Kriittistä ajattelua
Sain Mikko Pauniolta hänen kirjansa ’Hourulan väen ilmastovallankumous’ vapaasti jaettavaksi MP3-tiedostona. Tiedosto on suuri, 166 MB. Kesto 3.01’24s, eli hieman yli kolme tuntia.
Lataa tiedosto tästä linkistä: Hourulan väen ilmastovallankumous MP3.
Jos haluat äänikirjatiedoston jaettavaksi myös omaan palveluusi tai omalle sivullesi, niin ota yhteyttä sähköpostilla [email protected].
Sain yllä olevan viestin keskusteluissa, joita käynnistyi jakaessani alla olevan kolmannen luokan ympäristöopin kirjan kuvan Twitterissä ja Facebookissa. Kirjan kappaleessa käydään läpi kasvien tarvitsemia asioita. Oleellista on huomata, ettei aukeamalla mainita ollenkaan hiilidioksidia CO2, joka on kasvien kasvulle välttämätön kaasu, kasvien ruokaa. Ilman hiilidioksidia kasvit kuolevat.
Kyseessä on Otavan julkaisema oppikirja Tutkimusmatka 3, jonka sivuilta 134-135 kyseinen kuva on. Alla sivut tarkempina.
Vilkkaissa keskusteluissa vedottiin muun muassa siihen, että hiilidioksidin merkitystä ei olisi muka aiemminkaan opetettu, hiilidioksidi tulee viidennellä luokalla kyseisessä kirjasarjassa, se opetetaan yläasteella tai lasten ei tarvitse vielä kolmannella luokalla tietää hiilidioksidin merkitystä. Suurin osa tiedon saaneista oli kuitenkin pöyristyneitä hiilidioksidin pois jättämisestä.
Hiidioksidin merkitys on aiemmin opetettu, jo toisella luokalla. Sain tästä alla olevan kuvan Ympäristöopin työkirjasta vuodelta 1987, YPI / Ympäristöoppi 2 Työkirja. Tekijät: Aaro Suomela, Aila Kanto, Anneli Pikkarainen (Leo Lehtonen) Werner Söderström Osakeyhtiö 1978. Useassa kommentissa ihmeteltiin oleellisen tiedon puuttumista nykykirjasta ja valitettiin kirjojen tason laskua.
Helsingin Sanomat tarttui myös aiheeseen. Jopa lähes neutraaliin tapaan, mikä on yllättävää, sillä yleensä HS käyttää kaikki tilaisuudet mollata perussuomalaisiksi tunnustautuneita. Tällä kertaa minua epäiltiin vain salaliittoteoreetikoksi, mikä lienee yleisin tapa mustamaalata perussuomalaisia. Juttu on NYT-osiossa, joka on pahamaineisen tunnettu punavihreästä vääristymästään. NYT-osioon ei yleensä hyväksytä kommentointia ollenkaan. Ilmeisesti lukijoiden kriittisten kommenttien siivoamisessa olisi liikaa työtä. Lehden kannalta on helpointa vaimentaa kritiikki sulkemalla kommentointi kokonaan.
Totean omalta osaltani, etten näe yo. oppikirjojen muokkauksessa mitään salaliittoa. Kyse on täysin julkisesta liitosta, jossa punavihreää maailmankuvaa ajetaan kouluihin aivan avoimesti. Suomen Uutiset on kirjoittanut aiheesta oivallisen analyysin jutussaan ”Open ilmasto-opas” on uusi Pirkkalan moniste.
HS jutussa on havaittavissa toimittajan huomio, ettei kyseessä olekaan mikään salaliittoteoria, sillä juttuun haastateltu Opetushallituksen opetusneuvos Teuvo Koljonen vaikuttaa lievästi nolostuneelta asian saamasta julkisuudesta: ”Mutta kyllä opettajilla on moraalinen velvollisuus esittää asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Ei niitä saa värittää oman vakaumuksen mukaan.”
