuvat kuolemat liittyisivät rokotuksiin.” sekä ”Ajallinen yhteys ei ole osoitus syy-seuraus-suhteesta.” Tämä on faktisesti totta. Koronavirukseen liittyvissä kuolemissa tuo ajallinen yhdistäminen kuitenkin tehdään. Sillä haetaan viitteitä siitä, onko kuolleisuus korkeampaa laboratoriotutkimuksella varmistetun tartunnan jälkeen.

Samaa vertailua tehdään myös rokotteissa. Norjassa rokotteiden antamisen lopettaminen iäkkäille ja hauraille vanhuksille on harkinnassa, koska 29 vanhusta on kuollut pian rokotteen antamisen jälkeen. Tämän Knuuti sentään tuo esille.

Knuuti väittää: ”Kaikille lienee jo tullut selväksi, että yhteiskuntamme ei kestä tilannetta, jossa väestön laumasuoja hankittaisiin koronainfektio sairastamalla. Kuolleisuus olisi yksinkertaisesti liian suuri.” Kuten todettua, Blogikirjoituksessa Knuuti on näyttänyt unohtaneen kokonaan sen, että väestöllä on jo aiempien koronavirustartuntojen perusteella vastustuskykyä koronavirusmutaatioita vastaan. Itseäni ihmetyttää miten lääketieteen professorin arvovallalla heitellään noin löysiä argumentteja. Ehkä kyse on siitä, että Knuuti ei ole epidemiologi? Käsittääkseni epidemiologit on koulutettu ymmärtämään paremmin epidemioiden kulkua ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Knuuti jatkaa: ”Nyt somessa on kuitenkin pidetty jo varmana, että nykyiset rokotteet eivät estäisi tarttumista ja leviämistä. Todellisuudessa meillä ei vain vielä ole tutkimusnäyttöä asiasta.” Knuuti ei liene tutustunut rokotteen valmistajien itse antamiin tietoihin. Niissä nimittäin kerrotaan, että rokote ei estä viruksen tarttumista ja leviämistä, vaan ainoastaan lieventää taudin oireita. Pitäisikö uskoa rokotteen valmistajaa, vai odottaa tutkimusnäyttöä?

Blogikirjoituksen kommenteissa Knuuti tekee itse useaan kertaan saman virheen, mistä hän syyttää muita, eli yhdistää ajallisesti epidemian ja ylikuolleisuuden.

Knuutin kannattaisi pohtia myös muita mahdollisia vaikuttajia ylikuolleisuuteen kuin koronavirusepidemia. Ruotsin osalta tuli jo aiemmin todettua, ettei ylikuolleisuutta edes ole, kuten ei ole Suomessakaan. Tilastoihmiset kiteyttävätkin, että korrelaatio ei ole todiste kausaalisuudesta, mutta korrelaation puute on todiste siitä, ettei kausaalisuutta ole. Ruotsin osalta ei ole siis edes korrelaatiota. Muiden maiden osalta voidaan esittää muita syitä mahdollisen korrelaation olemassaoloon: D-vitamiinin puutos (joka vaikuttaa myös influenssoissa), antibioottiresistenssi, talven kylmyys, tehdyt koronatoimet jotka ovat jo tappaneet miljoonia ja nyt annetut uudet rokotukset.

Onneksi Suomen lääketiede ei ole pelkästään Knuutin kaltaisten varassa. Esimerkiksi STM:n lääkintöneuvos, epidemiologi Mikko Paunio on hyvin kartalla siitä mistä on kysymys, vaikka onkin itse ottamassa rokotteen.

Paunio on tuonut keväästä 2020 lähtien useissa kirjoituksissaan esille, ettei koronaviruksessa ole kyse poikkeuksellisesta viruksesta, siihen on lääkkeitä ja koronan ehkäisytoimien vaikutukset ovat tuhoisampia kuin itse tauti.