HS päivitti kirjoitustaan saatuaan kommentteja yhdeltä kirjan tekijöistä, Jukka Kohtamäeltä:
Kohtamäki väistelee mm. puhumalla yhteyttämisestä, vaikka kirjassa kyse on kasvien tarvitsemista asioista. Hän vetoaa, että ”…hiilidioksidin määrään tai maaperän happamuuteen ei kolmasluokkalaisen tarvitse vielä syventyä.”. Happi kasvin tuotteena on kuitenkin mainittu. Hiilidioksidin määrästä puhuminen ei liity asiaan – kirjan kohdassa CO2:sta ei ole mainittu ollenkaan.
Kohtamäen vastauksista päättelen, että hiilidioksidin poisjättö on ollut tietoista, eikä virhe. Otsikkokuvana oleva opettajan kommentti antaa myös ymmärtää, ettei hiilidioksidin merkityksen pimittäminen ole yksittäisen kirjan virhe, vaan osa laajempaa vääristymää. Sain muita vastaavia kommentteja, joissa opettajien harjoittama aivopesu tuli ilmi. Mitä ilmeisimmin kyseessä on ajatusmalli, jossa tietoa pimitetään, etteivät lapset ala epäillä vihreää valhetta siitä, että ihminen on syyllinen ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoshan on luonnonilmiö, johon ihmisellä on teoriasssakin vain pieni vaikutus.
Sain myös useita kommentteja opettajilta, jotka olivat itseni lailla närkästyneitä hiilidioksidin poisjättämisestä. Meillä on vielä toivoa, koska punavihreä aivopesu ei ole vakuuttanut kaikkia opettajia siitä, että lapsilta voidaan pimittää luonnontieteen totuuksia. Jotkut opettajat ovat jopa aktivoituneet luonnonlakien puolustamisessa kuten Simo Ruoho, joka törmäsi luonnontieteen vastaiseen määritelmään sanalle ’ilmastonmuutos’.
Olen kirjoittanut tästä aiheesta jo aiemmin kirjoituksen Käykö sinunkin lapsesi aivopesukoulua?
Olen keskustellut otsikkokuvassa olevan viestin lähettäjän kanssa ja minulla on perusteltu syy olettaa, että opettajan kirjoitus on totta. Opettajan henkilöllisyyden ja erityisesti hänen opettamiensa lasten henkilöllisyyksien suojelemiseksi nimiä ei ole paljastettu.
Juttua päivitetty loppuun lisämateriaalilla 14.5.2020 klo 20.
Kirjoitin viime viikolla Mediapoolista pitkähkön jutun. Mediapooli on suomalaisen valtamedian ja valtion työkalu ensisijaisesti kriisiolosuhteisiin. Julkilausuttu tavoite on turvata median vapaus kriisitilanteissa. Valitettavasti näyttää siltä, että huoltovarmuusorganisaatio Mediapoolin vaikutuskenttää on laajennettu paljon suuremmaksi kuin mitä laki tarkoittaa ja se ohjailee aktiivisesti median sisältöjä, vaikka sisältöihin puuttuminen Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskisen suulla kiistetäänkin.
Mediapoolin etusivulta löytyy linkki Luotettavan somevaikuttajan käsikirjaan, joka on paikoin ällistyttävää luettavaa. Käsikirja on Mediapoolin tuotantoa.
Heti ensimmäisessä ’Somevaikuttajan vapaus ja vastuu – tiedätkö, mistä olet vastuussa?’ -osiossa tulee vastaan otsikkokuvassa oleva Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskisen lausunto, jossa aika suoraan uhataan somevaikuttajia tulojen menettämisellä, jos he eivät ole ’luotettavia’. Tähän kiinnitti huomiota myös anonyymi twitteristi edellisen kirjoitukseni jälkeen syntyneessä keskustelussa:
Eikö valmiuspäällikkö Tero Koskiselle tai kenellekään prosessissa mukana olleelle ole pälkähtänyt päähän, millaisen vaikutelman tuollainen lausuma tuottaa? Vai onko tarkoitus ollutkin se, että vaikutelma on ’Turpa kiinni tärkeistä asioista. Keskittykää pyöreisiin, pehmeisiin ja pörröisiin asioihin, tai muuten…’.