Ylen Olli-Pekka Lukan juttu kokonaiskuolleisuudesta, risut ja pari ruusuakin

Ylen Olli-Pekka Lukka kirjoitti 12.1.2021 kokonaiskuolleisuudesta jutun, jota ruodin alla. Juttu löytyy varuilta myös tästä, jos Yle saisi järjellisyyskohtauksen ja korjaisi jutussa olleet harhamat nettisivulleen.

Jutun otsikko on faktisesti totta, mitä on pidettävä nykyisen valeuutisoinnin aikana hyvänä. Valitettavasti kokonaiskuolleisuutta tarkastellaan jutussa kalenterivuosittain, mikä taas on huono valinta, sillä jokatalvisten influenssan kaltaisten tautien (Influenza Like Illness, ILI) epidemioiden ajoittuminen tekee yksittäisten kalenterivuosien vertaamisen keskenään hankalaksi.

Tein ao. taulukon aiemmin kommentiksi ja hypoteettiseksi esimerkiksi Ilta-Sanomien Lauri Nuoskan juttuun, jossa oli sama virhe. Epidemiakausi alkaa tyypillisesti marraskuussa ja loppuu viimeistään toukokuussa. Usein epidemia osuu vuodenvaihteen tienoille. Sattuma määrää, miltä kalenterivuotinen tarkastelu näyttää ja se voi antaa myös täysin väärän kuvan. Ao. esimerkissä vuosi 2024 näyttää, ettei sinä vuonna ollut ylikuolleisuutta ja vuonna 2026 sitä oli 2000 henkilöä. Todellisuudessa molempina talvina, 2023-2024 ja 2026-2027, ylikuolleisuutta oli sama tuhat henkeä. Ajoittuminen osui vain vuodenvaihteen kannalta eri puolille. Kalenterivuotinen tarkastelu näyttää vuosille 2021 ja 2022 samaa tuhannen hengen ylikuolleisuutta, vaikka talvena 2021-2022 ei ollut ylikuolemia.

Image

Olen itse tehnyt räkätautikautisen vertailun jo elokuussa, eikä siinä näy mitään kummallista. Päinvastoin kokonaiskuolleisuus oli influenssakautena 2019-2020 vähäisempää kuin monena edeltävänä talvena, lievästä keväisestä koronaepidemiasta huolimatta. Käytin laskennassa THL:n käyttämää ajoitusta syksystä viikosta 40 viikkoon 20 keväällä. THL on aiemmin itsekin tehnyt vertailut influenssakausittain.

Valitettavasti Lukka käyttää jutussaan ’asiantuntijana’ THL:n tutkimusprofessori Markku Peltosta, joka esiintyy vielä organisaationsa edustajana. Peltonen on oman käsitykseni mukaan tehnyt käyrästöjä harrastuksena ja tuloksista huomaa, ettei Peltonen ole omalla alueellaan. Olen vääntänyt Peltoselle jo aiemmin Twitterissä rautalangasta miten hän menee metsään aikajakson valinnallaan – selvästikin ilman tulosta tai sitten keskustelunaiheen rajaukset ovat toimittaja Lukan. Sekä Lukan, että Peltosen olisi hyvä kääntyä THL:n influenssakatsauksia toimittaneiden henkilöiden puoleen.

Lukka menee metsään otsikossa ja ingressissä myös väitteessään, että ’korona jylläsi’ ja ’pandemiaan on kuollut’, sillä kuolinsyitä ei tarkasti tiedetä. THL nimittäin pimittää kuolinsyitä, mikä on aivan kummallista. THL:n sivujen mukaan THL kyllä tietää kuolinsyyt, mutta ei suostu niitä kertomaan. Yli 95 prosentilla on yksi tai useampi perussairaus ja koronaviruksen kanssa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta, mikä on korkeampi kuin muutoin kuolleiden. Jutussa mainitut 602 henkilöä eivät siis ole kuolleet ’koronaan’, vaan sen kanssa. Lukka toteaa sentään oikein, että luku ei ole poikkeuksellisen suuri, vaikka ko. kuolleet olisivatkin ’kuolleet koronaan’. Peltonenkin on havainnut, ettei ylikuolleisuutta ole merkittävästi, vaikka meneekin aikajakson valinnassa metsään.

Väliotsikoinnit ’Tilastoharha kummittelee – korona tappaa edelleen’ ja ’Iäkkäillä yhä suurin riski kuolla koronaan’ ovat jälleen faktisesti oikein, sillä koronaviruksia on jatkuvasti liikkeellä ja ne nostavat kokonaiskuolleisuutta joka talvi ja iäkkäät ovat tilastojen mukaan pahimmassa riskiryhmässä. Tosin sitä ei mainita, että iäkkäät ovat muutenkin suurin riskiryhmä missä tahansa infektiossa, sillä iäkkäiden vastustuskyky on huonoin.

Lukka toteaa lopussa myös, että ’Terveyskeskusten influenssakäyntimäärien seuranta ei ole tosin koronasta johtuen toteutunut normaalien talvien tapaan’. Tätä asiaa Lukan olisi kannattanut kaivella tarkemmin. Jos influenssaviruksia ei tutkita, niin niitä ei myöskään löydetä. On myös mahdollista, että lääkäriin influenssaoireiden vuoksi hakeutuneet ovat saaneet vanhasta koronavirustartunnasta PCR-testillä positiivisen koronaviruslöydöksen ja oireet ovat todellisuudessa influenssatartunnasta. Molempiin mahdollisuuksiin viittaavat valtavat koronavirustutkimusten määrät, joissa löytyy vain noin prosentin verran koronaviruslöydöksiä. Mitä muut lääkäriin hakeutuneet 99% ovat poteneet? Onko heiltä tutkittu muita taudinaiheuttajia ollenkaan? Vai onko tutkittu tuhansia oireettomia? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näyttää siltä, etteivät oireettomat levitä koronavirustartuntaa.

Lukan jutussa on siis sekä hyvää, että huonoa argumentointia huonon argumentoinnin dominoidessa. Ehkä voisi kiteyttää, ettei juttu ole täysin huono tai virheiden määrä on äärellinen.

Kuinka media väärentää tilastoja – Esimerkkinä Ilta-Sanomat ja Lauri Nuoska

Ilta-Sanomat julkaisi tänään 28.12.2020 toimittaja Lauri Nuoskan kirjoittaman jutun ”Tuore tilasto julki: Korona selittää vain osan yli tuhannesta ”liika­kuolleesta” tänä vuonna” Vaikka jutussa on joukossa faktojakin, on juttu ja sen sävy valitettavasti tavanomainen koronapaniikin kannatusjuttu ja virheitä on niin paljon, että niiden on vaikea uskoa syntyneen vahingossa. Käyn alla läpi jutun yksityiskohtaisesti. Juttu löytyy myös tästä pdf-dokumentista, jos IS tulisi vaikka järkiinsä hävittäen juttunsa tai muuttaisi sitä.

Juttua luettaessa kiinnittää välittömästi huomiota aikajakson valintaan, mikä lieneekin jutun pahin puute. Vertailut aloitetaan kalenterivuoden alusta, mikä on tässä tapauksessa ns. kardinaalimunaus. Jutun tarkoitus on arvioida koronaepidemian vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen. Tällöin vertailu täytyy tehdä influenssakausittain, eikä kalenterivuosittain. Räkäkautikausi käynnistyy syksyllä ja loppuu viimeistään toukokuussa. On sattumaa, ajoittuuko epidemia ennen vai jälkeen vuodenvaihdetta. Olen itse tehnyt tuollaisen räkätautikautisen vertailun jo elokuussa, eikä siinä näy mitään kummallista. Päinvastoin kokonaiskuolleisuus oli viime talvena vähäisempää kuin monena edeltävänä talvena. Käytin laskennassa THL:n käyttämää ajoitusta syksystä viikosta 40 viikkoon 20 keväällä.

Alla on Nuoskan tekemä ’Kuolleisuus Suomessa’ -taulukko.