’Miksi somevaikuttajan pitäisi kiinnostua faktoista?’ -osiossa on hirtehisesti kirjoitettu kappale, jossa yritetään nostaa ’perinteisten medioiden’ omaa häntää korostamalla väitettyä luotettavuutta. Mieleen tulee välittömästi Helsingin Sanomien jatkuva kampanja, jossa se mainostaa päätoimittajan suulla omaa luotettavuuttaan. Miksi ’luotettavuutta’ pitää mainostaa? Siksikö, ettei sitä ole? Luottamus pitää ansaita – sitä ei saa mainostamalla. Helsingin Sanomien kampanja näyttää jo epätoivoiselta vakuutteluyritykseltä kiven lailla putoavan paperilevikin paineessa.
Samassa osiossa olevat Emmi Nuorgamin ja Arna Grymin lausumat herättävät vain vienoa hymyilyä. Molemmat korostavat virheellisen tiedon vaikutusta äänestyspäätöksiin. Kas kun ei suoraan sanota, että Perussuomalaisia ei saa äänestää. Erityisen Orwellilaisiksi lausumat tulevat kun tietää Emmi Nuorgamin olleen viime eduskuntavaalien aikaan Ylen tuottajana nuorisolle suunnatussa Vaalibotissa, joka oli silkkaa punavihreää propagandaa.
Sivustolla on myös asiallista tietoa. Näinhän se usein on, sivuston omankin kuvauksen mukaisesti valeuutisia voidaan tehtailla siten, että siteeksi on totuutta. Misinformaatio-osiosssa sivustolle on mahtunut esimerkiksi kommentti Amazonin sademetsäpaloista, joista erityisesti ’luotettava’ valtamedia levitti valeuutisia:
Mediakriittisyydestä medialukutaitoon -osiossa on sinänsä asiallinen juttu medialukutaidon kehittymisestä, ’jonka pitäisi alkaa jo neuvolasta’, mutta tietysti voidaan kysyä miten neuvolaikäinen osaisi kyseenalaistaa neuvolan tädin tai vanhemman neuvot. Entä jos kouluopetus on vääristynyttä aivopesua?
Sain edellisen Mediapoolia käsittelevään blogaukseeni seuraavan kommentin, jossa viitataan Politico-lehden artikkeliin:
En oikein usko, että Mediapoolin valitsema taktiikka toimii. Kovin kulmikas toiminta synnyttää vastareaktion. Vapaita medioita syntyy jatkuvasti lisää ja ihmiset rohkaistuvat kirjoittamaan enemmän, nimettomästi ja omalla nimellään. Yllä olevan bloggeriryhmässä käydyn ihmettelyn lisäksi Mediapoolista on tehty jopa laulu.
Kaiken yllä olevan luettuaan voi kuitenkin todeta, että Mediapoolin jäseninä olevien valtamedioiden lisäksi Mediapooli ainakin yrittää vaikuttaa somevaikuttajiin ja lisäksi syöttää heille valmiiksi kirjoitettuja sisältöjä vaikka toisin väittää. Mitä tekemistä tällä on huoltovarmuuden kanssa? Mediapoolin rahoitus tulee veronmaksajilta. Miksi verorahojamme käytetään sananvapauden rajoittamiseen ja kansalaisten uhkailuun?
Laitoin yo. jutusta kohteliaisuudesta linkin jutussa mainitulle Mediapoolin valmiuspäällikkö Tero Koskiselle. Siitä käynnistyi erikoinen keskustelu, jonka voisi tulkita myös uhkailuna minua kohtaan. Viestien vaihto kuvana alla. (OT)