Kun taulukkoa katsoo, niin huomaa, että vuosien 2016-2019 keskiarvo on vuoden alussa korkeampi. Jo siitä näkee, että aiempina vuosina räkätaudit ovat niittäneet porukkaa enemmän vuodenvaihteessa. Koronaviruksille onkin tyypillistä, että sen aiheuttama epidemia on kauden loppupäässä. Viime talvesta huomaa, että influenssaepidemiat olivat tällä kertaa vaimeita. Viime talvena oli koronaepidemia vuoro. Yllä olevaan taulukkoon liittyy toinen jutun merkittävä puute. Yksittäisin vuoden lukuja on verrattu neljän edellisen vuoden keskiarvoon. Tämä korostaa yksittäisen vuoden 2020 piikkejä, sillä keskiarvo hävittää lyhyet kuolleisuuspiikit, elleivät ne satu samaan aikaan. Nuoska on lisäksi käyttänyt neljän viikon liukuvaa keskiarvoa, joka hävittää piikkejä entisestään.

Tilastokeskuksen viikottaisista kuolleisuusluvuista kun muodostaa vastaavaan ajankohtaan käyrän ilman keskiarvoistuksia, saa alla olevan taulukon. Taulukossa ovat viikot 1/2016 – 48/2020.

Taulukosta voi nähdä mm. että räkätautien kuolleisuuspiikit ovat pienentyneet vuoden 2020 piikin ollessa lähivuosista matalin.

Nuoskan taulukon alla on lause ”Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuoli nimittäin tartuntatautirekisterin mukaan viikon 48 loppuun mennessä 458 ihmistä.” Väite on täysin väärä. Kuolleet eivät ole kuolleet ’koronaviruksen aiheuttamaan tautiin’, vaan ’koronaviruksen kanssa’, mikä on aivan eri asia. Emme tiedä todellisia kuolinsyitä, sillä THL pimittää tietoa. Olen tehnyt tiedon pimityksestä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Nuoska kirjoittaa myös ”Koronapotilaiden kuormittaessa terveydenhoitoa, kiireetöntä hoitoa on ajettu alas ympäri Suomea.” Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä teho-osastoilla on vain 29 ihmistä koko maassa. Sairaalassa olijoiden määrän THL on väärentänyt. Huolimatta THL:n tekemästä tilastoväärennöksestä on sairaaloissa olijoiden määrä lähtenyt uudelleen laskuun. Ehkä THL väärentää jatkossa lisää – pistetäänkö laskentaan mukaan seuraavaksi palvelutalot uutena ryhmänä? Kuormitusta ei siis ole koronan vuoksi merkittävästi. Kiireetöntä hoitoa on sen sijaan todella supistettu. Pelkkiä hammaslääkärikäyntejä on tekemättä noin 1,5 miljoonaa. Nämä kiireettomien hoitojen supistukset tulevat väistämättä näkymään jatkossa myös kokonaiskuolleisuuden kasvuna. Tämä sentään mainitaan kirjoituksessa.

Jos tarkastellaan kokonaiskuolleisuutta kesästä kesään, jolloin ei katkaista räkätautikautta keskeltä ja vertailu on koko vuodelta, eikä tammi-marraskuu kuten Nuoskan taulukossa, niin kokonaiskuolleisuudessa ei näy tällöinkään mitään erikoista. Ottaen huomioon väestönkasvun, niin vielä vähemmän. Yleinen kuolleisuusluku on promilleina väkiluvusta. Tein huvikseni alle asiasta vertailun.

Juttu jatkuu samanlaisena paniikin lietsontana loppuun asti. Huomiotani kiinnittää se, että vertailuista puuttuu säännöllisesti korkean kuolleisuuden joulukuu ja yksittäisiin vuoden 2020 kuukausiin kiinnitetään huomiota silloin kun se sopii koronapelon lietsontaan. Miksi ei vastaavasti ole kauhisteltu vaikka vuoden 2017 alkua, jossa on selvästi korkeampi kuolleisuuspiikki? Juttu on siis tyypillistä valeuutisointia, jota valitettavasti meille päivittäin valtamediasta tarjoillaan.